Anttila, Veli-Jukka

Finnish

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto

https://helda.helsinki.fiCOVID-19-potilaiden kulku yliopistosairaalassa :Tehohoitopaikkojen tarve on sairaaloiden kuormituksenarvioinnin kriittisin tekijä pandemian toisessakin aallossaAnttila, Veli-Jukka2020Anttila , V-J 2020 , ' COVID-19-potilaiden kulku yliopistosairaalassa : Tehohoitopaikkojentarve on sairaaloiden kuormituksen arvioinnin kriittisin tekijä pandemian toisessakin aallossa' , Duodecim , Vuosikerta. 136 , Nro 13 , Sivut 1501-1503 . <https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo15667.pdf >http://hdl.handle.net/10138/317963publishedVersionDownloaded from Helda, University of Helsinki institutional repository.This is an electronic reprint of the original article.This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.Please cite the original version.PÄÄKIRJOITUS  Verkossa ensinePUBVeli-Jukka AnttilaTehohoitopaikkojen tarve on sairaaloiden kuormituksen arvioinnin kriittisin tekijä  pandemian toisessakin aallossaCOVID-19-potilaiden kulku yliopistosairaalassaC OVID-19-epidemian torjuntatoimien yhtenä keskeisenä tavoitteena on tur-vata terveydenhuollon kantokyky. Epi-demian alkuvaiheessa Suomessa arvioitiin, että tehohoitopaikkojen riittävyys voi olla laajan epidemian yhteydessä terveydenhuollon toi-mivuuden kriittisin piste. Maalis-huhtikuussa tehohoitokapasiteetti kaksinkertaistettiin va-jaassa kuukaudessa (1).Sairaanhoitopiirit ja Terveyden ja hyvinvoin-nin laitos seuraavat päivittäin koronaviruspoti-laiden määrää sairaaloissa ja tehohoidossa (2). COVID-19-potilasvirran kulusta suomalaisessa erikoissairaanhoidon sairaalassa on kuitenkin vain vähän tietoa.Selvittääksemme COVID-19-potilaiden kulun yliopistosairaalassa kävimme läpi tie-dot Helsingin yliopistollisen keskussairaalan (HYKS) potilaista epidemian alusta 9.4.2020 saakka. Tiedot kerättiin sairauskertomuksista. Potilaat oli hoidettu COVID-19-diagnooseilla (U07.1 ja U07.2). Mukaan tarkasteluun otet-tiin vain potilaat, joiden infektio oli virologi-sesti varmistettu. Potilaiden diagnoosi perustui SARS-CoV-2-viruksen osoittamiseen hengi-tystie-eritteistä (HUSLABin näyte: pyyntö CV19NhO, KL-nro 6466, SARS-CoV2-viruk-sen nukleiinihapon osoitus). Selvityksen ulko-puolelle jäi kymmenen potilasta, joilla virusta ei pystytty osoittamaan sairaalassaoloaikana Oireiden alustasairaalaan 8 vrkTartunta Oireidenalkuun 5 vrkVuodeosasto-hoito 6 vrkTeho-osastolla13 vrkVuodeosastolla ennenteho-osastoa 2 vrkVuodeosastolla teho-osasto-jakson jälkeen 6 vrkKotiKUVA. Erikoissairaanhoitoa tarvinneiden COVID-19-potilaiden kulku mediaaniarvojen mukaan tartunnasta ko-tiutumiseen HYKS:ssä keväällä 2020. Artikkeli on  avoin kaikillePÄÄKIRJOITUSV.-J. Anttilamutta joiden taudinkuvassa oli COVID-19-in-fektioon sopivia löydöksiä, joille ei löytynyt muuta syytä. Koska tarkka tartuntapäivä tiedettiin vain pienellä osalla potilaista (20 henkilöä), lisättiin sairaalapotilaiden aineistoon tietoja 20 HUS:n henkilökuntaan kuuluvan sairastuneen tartun-tapäivistä. Potilaiden kulku tartunnasta sairaa-laan tuloon ja aina kotiutukseen tai kuolemaan asti selvitettiin. Selvitys koski vain HYKS:n eri-koissairaanhoidossa hoidettuja potilaita.Potilaita oli yhteensä 185, joista 108 (58 %) oli miehiä ja 77 (42 %) naisia. Potilaiden keski-ikä oli 60,3 vuotta (vaihteluväli 19–96 vuotta). Teho-osastolla hoidettiin 53:a potilasta (29 %). Heistä miehiä oli 34 (64 %) ja naisia 19 (35 %). Tehohoitoa saaneiden potilaiden keski-ikä oli 60,3 vuotta (vaihteluväli 37–82 vuotta). Poti-laista menehtyi 25.5.2020 mennessä 22 (12 %), joista kaksitoista HYKS:n sairaaloissa ja kym-menen muualla (yhdeksän jatkohoitopaikas-sa ja yksi kotona). Yhden potilaan hoitojakso jatkuu edelleen. Potilaiden kulku tartunnasta oireiden alkuun, erikoissairaanhoitoon ottami-seen ja aina kotiutukseen asti esitetään KUVASSA sekä tarkemmat tiedot TAULUKOSSA.Myös virologisen diagnostiikan vaatimia näytteenottokertoja tarkasteltiin. Yhden poti-laan positiivinen virusnäyte oli otettu muualla, eikä tarkempaa tietoa näytteenoton ajankoh-dasta saatu sairauskertomuksista. SARS-CoV-2-näyte oli ennen sairaalaan tuloa positiivinen 22 potilaalla 184:stä (12 %), sairaalaantulo-päivänä 91 potilaalla (50 %) ja myöhemmin sairaalaan tulon jälkeen 71 potilaalla (39 %). Ensimmäinen potilaalta otettu virusnäyte oli positiivinen 162 potilaalla (88 %), vasta toinen näyte oli positiivinen 19:llä (10 %) ja kolmas näyte kahdella (1 %) potilaalla. Yhdellä poti-laalla vasta viides näyte oli positiivinen (0,5 %).Selvitys vahvistaa käsitystä siitä, että taudin itämisaika on noin viisi vuorokautta. Samaan tulokseen ovat tulleet muutkin tutkijat (3). Oi-reiden alusta sairaalahoitoon ottamiseen kului keskimäärin kahdeksan vuorokautta, mikä vas-taa epidemian varhaisessa vaiheessa julkaistun kiinalaistutkimuksen havaintoja (4). Saman tutkimuksen perusteella sairaalahoi-toon ottamisesta teho-osastolle joutumiseen kului 3,5 vuorokautta, kun mediaani HYKS:n aineistossa oli kaksi vuorokautta. Vuodeosas-tolla hoidettujen potilaiden mediaanihoitoaika erikoissairaanhoidossa oli kuusi vuorokautta, mutta jos potilas tarvitsi tehohoitoa, hoitoaika sairaalassa piteni kolmeen viikkoon.SARS-CoV-2-viruksen osoittaminen nukleii-nihapon osoitustestillä onnistui varsin hyvin, sillä lähes 90 %:lla COVID-19-potilaista jo en-simmäinen virusnäyte oli positiivinen. Varhai-sessa epidemiavaiheessa ennen sairaalahoitoon ottamista virusnäyte oli ollut positiivinen vain 12 %:lla potilaista. Selvityksen ulkopuolelle jäivät kuitenkin ne kymmenen potilasta, joilla epäiltiin COVID-19-tartuntaa mutta joilta ei pystytty osoittamaan virusta sairaalassaoloai-kana. Heidän taudinkuvassaan ilmeni kuitenkin TAULUKKO. Keskeiset tiedot HYKS:n COVID-19-potilaiden kulusta epidemian alusta päivämäärään 9.4.2020 saakka.Muuttuja Potilaiden lukumääräMediaani (vrk)Keskiarvo (vrk)Vaihteluväli (vrk)Tartunnasta oireisiin 401 5 5,0 2–11Oireiden alusta sairaalahoitoon 179 8 8,2 0–21Sairaalahoidon aloituksesta teho-osastolle 53 2 2,6 0–10Sairaalahoitojakson pituus, kaikki potilaat 1842 8 10,9 1–53Sairaalahoitojakson pituus, vain vuodeosastopotilaat 132 6 6,5 1–29Tehohoitojakson pituus 52 13 13,8 1–41Tehohoidosta kotiutumiseen 44 6 6,6 1–19Tehohoitoa tarvinneiden potilaiden sairaalahoitojaksojen pituus 52 21 22,0 3–53Infektioon kuolleet potilaat sairaalaan tulosta alkaen 22 8 9,4 3–231 Lukuun sisältyy tieto 20:n HUS:n henkilökuntaan kuuluvan sairastuneen tartuntapäivästä.2 Yhden potilaan hoitojakso jatkui edelleen tiedonkeruuvaiheessa.COVID-19-infektioon sopivia löydöksiä, joille ei löytynyt muuta syytä.Jos epidemian toinen aalto tulee, on tehohoi-topaikkojen tarve edelleen kriittisin tekijä sai-raaloiden kuormitusta arvioitaessa. Tehohoitoa vaativa COVID-19-potilas tarvitsee erikoissai-raanhoidon sairaalahoitoa noin kolmen viikon ajan. ■KIRJALLISUUTTA1. Pettilä V, Reinikainen M. Iskeekö koronaviruspandemian toinen aalto kovemmin? Duodecim 2020;136:1381–3.2. Tilannekatsaus koronaviruksesta. Helsinki: THL 2020. https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tilannekatsaus-koronaviruksesta.3. Lauer SA, Granz KH, Bi Q, ym. The incubation period of coronavirus disease 2019 (COVID-19) from publicity reported confirmed cases: estimation and application. Ann Intern Med 2020;172:577–82. 4. Huang C, Wang Y, Li Y, ym. Clinical features of patients infected with 2019 novel coronavirus in Wuhan, Chine. Lancet 2020; 395:497–506.SIDONNAISUUDETApuraha (Pfizer, GSK, MSD, Astellas), luentopalkkio/asiantuntijapalk-kio (Pfizer, MSD, Astellas, Roche, GSK, BMS, Biogen, Gilead, Unimed), hankkeet (STM tartuntatautien neuvottelukunnan varajäsen)VELI-JUKKA ANTTILA, LT, dosentti, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri, osastonylilääkäri HUS, infektioidentorjuntayksikköTwitter: @AnttilaVeli

COVID-19-potilaiden kulku yliopistosairaalassa : Tehohoitopaikkojen tarve on sairaaloiden kuormituksen arvioinnin kriittisin tekijä pandemian toisessakin aallossa

https://helda.helsinki.fi/bitstream/10138/317963/1/duo15667.pdf

COVID-19-potilaiden kulku yliopistosairaalassa : Tehohoitopaikkojen tarve on sairaaloiden kuormituksen arvioinnin kriittisin tekijä pandemian toisessakin aallossa

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto