Gunnar, Teemu

Vuori, Erkki

Finnish

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto

1243Teemu Gunnar ja Erkki VuoriHuumausaineet Suomessa  – jäteveden rooli käytön osoittajanaH uumausaineiden käytön määrän ar­vioin ti ja muutosten nopea osoittami­nen edustavasti väestötasolla on tut­ki muksellisesti vaikeaa. Erityisesti kovien huu mausaineiden käyttäjät ovat vaikeasti ta­voitettavissa, käytöstä kertyvä tieto on usein va­likoitunutta ja saatava informaatio tulee tehok­kaaseen päätöksentekoon nähden jälkikäteen. Yhdyskuntajätevesien hyödyntämiseen perus­tuva epidemiologinen tutki­mus tarjoaa poikkeuksellisen lähestymistavan väestötason huumausaineiden käytön arvi­ointiin. Menetelmällä saadaan riippumatonta tietoa jätevesi­verkoston alueella tapahtuvasta käytöstä lähes reaaliaikaisesti. Jätevesitutkimus kertoo käytettävistä huumaus­aineista, käytön määrästä ja sen muutoksista. Menetelmä ei anna vastauksia siihen, keitä käyttäjät ovat tai kuinka paljon he yksilötasolla aineita käyttävät.Jäteveden rooli käytön osoittajana on va­kiinnuttanut maailmanlaajuisesti paikkansa nopeasti, mutta on edelleen voimakkaassa ke­hittymisvaiheessa (1). Ensimmäinen aihepiirin tutkimus tehtiin kokaiinin käytön mittaamisek­si noin kymmenen vuotta sitten Italiassa (2). Muutamaa vuotta myöhemmin suoritettiin kokaiinin käytön osalta ensimmäinen valtakun­nallinen tutkimus Belgiassa (3). Ensimmäiset useamman huumausaineen käsittävät laajem­mat kansalliset tutkimukset ovat muutaman vuoden takaa (4,5). Samaan aikaan Suomessa toteutettiin vuonna 2012 ensimmäiset laajat valtakunnalliset tutkimukset (6,7). THL:n vuonna 2016 julkaistu kansallinen jätevesitutkimus käsitti noin 45 % koko Suo­men väestöstä ja sisälsi tuloksia vuosilta 2012–2015 (8). Jätevedestä saatuja tuloksia verrattiin lisäksi liikennejuopumuksesta epäillyiltä kuljet­tajilta varmennettuihin huumausainelöydöksiin sekä lainvalvontaviranomaisten takavarikkotie­toihin. Keskeinen päätelmä oli, että jätevesitut­kimusten perusteella amfetamiinin, ekstaasin (MDMA) ja kokaiinin käyttö oli kasvanut Suomessa ja huu­mausaineiden käytössä todet­tiin merkittäviä alueellisia eroja. Edellä mainittu vertailu muihin tutkimuksiin vahvisti päätelmiä. Eri huumausaineiden käyttö pai­nottuu eteläisen Suomen suuriin kaupunkeihin, mutta myös pienemmissä kau­pungeissa kuten Lahdessa ja Kotkassa käyttö on ollut eri keräysjaksoilla muuta maata suu­rempaa. Yksittäisten huumausaineiden alueelli­sessa esiintyvyydessä on myös merkittäviä ero­ja Suomessa: amfetamiinin ja ekstaasin käyttöä todetaan koko maassa, mutta esimerkiksi ko­kaiinin käyttö on poikkeuksellisen voimakkaas­ti painottunut eteläiseen Suomeen. Heroiinin käyttö on koko Suomessa jätevesitutkimusten perusteella hyvin vähäistä.Alueelliset erot korostuvat, mikäli Suomen kansallista tilannetta verrataan muihin Euroo­pan maihin. THL osallistuu vuosittain Eu­roopan huumausaineiden seurantakeskuksen (EMCDDA) julkaisemaan tutkimukseen (9). Tutkimus toteutetaan viikon keräysjaksona useissa kymmenissä Euroopan kaupungeissa. Vuonna 2016 EMCDDA julkaisi noin 50 Eu­Duodecim 2017;133:1243–5PÄÄKIRJOITUSJätevesitutkimuksella voidaan nopeasti havaita huumaus­ainetilanteessa tapah­ tuvia muutoksiaArtikkeli on avoin kaikille1244roopan kaupungin tutkimustulokset vielä sa­man vuoden aikana. Amfetamiinin osalta useat Suomen kaupungit sijoittuivat kärkipäähän, ja ekstaasin osalta Suomen käytön voidaan todeta olevan eurooppalaista keskitasoa. Molemmat löydökset vastaavat hyvin aiempien vuosien löydöksiä. Merkille pantavaa on, että huolimat­ta kokaiinin käytön kasvusta Suomessa viime vuosina (8), kaikki Suomesta mukana olleet 14 kaupunkia olivat niiden 15 eurooppalaisen kaupungin joukossa, joissa todettiin vähiten kokaiinin käyttöä. Jätevesitutkimuksella voidaan nopeasti ha­vaita huumausainetilanteessa tapahtuvia muu­toksia. Esimerkiksi vuoden 2016 aikana mer­kittävin yksittäinen muutos huumausaineiden käytössä Suomessa oli metamfetamiinin voi­makas lisääntyminen. Sen käyttö syrjäytti myös osin vuosikymmeniä Suomen valtastimulantti­na ollutta amfetamiinia. Havainto voidaan yk­sityiskohtaisesti todeta Helsingin Viikinmäen puhdistamon jäteveden pitkäaikaisseurannasta (KUVA). Metamfetamiinia todettiin edellä mai­nitussa kansainvälisessä tutkimuksessa useissa Suomen kaupungeissa moninkertaisia määriä vuonna 2016 (9). Esimerkiksi noin 20 % Suo­men asukkaista käsittävien Helsingin ja Espoon puhdistamojen edellä oli ainoastaan Tšekin, Slovakian ja Saksan itäisen osan (Dresden) kaupunkeja. Aika näyttää, onko metamfeta­miinin lisääntymisessä kysymys pysyvämmästä ilmiöstä. Suomi muistuttaa joka tapauksessa huumausaineiden käytön osalta enemmän itä­eurooppalaista kuin länsi­ tai eteläeurooppalais­ta profiilia.Jätevesitutkimus on lyhyestä historiastaan huolimatta osoittanut tehokkuutensa sekä alueel listen että ajallisten muutosten havaitse­miseen huumausainetilanteessa. Reaaliaikai­sella tilannekuvalla on merkitystä poliittisessa KUVA. Huumejäämät Helsingin Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla (noin 800 000 asukasta) ajanjaksolla 4/2013–9/2016 ilmoitettuna yksikössä milligrammaa (huumejäämä)/1 000 henkilöä/päivä. Kokaiinin ja metado-nin tulokset on ilmoitettu kyseisten huumausaineiden aineenvaihduntatuotteina bentsoyyliekgoniinina (BE) ja 2-etylidiini-1,5-dimetyyli-3,3-difenyylipyrrolidiinina (EDDP). Kaikki mitatut 64 näytettä ovat edustavia 24 tunnin kokoomanäytteitä sunnuntai- ja maanantaiaamun väliseltä ajanjaksolta (Lähde: THL/oikeustoksikologiayksikkö).T. Gunnar ja E. VuoriPÄÄKIRJOITUS2013 2014 2015 2016Ajankohta250200150100500mg (huumejäämä)/ 1 000 henkilöä/päiväAmfetamiiniMetamfetamiiniEkstaasi (MDMA)Alfa-PVPKokaiini (BE)Metadoni (EDDP)1245päätöksenteossa sekä kartoitettaessa toimenpi­teitä päihdehaittojen ehkäisemiseksi ja hoita­miseksi. Tulevaisuudessa lähestymistavan avul­la voidaan todeta yhä pienempiä pitoisuuksia ja potentimpia huumausaineita. Toisaalta jo nyt on saatu yksityiskohtaisempaa tietoa esimer­kiksi muuntohuumeista yleisimpien synteettis­ten katinonien, kuten MDPV:n ja alfa­PVP:n, käytöstä Suomessa (10). Käyttömääräarvioita voidaan puolestaan mahdollisesti edelleen tar­kentaa huomioimalla paremmin väestön liik­kuvuutta väestönmäärän arvioinnissa erilaisten markkeriyhdisteiden avulla (11). Moniulottei­nen kuva huumausainetilanteesta saadaan, kun jätevesitutkimuksen tietoja yhdistetään muu­hun saatavilla olevaan tutkimus­ ja rekisteritie­toon (8,10,12). Lisäksi esimerkiksi huumaus­aineiden viikonpäivien välisen käytön vaihte­lun tarkastelu, huumausainekaupan rahallisen arvon määrittäminen ja huumausainetakavari­koiden suhteen arviointi varsinaiseen käyttöön ovat hyviä esimerkkejä jätevesitutkimuksesta saatavan tiedon monimuotoisista hyödyntä­mismahdollisuuksista (8). Jäteveden rooli on jo tällä hetkellä reaaliaikaisuutensa ja edustavuu­tensa vuoksi keskeinen Suomen huumausaine­tilanteen faktoihin perustuvassa arvioinnissa. ■* * *Kirjoittajat ovat Suomen vastuuhenkilöt Euroopan tiede ja teknologiaverkoston nelivuotisessa (2014–2018) jäte­vesitutkimusten hyödyntämiseen tähtäävässä projektis­sa (COST Action ES1307). 1. European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction (EMCDDA). Assessing illicit drugs in wastewater: advances in wastewater­based drug epidemiology. Luxemburg: Publications Office of the European Union 2016. www.emcdda.eu­ropa.eu/publications/insights/assessing­drugs­in­wastewater.2. Zuccato E, Chiabrando C, Castiglioni S, ym. Cocaine in surface waters: a new  evidence­based tool to monitor commu­nity drug abuse. Environ Health 2005; 4:14–20.3. Van Nuijs AL, Pecceu B, Theunis L, ym. Can cocaine use be evaluated through analysis of wastewater? A nation­wide  approach conducted in Belgium.  Addiction 2009; 104:734–41.4. Nefau T, Karolak S, Castillo L, ym.  Presence of illicit drugs and metabolites in influents and effluents of 25 sewage water treatment plants and map of drug consumption in France. Sci Total Environ 2013;461–62:712–22.5. Mackulak T, Škubák J, Grabic R, ym.  National study of illicit drug use in  Slovakia based on wastewater analysis. Sci Total Environ 2014;494–5:158–65.6. Kankaanpää A, Ariniemi K, Heinonen M, ym. Use of illicit stimulant drugs in Finland: a wastewater study in ten major cities. Sci Total Environ 2014;487:696–702.7. Vuori E, Happonen M, Gergov M, ym. Wastewater analysis reveals regional variability in exposure to abused drugs and opioids in Finland. Sci Total Environ 2014;487:688–95.8. Kankaanpää A, Ariniemi K, Heinonen M, ym. Current trends in Finnish drug abuse: wastewater based epidemiology combin­ed with other national indicators. Sci Total Environ 2016;568:864–74.9. Wastewater analysis and drugs – a Euro­pean multi­city study. Lissabon:  European Monitoring Centre of Drugs and Drug Addiction (EMCDDA) 2016 [päivitetty 13.12.2016]. www.emcdda.europa.eu/topics/pods/waste­water­analysis.10. Gunnar T, Kankaanpää A, Meririnne E, ym. Consumption and user profiles of the synthetic cathinones alpha­PVP and MDPV in Finland based on wastewater analysis and drivers suspected for driving under the influence of drugs. 54th Annual meeting of the International Association of Forensic Toxicologists (TIAFT), 28.8. –1.9.2016 Brisbane, Australia. 11. Rico M, Andrés­Costa MJ, Pico Y. Estima­ting population size in wastewater­based epidemiology. Valencia metropolitan area as a case study. J Hazard Mater 2017; 323(Pt A):156–65.12. Been F, Bijlsma L, Benaglia L, ym. Asses­sing geographical differences in illicit drug consumption – a comparison of results from epidemiological and waste­water data in Germany and Switzerland. Drug Alcohol Depend 2016;161:189–99. Huumausaineet Suomessa  – jäteveden rooliTEEMU GUNNAR, FM, KTK, yksikönpäällikköTHL, valtion palvelut osasto, oikeustoksikologiayksikköERKKI VUORI, LKT, emeritusprofessoriHelsingin yliopisto, oikeuslääketieteen osastoSIDONNAISUUDETKirjoittajilla ei ole sidonnaisuuksiaKIRJALLISUUTTA

Huumausaineet Suomessa - jäteveden rooli käytön osoittajana

https://helda.helsinki.fi/bitstream/10138/297958/1/duo13805.pdf

Huumausaineet Suomessa - jäteveden rooli käytön osoittajana

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto