Hyvä kulttuuri on kiinni yksilöistä. Se ei kuitenkaan synny itsestään, vaan siihen tarvitaan tietoa sekä arvoja ja asenteita tukevaa johtamista. Vaaratapahtumista täytyy saada puhua ja oppia ilman pelkoa

Aaltonen, Leena-Maija

Kinnunen, Marina

Kuosmanen, Anssi

Liukka, Mari

Roine, Risto P.

Finnish

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto

Työssä | kantapään kauttaPääsyy vai syypää  – potilasturvallisuuskulttuuri ratkaiseeHyvä kulttuuri on kiinni yksilöistä. Se ei kuitenkaan synny itsestään, vaan siihen tarvitaan tietoa sekä arvoja ja asenteita tukevaa johtamista. Vaaratapahtumista täytyy saada puhua ja oppia ilman pelkoa. Tapaus 1 – esimies suuttuiErään toimenpiteen alussa lääkäri pisti vahin-gossa potilaalle Lidocain c. adrenalin -injektio-nesteen sijasta adrenaliinia (1 mg/ml). Seu-rauksena tästä potilas sai kammiovärinän. Hä-net jouduttiin elvyttämään, ja sovittu toimen-pide piti keskeyttää. Lääkäri kertoi asiasta esimiehelleen, joka suut-tui ja syytti huolimattomuudesta. Lisäksi tämä kyseenalaisti lääkärin ammattitaidon koko muun henkilökunnan edessä. Sen jälkeen tapausta ei enää käsitelty.Tapaus 2 – yleinen käytäntöOsastolle siirrettiin iltavuoron aikana potilas toiselta osastolta. Potilaalta jäi iltalääkkeet  saamatta, koska lääkäri oletti, että hänelle oli annettu ne jo toisella osastolla, missä lääkemää-räykset oli tehty. Osastolla oli tapahtumailtana useita vaikeasti hoidettavia potilaita, ja lääkitys jäi varmistamat-ta. Erehdys huomattiin vasta seuraavana päivä-nä potilaskierron yhteydessä, kun potilas siitä itse mainitsi. Potilassiirtoihin oli olemassa toimintaohje, mutta osastoilla oli usein niin kiire, ettei tarkis-tuslistaa ennätetty ottaa avuksi. Lisäksi sen käyt-tö koettiin hankalana, joten oli yleinen käytän-tö, ettei tarkistuslistaa hyödynnetty. Pohdinta Myönteiseen potilasturvallisuuskulttuuriin kuuluu luottamuksellinen ja avoin ilmapiiri, jossa vaaratapahtumista voi puhua ilman pel-koa. Mikäli ensimmäisenä etsitään syypäitä,  eikä pääsyitä – kuten tapauksessa 1 – peli on menetetty. Virheitä on tärkeää käsitellä luontevasti osa-na jokapäiväistä toimintaa. Tavoitteena tulee olla virheistä oppiminen ja toiminnan kehittä-minen.Vaaratapahtumien käsittely on monissa orga-nisaatioissa määritelty kuuluvaksi esimiesten vastuulle. Vaikka jokainen organisaation jäsen osallistuu oman työnsä kautta avoimen ja enna-koivan turvallisuuskulttuurin rakentamiseen, esimiehen rooli on keskeinen. Tämän tulee muun muassa varmistaa haittatapahtuman jäl-keen, että osallisena olleet potilaat, läheiset ja työntekijät saavat tarvittavan tuen. Esimiehen on myös muistettava antaa positiivista palautet-ta, kun potilasturvallisuutta on onnistettu pa-rantamaan esimerkiksi vaaratapahtumaraport-tien perusteella. Organisaation kulttuuri määrittelee ja ohjaa käytäntöjä ja käyttäytymismalleja. Nämä voivat joko edistää tai estää potilasturvallisuuden to-teutumista. Esimerkiksi tapauksessa 2 työnteki-jöillä oli usein niin kiire, että potilaan siirtoon liittyvän tarkistuslistan käyttö koettiin pelkäs-tään työtä hidastavaksi tekijäksi. Turvallisuutta ei siis nähty ykkösprioriteettina, vaan toimin-nalliset tavoitteet ja yleiset käytännöt ohjasivat päätöksentekoa. Turvallisuuskulttuuri on heik-ko, jos asioihin puututaan vasta, kun jotakin on jo tapahtunut tai uhannut tapahtua.Anssi KuosmAnen, mAri LiuKKA, LeenA-mAijA AALtonen, risto P. roine, mArinA KinnunenAiHeeseen LiittYVÄÄ  KirjALLisuuttA Braithwaite J, Herkes J, Ludlow K, Testa L, Lamprell G. Association between organizational and workplace cultures, and patient outcomes: systematic review. BMJ Open 2017;7:e017708.Curry LA, Brault MA, Linnander EL ym. Influencing organizational culture to improve hospital performance in care of patients with acute myocardial infarction: a mixed-methods intervention study. BMJ Qual Saf 3.11.2017. doi: 10.1136/bmjqs-2017-006989Canadian Patient Safety Institute (siteerattu 28.12.2017). www.patientsafetyinstitute.ca/en/toolsResources/PatientSafetyInci-dentManagementToolkit/PatientSafetyManagement/pages/patient-safety-culture.aspx. Turvallisuuskulttuuri kytkeytyy  potilastyytyväisyyteen ja -kuolleisuuteen. Miten sinä toimit työssäsi,  kun kukaan ei ole katsomassa?  Noudatatko turvallisuuteen  liittyviä ohjeita? 518 LääkäriLehti 8/2018 vsk 73Henkilöstöllä on oltava edellytykset suoriutua työstään hyvin. Siksi johdon tulee varmistaa säännöllisesti, että henkilökuntaa on riittävästi työmäärään nähden.  Lisäksi tulee arvioida esimerkiksi auditoin-tien tai säännöllisten turvallisuuskävelyiden avulla, miten toimintayksiköissä tosiasiallisesti toimitaan ja noudatetaanko sovittuja käytäntöjä. Potilasturvallisuuskävelyt on koettu hyväksi ja näkyväksi menetelmäksi. Niille osallistuminen edistää myös vuoropuhelua johdon ja henkilös-tön kesken. Tapauksesta 2 tehdyn haittatapahtumailmoi-tuksen jälkeen organisaation toimintaa arvioi-tiin uudelleen. Työntekijöiden määrää lisättiin, ja potilassiirron tarkistuslistaa kehitettiin yh-dessä henkilöstön kanssa entistä helpommaksi käyttää. Sen hyödyntämistä alettiin myös seura-ta aktiivisesti. Miksi potilasturvallisuuskulttuurin pitäisi kiinnostaa?Jokaisessa työpaikassa tulisi ymmärtää potilas-turvallisuuskulttuurin merkitys. Sillä on yhteys muun muassa potilaiden kuolleisuuteen, haitta-tapahtumiin, hoitoon liittyviin infektioihin sekä potilastyytyväisyyteen. Vuosille 2017–2021 laaditun kansallisen asia kas- ja potilasturvallisuusstrategian yhtenä tarkoituksena on edistää yhtenäistä turvalli-suuskulttuuria sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kulttuurin arvioimiseksi yksikössä ja organi-saatiossa on kehitetty mm. HSOPSC-mittari ja TUKU-kysely. Hyvä kulttuuri ei synny itsestään, vaan siihen tarvitaan arvoja ja asenteita tukevaa johtamista sekä yhteisesti sovittujen, tutkimukseen ja ko-kemukseen perustuvien käytäntöjen sovelta-mista (taulukko 1). Tärkeimpiä keinoja ovat moniammatillinen toimintatapa, nopea puuttu-minen vaaratilanteisiin, avoin ilmapiiri sekä jat-kuva toiminnan kehittäminen. Viime kädessä kulttuurin muuttaminen on kiinni yksilöistä. ●MITÄ VIISAS OPPII• Terveydenhuolto kuuluu turvallisuuskriittisiin toimialoihin. Turvallisen toiminnan tulee olla ensisijainen tavoite, koska vaaratapahtuman uhka on aina olemassa.• Jokainen työntekijä on mukana rakentamassa potilasturvallisuuskulttuuria. Asenteen merkitys on suuri. • Työyhteisön ilmapiirin tulee olla sellainen, että työntekijä pystyy ilmoittamaan vaaratapahtumista avoimesti ilman rangaistuksen pelkoa.TAulukkO 1. Potilasturvallisuuskulttuurin keskeisimmät osa-alueet Canadian Patient safety instituten (CPsi) mukaan (2017).TIETOON PERuSTuVA kulTTuuRI  keskeiset turvallisuuteen liittyvät tiedot kerätään ja analysoidaan, ja niiden pohjalta tehdyt kehitysehdotukset toteutetaan.RAPORTOINTIkulTTuuRI luottamuksellinen ilmapiiri, jossa työntekijät uskaltavat raportoida vaaratapahtumista sekä kehittämisehdotuksista ilman pelkoa syyllistämisestä. Työntekijöiden ja potilaiden  kehittämisehdotukset huomioidaan.OPPIMISkulTTuuRI Vaaratapahtumat nähdään oppimismahdollisuuksina, jotka auttavat ehkäisemään uusia vaaroja. OIkEuDENMukAINEN TOIMINTAkulTTuuRI Tasapaino ja ymmärrys järjestelmä- ja yksilönäkökulman (systeeminen vaaratapahtuma  vs. ammatillinen vastuu) välillä. Selvät rajat hyväksyttävän ja kielletyn toiminnan välillä. JOuSTAVA kulTTuuRI  Ihmiset pystyvät sopeutumaan tehokkaasti muuttuviin vaatimuksiin.Millaiseksi arvioisit oman  yksikkösi tai  organisaatiosi potilas turvallisuuskulttuurin?Milloin olet viimeksi osallistunut sitä kartoittavaan kyselyyn? Uskallatko nostaa vaara-tapahtumat ja niihin johtaneet syyt avoimesti esille?  Saako epäkohdasta kertova  työyhteisössäsi kiitoksen vai  rangaistuksen? Morello RT, Lowthian JA, Barker AL, McGinnes R, Dunt D, Brand C. Strategies for improving patient safety culture in hospitals: a systematic review. BMJ Qual Saf 2013;22:11–18.Reiman T, Pietikäinen E, Oedewald P. Turvallisuuskulttuuri. Teoria ja arviointi. VTT Publications 700, Espoo 2008. www.vtt.fi/inf/pdf/publications/2008/P700.pdfValtioneuvoston periaatepäätös. Potilas- ja asiakasturvallisuusstra-tegia 2017–2021. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2017:9. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3963-9519LääkäriLehti 8/2018 vsk 73

Pääsyy vai syypää - potilasturvallisuuskulttuuri ratkaisee

https://helda.helsinki.fi/bitstream/10138/302246/1/SLL82018_518.pdf

Pääsyy vai syypää - potilasturvallisuuskulttuuri ratkaisee

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto