Hakkarainen, Pertti

Heinonen, Seppo

Laitinen, Leena

Nipuli, Suvi

Finnish

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto

1438Duodecim 2017;133:1438–40S eksuaaliväkivallan moninaiset vaikutuk­set uhrien elämään ja tuen tarve ovat olleet pitkään tiedossa, mutta palveluja ei ole toistaiseksi ollut riittävästi. Suomi on saa­nut huomautuksia palvelujen puutteesta usealta kansainväliseltä ihmisoikeusvalvontaelimeltä, ja palvelujen hajanaisuus ja riittämättömyys on tiedostettu myös kansallisesti (1–4). Nyky­tilanne ei täytä Istanbulin sopimuksen (Euroo­pan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistu­van väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemi­sestä ja torjumisesta) velvoitteita. Juridisesti velvoittava sopimus tuli Suomessa voimaan 1.8.2015 (5). Parhaillaan kehitettävällä Seri­tu­kikeskusmallilla (tukikeskus seksuaali rikoksen ja ­väkivallan uhreille) varmistetaan seksuaali­väkivallan uhrin akuuttihoito heti väkivaltata­pahtuman jälkeen sekä tarpeenmukainen jatko­hoito ja ­tuki (KUVA).Suomen ensimmäinen Seri­tukikeskus yli 16­vuotiaille seksuaaliväkivallan uhreille aloitti toimintansa Naistenklinikassa Helsingissä ke­väällä 2017. Seri­tukikeskuksen moniammatil­lisessa tiimissä työskentelee gynekologeja, kä­tilöitä sekä psykologi ja sosiaalityöntekijä. Pal­velua on suunniteltu, ja se tulee toimimaan tii­viissä yhteistyössä poliisin, oikeuslääketieteen asiantuntijoiden ja toimintaan erikoistuneiden järjestöjen sekä muiden asiakkaan tarvitse mien palvelujen kanssa. Tavoitteena on perustaa  Seri­tukikeskukset jatkossa myös muille alueil­le Suomessa.Sukupuoli tai ikä ei suojaa seksuaaliväkival­lalta, mutta uhriksi joutuvat tyypillisimmin nuoret naiset. EU:n perusoikeusviraston kyse­lyn mukaan Suomessa 3 % 15 vuotta täyttäneis­tä tytöistä ilmoitti joutuneensa viimeisen vuo­den aikana seksuaaliväkivallan kohteeksi joko parisuhteessa tai parisuhteen ulkopuolella (6). Yhdyntään tai muunlaiseen seksiin painosta­mista tai pakottamista on kokenut peruskoulu­laisista tytöistä 5 %, lukiolaistytöistä 7 % ja am­mattiin opiskelevista tytöistä peräti 12 % (7).Vuosittain siis yli 60 000 naista joutuu Suo­messa seksuaaliväkivallan uhriksi, ja tapauksista arvellaan olevan raiskauksia noin 10 000. Arviot ovat karkeita, sillä uhrien kokema häpeä, syylli­syys ja pelko sekä yhteiskunnan asenteet vaikut­tavat kynnykseen ilmoittaa väkivallasta poliisille ja myös uhrien avun hakemiseen so siaa li­ ja ter­veyspalveluista. Asenteista kertoo esimerkiksi se, että Eurobarometrin mukaan noin joka kym­menes (11 %) suomalaisista hyväksyy yhdyn­tään pakottamisen joissakin olosuhteissa (8).Toipumisen kannalta keskeisiä ovat uhrin ensikontaktit ammattilaisten kanssa ja akuutti­vaiheen tuki. Inhimillinen, empaattinen hoito­kontakti, jossa uhrin turvallisuuden tunnetta vahvistetaan, häntä rauhoitellaan, ollaan läsnä ja kokemus kuullaan ja sitä uskotaan, on ensi­arvoisen tärkeää. Ammattilaisen välinpitämä­tön kohtelu tai tapahtumien vähättely altistavat uhrin myöhemmille somaattisille ja psyykkisil­le oireille (9).Seksuaaliväkivalta traumatisoi usein syvästi. Varovaisenkin arvion mukaan raiskauksen ko­keneista lähes 40 % sairastuu traumaperäiseen stressihäiriöön. Seksuaaliväkivallan seuraukset aiheuttavat huomattavaa inhimillistä kärsimystä (10,11). Uhrit kärsivät erityisesti mielialahäi­Suvi Nipuli, Leena Laitinen, Pertti Hakkarainen ja Seppo HeinonenToipuminen on mahdollista koordinoitujen palvelujen  ja osaavien ammattilaisten avullaSeksuaaliväkivalta vaikuttaa  kokonais valtaisesti uhrin elämäänPÄÄKIRJOITUSArtikkeli on avoin kaikille1439riöistä, ja itseä vahingoittava käyttäytyminen kuten viiltely, päihteiden käyttäminen ”itsehoi­tona” ja itsemurha­ajatukset ovat yleisiä. Rais­kauksen seurauksena uhri saattaa joutua pel­käämään myös vastentahtoista raskautta, seksi­tauteja sekä kärsimään väkivallan aiheuttamista sosiaalisista seurauksista kuten parisuhteen ja perhe­elämän ongelmista, työkyvyttömyydestä ja muusta toimintakyvyn alenemisesta (12,13).Raiskauksen uhrit eivät useinkaan hae apua raiskaus traumaan vaan siitä seuraaviin välillisiin terveyshaittoihin (12). Seksuaaliväkivallan uh­reilla esiintyy muita useammin esimerkiksi syn­nytyspelkoa, kroonisia vatsakipuja ja gynekolo­gisena oireena yhdyntäkipuja (14). Riskinä on, että sosiaali­ ja terveyspalveluissa hoidetaan yksittäisiä oireita eikä käsitellä oireiden syytä.Raiskauksen uhri tarvitsee akuuttivaiheessa yleensä monen eri tahon palveluja. Myös jat­kohoito ja seuranta tulee ulottaa pitkälle aika­välille. Mikäli tarvittavia palveluja ei ole koordi­noitu yhteen ja asiakasta ei ”saattaen vaihdeta” palvelusta toiseen, on suuri riski, että asiakas putoaa palvelujen väliin (15). Nykytilanteessa traumatisoitunut asiakas on aivan liian usein itse vastuussa palvelujen etsimisestä ja niiden yhteen kutomisesta tarpeita vastaavaksi koko­naisuudeksi. Harvalla voidaan olettaa olevan tähän riittäviä voimavaroja.Seri­tukikeskuksessa on valmius kerätä akuutti vaiheessa raiskauksen uhrilta oikeuslää­ketieteelliset näytteet, tarjota lääketieteellistä tutkimusta ja hoitoa, antaa psykososiaalista tukea sekä varmistaa asiakkaan tarvitsema jat­kotuki ja ­hoito sekä esimerkiksi oikeudellisen neuvonnan piiriin ohjaaminen. Osa asiakkaista saa Seri­tukikeskuksesta jatkohoitona trauma­fokusoitua psykologista hoitoa ja osa saatetaan jatkohoitoon asiakkaan kotikunnan tai järjes­töjen palveluihin. Palvelut muodostavat asiak­kaalle yhtenäisen ja tarpeenmukaisen kokonai­suuden, jossa asiakasta ei jätetä yksin.Ammattilaisten avuksi Seri­tukikeskus muo­dostaa osaamiskeskuksen, joka voi tuottaa monipuolisesti uutta tutkimustietoa seksuaali­väkivallan uhrien palvelutarpeista ja toipumi­sesta sekä palvelujen laadusta. Kertyvää tietoa hyödynnetään hoitokäytäntöjen kehittämisessä ja sillä voidaan myös ehkäistä väkivaltaa vä­hentämällä toistuvaa uhriksi joutumisen riskiä.  Seri­tukikeskuksen tavoitteena on säästää pit­kän aikavälin kustannuksissa, kun laadukkailla ja oikea­aikaisilla palveluilla voidaan odotetta­vasti ehkäistä uhrien oireiden kroonistumista.Aikaisempaa paremmin yhteen sovitetut pal­velut, asiakaslähtöisyys, vaikuttavuus ja kustan­nusvaikuttavuus ohjaavat Seri­tukikeskuksen suunnittelua ja tulevaa toimintaa. Nämä ovat linjassa sosiaali­ ja terveydenhuollon palvelu­rakenteen uudistuksen kanssa, jossa on huo­mioi tava haavoittuvassa asemassa olevat asiak­kaat ja erityistä osaamista vaativien palvelujen varmistaminen, kuten seksuaaliväkivallan uh­rien hoito ja auttaminen. ■Uhrin omankunnan palvelutJärjestöjenpalvelutUhrin jatkohoito Seri-tukikeskuksessaHoito, seuranta ja tuki yksilöllisesti, esim: • Kontrollinäytteet, ruhjeiden havainnointi • Psykososiaalinen tukeminen ja seuranta • Jatkotuki psyykkisen trauman käsittelyn    alkuvaiheisiin • Arjen sujumisen varmistaminen • Oikeudellinen neuvonta (esim. varalle    otetut näytteet)Saattaen vaihtaen muihin palveluihinPilottiasiakkaiden pidempi hoito Seri-tukikeskuksessaRikosuhripäivystys (RIKU)EnsikontaktiSeri-tukikeskukseenAlle 1 kkseksuaaliväkivallasta• Akuuttihoito ja -tuki• Näytteet ja kuvat• Sovitaan 1. seuranta-aika• Kirjalliset ohjeetHuomioidaan:• Uhrin ikä ≤ 18 v ≥• Tapahtumat ≤ 10 vrk ≥Tilat, henkilöstö, ammattilaisten osaamisen varmistaminenPalvelun seuraaminen ja jatkuva kehittäminenKUVA. Asiakkaan polku Naistenklinikan Seri-tukikeskuksessa.Seksuaaliväkivalta vaikuttaa kokonaisvaltaisesti14401. Hallituksen esitys eduskunnalle naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen hyväksymisestä sekä laeiksi yleissopi-muksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta, rikos lain 1 luvun 11 §:n muuttamisesta ja ulkomaalaislain 54 §:n muuttamisesta HE 155/2014. www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2014/20140155. 2. Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta. Kirjassa: Klemetti R, Raussi-Lehto E, toim. Edistä, ehkäise, vaikuta – Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjel-ma 2014–2020. Helsinki: Terveyden ja hyvin voinnin laitoksen opas 33/2014, s. 152–70. 3. Follow-up letter sent to the State party. The Committee on the Elimination of Discrimination Against Women (CEDAW). United Nations Human Rights 10.8.2016. http://tbinternet.ohchr.org/Treaties/CE-DAW/Shared%20Documents/FIN/INT_CE-DAW_FUL_FIN_24829_E.pdf. 4. Hallituksen tasa-arvo-ohjelma 2016–2019. Sosiaali- ja terveysministeriön jul-kaisuja 2016:4. 5. Valtioneuvoston asetus naisiin kohdistu-van väkivallan ja perheväkivallan ehkäise-misestä ja torjumisesta tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen voimaan-saattamisesta sekä yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräys-ten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta 53/2015. www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/2015/20150053.6. Violence against women: an EU-wide sur-vey. Main results report. Wien: European Union Agency for Fundamental Rights (FRA) 2014. http://fra.europa.eu/en/pub-lication/2014/violence-against-women-eu-wide-survey-main-results-report.7. Kivimäki H, Halme N. Nuoret kokevat runsaasti seksuaalista häirintää. Haaste 2016;15:7–9.8. Special Eurobarometer 449: gender-based violence [verkkotietokanta]. Euroopan komissio 2016. https://data.europa.eu/euodp/en/data/dataset/S2115_85_3_449_ENG.9. Overview of the worldwide best practices for rape prevention and for assisting women victims of rape: study. Directo-rate-general for internal policies: policy department C: citizens’ rights and con-stitutional affairs. Euroopan Parlamentti 2013. www.europarl.europa.eu/think-tank/en/document.html?reference=IPOL-FEMM_ET(2013)493025.10. Tiihonen Möller A. Consequences of rape: injuries, posttraumatic stress and neuro-endocrinological changes. Väitöskirja. Karolinska Institutet 2015. 11. Traumaperäinen stressihäiriö. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suo-malainen Lääkäriseura Duodecim 2014 [päivitetty 17.4.2014]. www.kaypahoito.fi.12. Punamäki RL, Ylikomi R. Raiskaustrauma I: raiskauksen kokeminen altistaa psyyk-kisille ongelmille. Suom Lääkäril 2007;62: 757–61.13. Larsen M-L, Hilden M, Skovlund CW, ym. Somatic health of 2500 women examined at a sexual assault center over 10 years. AOGS 2016;95:872–8.14. Hilden M, Schei B, Swahnberg K, ym. A history of sexual abuse and health: a Nordic multicentre study. BJOG 2004;111: 1121–7.15. Ylikomi R, Punamäki RL. Raiskaustrauma II: raiskauksen uhrin psyykkinen akuutti-hoito ja hoitopolun rakentaminen. Suom Lääkäril 2007;62:877–83.SUVI NIPULI, VTM, erikoissuunnittelijaTerveyden ja hyvinvoinnin laitosLEENA LAITINEN, LL, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, vastuulääkäri Seri-tukikeskus, Hus, NaistenklinikkaPERTTI HAKKARAINEN, psykologi, psykoterapeutti (VET)Seri-tukikeskus, Hus, NaistenklinikkaSEPPO HEINONEN, toimialajohtaja, professoriHelsingin yliopisto ja Hyks, naistentaudit ja synnytyksetSIDONNAISUUDETKirjoittajilla ei ole sidonnaisuuksiaS. Nipuli ym.KIRJALLISUUTTAPÄÄKIRJOITUS

Seksuaaliväkivalta vaikuttaa kokonaisvaltaisesti uhrin elämään

https://helda.helsinki.fi/bitstream/10138/222887/1/duo13859.pdf

Seksuaaliväkivalta vaikuttaa kokonaisvaltaisesti uhrin elämään

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto