Kaasinen, Valtteri

Pekkonen, Eero

Finnish

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto

769 Duodecim 2018;134:769–71PÄÄKIRJOITUSP arkinsonin tautia sairastavien potilaiden lukumäärä on selvästi lisääntynyt viime vuosikymmeninä, ja sen ennustetaan edelleen kaksinkertaistuvan maailmassa seuraa-vien 25 vuoden aikana (1,2). Taudin ilmaantu-vuuden lisääntyminen on havaittavissa myös Suomessa, eikä se ole selitettävissä pelkällä väes tön ikärakenteen muutoksella. Erityisesti Parkinsonin tautia sairastavien miesten määrä näyttää lisääntyvän, mikä voi osittain johtua miesten elinajan odotteen ko-hentumisesta kansantautien parantuneiden hoitotulosten myötä (3). Tulevina vuosina hoitoon tulee joka tapauksessa yhä enemmän Parkinson-potilaita, jotka eivät hyödy riittäväs-ti optimaalisesta lääkehoidosta ja joille siten joudutaan harkitsemaan niin sanottuja laite-avusteisia hoitoja. Nämä hoidot ovat yhteis-kunnalle kalliita, ja niihin liittyvät seurannat ja laitteistojen säädöt kuluttavat rajallisia resursse-ja (TAULUKKO) (4–6). Onkin tärkeää arvioida, onko nykyinen järjestelmä kustannusvaikuttava ja saako potilas aina sen hoidon, joka olisi hä-nelle kyseisessä tilanteessa soveltuvin.Edenneen Parkinsonin taudin hoidossa on käytettävissä kolme laiteavusteista hoitomuo-toa: syväaivostimulaatio (deep brain stimula-tion, DBS) sekä levodopa- ja apomorfiini-in-fuusiohoidot (7,8). Kaikki Parkinson-potilaat eivät näitä tehokkaita mutta kalliita hoitoja tarvitse tai niihin sovellu. Syväaivostimulaatio-ta on käytetty maassamme vuodesta 1995 läh-tien, mutta nykyisenkaltainen potilasseulonta ja leikkauksenjälkeinen ohjelmointi aloitettiin noin kymmenen vuotta myöhemmin. Syväai-vostimulaatio on mahdollista aloittaa viidessä yliopistollisessa keskussairaalassa, joissa poti-laiden seulonta, leikkaus ja leikkauksenjälkei-nen hoito stimulaattorisäätöineen tapahtuvat yhteistyössä neurokirurgian ja neurologian yksiköissä. Levodopainfuusiohoitoa on Suomessa käy-tetty vuodesta 2006 yliopistosairaaloiden lisäk-si lähes kaikissa keskussairaaloissa ja ainakin yhdessä aluesairaalassa. Apomorfiini-infuusio-hoito on Suomessa laitehoidoista uusin, se otettiin kliiniseen käyttöön huhtikuussa 2017. Apomorfiini-infuusiohoitoja on tähän mennes-sä aloitettu yliopistollisissa keskussairaaloissa ja yhdessä keskussairaalassa, mutta niiden tulevaa määrää suhteessa muihin hoitomuotoihin on vielä vaikea arvioida.Valtteri Kaasinen ja Eero PekkonenEdenneen Parkinsonin taudin hoitoa pitää keskittää ja yhdenmukaistaaTAULUKKO. Parkinsonin taudin laiteavusteiset hoidot sekä niiden arvioituja kustannuksia joissakin eurooppalaisissa tut-kimuksissa. Hoitomuotojen kustannukset ja niiden väliset kustannushyötylaskelmat eivät ole suoraan verrattavissa, koska potilaiden oireet, sairauden vaihe ja ikä eroavat hoitomuodoittain. Lisäksi eri maiden terveydenhuoltojärjestelmien erot vaikuttavat kustannuksiin ja hoidoista saatavaan hyötyyn (4–6).Hoitomuoto Potilaita  Suomessa  vuosittain1Elinaikainen kokonais- kustannus Isossa-Britan-niassa (puntaa)Elinaikainen kokonais-kustannus Saksassa  (euroa)Kustannus / QALY  Espanjassa  (euroa)Kumulatiivinen kustannus viiden vuoden aikana  Espanjassa (euroa)Syväaivostimulaatio 70 88 000 106 000 32 000 88 000Levodopainfuusiohoito 40 130 000 175 000 75 000 234 000Apomorfiini-infuusiohoito 10 78 000 105 000 38 000 141 0001Potilasmäärät vuodelta 2016 ja apomorfiini-infuusion osalta vuodelta 2017, luvut pyöristettyjä. Syväaivostimulaatiotoimen-piteiden ilmoitettu määrä Suomessa koskee vain Parkinsonin taudin indikaatiolla tehtyjä syväaivostimulaatioleik kauksia. QALY = laatupainotteinen elinaika (quality adjusted life-year)770Yksi edenneen Parkinsonin taudin hoidon epäkohta on, että Suomessa on nykyään pari-kymmentä terveydenhuollon yksikköä, jotka aloittavat laiteavusteisia hoitoja. Esimerkiksi Tanskassa, jossa väestö on lähes samansuurui-nen kuin Suomessa, laiteavusteisten hoitojen aloitus on keskitetty kuuteen keskukseen, joista kaksi huolehtii syväaivostimulaatioista (prof. Karen Østergaard, Århus, henkilökohtainen tiedonanto). Myös Norjassa syväaivostimulaa-tiokeskuksia on kaksi ja pumppuhoitoja anne-taan muutamissa sairaaloissa (prof. Jan Aasly, Trondheim, henkilökohtainen tiedonanto).Suomessa on sairaaloita, joissa infuusiohoi-toja ei aloiteta edes joka vuosi ja joissa siitä huolimatta pidetään yllä hoitoketjuja ja kou-lutetaan henkilökuntaa. Kun tulevina vuosina lisääntyvä potilasmääräkin otetaan huomioon, tarvitaan keskittämistä ja yhtenäiset potilas-valintakriteerit hoidon laadun ja kustannusvai-kuttavuuden varmistamiseksi. Erityisosaamisen keskittäminen on tervey-denhuollon nykypäivää, mutta se ei ole vielä ulottunut edenneen Parkinsonin taudin hoi-toon. Elokuussa 2017 julkaistussa valtioneu-voston asetuksessa erikoissairaanhoidon työn-jaosta ja keskittämisestä todetaan, että viiteen yliopistolliseen sairaalaan tai erityisistä syistä muuhun vastaavan tasoiseen sairaalaan tulee koota vaativat leikkaukset ja toimenpiteet, joi-ta tehdään valtakunnallisesti vähemmän kuin noin 200 kappaletta vuodessa sekä menetelmät ja hoidot, jotka edellyttävät vaativaa osaamista tai voimavaroja (9). Parkinsonin taudin laite-hoitoja ei asetuksessa ole mainittu, mutta siinä linjataan myös, että sellaiset leikkaukset, hoidot ja toimenpiteet, joita tehdään valtakunnallisesti vähemmän kuin noin 50 kappaletta vuodessa, tulee koota vähempään kuin viiteen yliopistolli-seen sairaalaan. Esimerkiksi levodopainfuusio-hoitoja aloitetaan Suomessa vuosittain noin 40 potilaalle. Toinen epäkohta on hoitomenetelmien vaih-telu sairaaloiden välillä (10). Tietyt yksiköt suosivat infuusiohoitoja, kun toisaalla valitaan usein syväaivostimulaatio. Stimulaattoreihin liittyy vielä oma erityisongelmansa, sillä käy-tettävissä on kolmen valmistajan laitteita, joi-den valinnasta kukin yliopistosairaala on teh-nyt itsenäisiä päätöksiään. Kaikissa yliopisto-klinikoissa on jo nyt käytössä kahden eri val-mistajan stimulaattoreita, joiden käyttö vaatii erityisosaamista. Nykyisin yliopistosairaalat käyttävät eri val-mistajien elektrodeja, joiden stimulaatiopara-metrien säätäminen vaatii laitekohtaiset oh-jelmointilaitteet. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että mikäli syväaivostimulaattoripotilas muuttaa toisen yliopistosairaalan erityisvas-tuualueelle, muuttopaikkakunnan yliopistokli-nikka ei välttämättä kykene säätämään hänen stimulaattoriaan. Voidaankin kysyä, voiko yk-sittäinen syväaivostimulaatiokeskus saada riittä-västi kokemusta kolmesta eri laitteesta ja hallita niiden käytön riittävästi. Parkinsonin taudin laiteavusteisteiset hoidot ovat niin monimutkaisia ja kalliita, että tarvi-taan keskittämistä ja kansallista koordinaatiota. Yksi vaihtoehto voisi olla hoitojen keskittämi-nen yksiköihin, joissa voidaan tarjota kaikkia kolmea laiteavusteista hoitoa. Tämä tosin saat-taisi johtaa yliopistoklinikoiden jonojen pitene-miseen ja lisäresursointitarpeeseen. Näin ehkä kuitenkin vältettäisiin hoidonvalinnan mah-dolliset paikalliset vinoumat ja turvattaisiin yksiköille riittävän suuret hoitomäärät. Toinen vaihtoehto on, että yliopistoklinikoiden lisäksi infuusiohoitoja voisivat aloittaa ne keskussai-raalat, jotka voivat osoittaa hoitavansa riittävän määrän potilaita laadun ylläpitämiseksi. Kol-mas, radikaalein vaihtoehto on kaikkien eden-neen Parkinsonin taudin hoitojen keskittämi-nen vain joihinkin yliopistosairaaloihin. Syväaivostimulaatiolaitteiden hankintapää-tökset kannattaisi tehdä yhdessä ja kilpailutta-malla. Olisi myös tarpeellista järjestää liikehäi-riöneurologien ja stimulaattoreita asentavien neurokirurgien säännöllisiä kokouksia, joissa päivitettäisiin ja yhtenäistettäisiin edenneen Parkinsonin taudin hoitovalintoja valtakunnal-lisesti. Edenneen Parkinsonin taudin hoitoon tulee löytää maassamme tasapainoinen ratkai-su, jossa huomioidaan kustannusten ja keskus-ten lukumäärän lisäksi potilaan parantuva elä-mänlaatu ja liikuntarajoitteisen, usein iäkkään potilaan toiveet saada hoitoa lähellä kotipaik-kakuntaansa (11). ■PÄÄKIRJOITUSV. Kaasinen ja E. Pekkonen7711. GBD 2015 Neurological Disorders Collabo-rator Group. Global, regional, and national burden of neurological disorders during 1990–2015: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2015. Lan-cet Neurol 2017;16:877–97.2. Dorsey ER, Bloem BR. The Parkinson pan-demic – a call to action. JAMA Neurol 2017; 75:9–10.3. Kaasinen V, Vahlberg T, Suominen S. Increa-sing age-adjusted male-to-female inciden-ce ratio of Parkinson’s disease. Mov Disord 2015;30:286–8.4. Walter E, Odin P. Cost-effectiveness of con-tinuous subcutaneous apomorphine in the treatment of Parkinson’s disease in the UK and Germany. J Med Econ 2015;18:155–65.5. Vivancos-Matellano F, Garcia-Ruiz AJ, Garcia-Agua Soler N. Pharmacoecono-mic study of the treatment of advanced Parkinson’s disease. Rev Neurol 2016;63: 529–36.6. Valldeoriola F, Puig-Junoy J, Puig-Peiró R, ym. Cost analysis of the treatments for pa-tients with advanced Parkinson’s disease: SCOPE study. J Med Econ 2013;16:191–201.7. Parkinsonin tauti. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologisen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2015 [päivitetty 10.4.2017]. www.kaypahoito.fi.8. Kaasinen V, Kärppä M, Lyytinen J, ym. Kajoavat hoidot Parkinsonin taudissa – kenelle ja milloin? Suom Lääkäril 2015;70: 1077–80.9. Valtioneuvoston asetus erikoissairaanhoi-don työnjaosta ja eräiden tehtävien keskit-tämisestä [582/2017]. www.finlex.fi.10. Pursiainen V, Pekkonen E. Levodopainfuu-sion käyttö edenneen Parkinsonin taudin hoidossa Suomessa vuosina 2006–2010. Duodecim 2012;128:1707–15.11. Kale R, Menken M. Who should look after people with Parkinson’s disease? BMJ 2004; 328:62–3.KIRJALLISUUTTAVALTTERI KAASINEN, neurologian dosentti, neurologian erikoislääkäri, kliininen opettajaTurun yliopisto, neurologian oppiaineNeurotoimialue, TYKSEERO PEKKONEN, neurologian dosentti, neurologian erikoislääkäri, osastonylilääkäriNeurologian klinikka, Neurokeskus, HYKSSIDONNAISUUDETValtteri Kaasinen: Luentopalkkio/asiantuntijapalkkio (Abbvie, Lundbeck, Zambon, Medtronic, Orion-Pharma, Nordicinfu Care AB,  GE Healthcare), korvaukset koulutus- ja kongressikuluista (Abbvie, Nordicinfu Care AB, Lundbeck, Medtronic)Eero Pekkonen: Luentopalkkio/asiantuntijapalkkio (Nordicinfu Care AB, Abbott, Zambon, Medtronic, Abbvie), korvaukset koulutus-  ja kongressikuluista (Abbott, Abbvie, Boston Scientific, Medtronic, Nordicinfu Care AB)

Edenneen Parkinsonin taudin hoitoa pitää keskittää ja yhdenmukaistaa

https://helda.helsinki.fi/bitstream/10138/302356/1/duo14294.pdf

Edenneen Parkinsonin taudin hoitoa pitää keskittää ja yhdenmukaistaa

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto