Kirja-arvostelu: Arvosteltu teos: Vainio-Korhonen, Kirsi & Korhonen, Mikael: Matka Roomaan. Keskiajalta nykypäivään. Turku: Sigillum, 2020.Non peer reviewe

Riikonen, Hannu

Finnish

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto

https://helda.helsinki.fiRooman monet kerrostumatRiikonen, Hannu2021Riikonen , H 2021 , ' Rooman monet kerrostumat ' , Tieteessä tapahtuu , Vuosikerta. 39 ,Nro 5 , Sivut 77-78 . < https://journal.fi/tt/article/view/112064 >http://hdl.handle.net/10138/340921unspecifiedpublishedVersionDownloaded from Helda, University of Helsinki institutional repository.This is an electronic reprint of the original article.This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.Please cite the original version.TIETEESSÄ TAPAHTUU 5 2021 77Rooman monet kerrostumatKirsi Vainio-Korhonen ja Mika-el Korhonen. Matka Roomaan. Keskiajalta nykypäivään. Sigil-lum 2020. Suomessa on ilmestynyt run-saasti kirjallisuutta suomalaisis-ta ja ulkomaisista Rooman-kävi-jöistä ja heidän vaikutelmistaan. Aihe on kuitenkin loputon ja yhä uudet esitykset tervetulleita. Tu-run yliopiston Suomen histori-an professorin Kirsi Vainio-Kor-hosen ja filosofian tohtori Mikael Korhosen kirja perustuu heidän vaelteluihinsa Roomassa. Tekijät ovat kulkeneet tunnetun 1700-lu-vun suomalaisen Rooman-kävijän, G. M. Armfeltin jalanjäljissä tämänmatkapäiväkirjan perusteella.Armfelt puolestaan oli kuulunutKustaa III:n seurueeseen. Myöstoinen suomalaissyntyinen Kus-taan suosikki, C. F. Fredenheim tu-lee teoksessa esille. Teos ei pyrimitenkään olemaan kaikenkatta-va, vaan keskittyy eräisiin hyvinvalittuihin kohteisiin.Antiikin monumenttien ja re-nessanssiajan kirkkojen ohella kohdataan Pyhään Birgittaan, ku-ningatar Kristiinaan, Giuseppe Ga-ribaldiin ja suomalaiseen garibal-distiin Herman Liikaseen liittyviä muistomerkkejä. Välillä käydään Rooman protestanttisella hautaus-maalla, jossa lepää englantilaisten runoilijoiden ohella muutamia suo-malaisia. Esillä ovat myös fasis-min ajan muistot. Kun mukana on myös antiikin monumentteja, ku-ten Forum Romanum, Colosseum ja Cestiuksen pyramidi, alaotsikko ”Keskiajalta nykypäivään” on ajal-lisesti turhan rajoittava.Nykypäivän Roomasta ja sen monumenteista tehtyjä havaintoja täydentävät sitaatit ja referaatit ai-kaisemmista kuvauksista. Esimer-kiksi Finlands Allmänna Tidning uutisoi elokuussa 1823 Pyhän Paa-valin hautakirkon tulipalosta, joka syttyi korjaustöiden yhteydessä. Kuten kirjassa todetaan, kuvaus on yllättävän samankaltainen kuin uutiset Pariisin Notre Damen tuli-palosta 2019.Matka Roomaan ei esittele vain Roomaa ihailleita ulkomaisia vierailijoita vaan mukana on myös kriittisiä äänenpainoja. Pyhä Bir-gitta esimerkiksi joutui toteamaan, miten ”Roomassa kaikki on kau-pan”. Armfeltia kirkkojen loisto al-koi lopulta uuvuttaa. Colosseum teki kuitenkin häneen vaikutuk-sen, valitettavasti hän ei kuiten-kaan onnistunut näkemään sitä kuun valossa, kuten oli toivonut. Juhani Aho puolestaan oli petty-nyt havaitessaan, miten Roomas-sa, ”kaiken vanhan pesäpaikassa”, vanha oli peittynyt uuden alle. Lu-terilaisena papin poikana Juhani Aho puhui Scala Santan yhteydes-sä ”koko maailman suurimmasta humbuugista”. Colosseum puoles-taan näyttäytyi Aholle suoras-taan groteskina rakennelmana: se oli kuin ”jättiläispääkallo onteloi-neen”, ”vanhan maailman valtiaan aivokoppa, josta sisältö on juossut kuiviin ja jonka silmän reiät tuijot-tavat loistottomina ja aatteettomi-na tyhjyyteen”.  Voi vain kuvitella, mitä Aho olisi sanonut fasismin ai-kana rakennetusta Palazzo della Civiltà Italianasta, jota on kutsuttu ”neliskulmaiseksi Colosseumiksi” ja jonka seinät ovat täynnä holvat-tuja aukkoja. Rakennuksesta on mukana näyttävä kuva. Arkkiteh-tien, Giovanni Guerrinin, Ernesto Lapadulan ja Mario Romanon, ni-met olisi ollut syytä mainita. Naisten osuus on monin ta-voin pantu merkille. Erityisesti esil-lä on muutamia ulkomailta tullei-ta naisia, joiden muistomerkkejä 78 TIETEESSÄ TAPAHTUU 5 2021 KIRJALLISUUSon Roomassa. Heitä ovat jo mai-nittujen ruotsalaisten Pyhän Birgi-tan ja kuningatar Kristiinan ohel-la Garibaldin brasilialaissyntyinen vaimo Anita (Ana Maria Riberio da Silva), jonka yhteydessä kerrotaan myös nuorena taistelussa kaatu-neesta umbrialaisen leipurin tyttä-restä Colomba Antoniettista. Teki-jät mainitsevat myös taidemaalari Alexander Lauréuksen elämänto-verin, tukholmalaisen kammante-kijän tyttären Margareta Thyne-liuksen.Kirjan keskeistä antia ovat sen valokuvat. Forum Romanumista on näyttävä panoraamakuva, kuva Pietarinkirkon aukiosta tavoittaa hyvin sen vaikuttavuuden ja eräät kuvat osoittavat hyvin, miten Roo-man rakennuskannassa näkyy mo-nikerroksisuus. Kaupungin ei-kato-liselta hautausmaalta otetut kuvat kertovat, miten Rooma on ollut myös murheen kaupunki. Tunnet-tujen ulkomaalaisten ohella siel-lä ovat saaneet viimeisen leposi-jan myös taidemaalari Aleksander Lauréus, kuvanveistäjä Johannes Takanen ja hänen poikansa, sa-moin nuorena kuollut viipurilainen Victor Hoving, jonka hautamuisto-merkki on Walter Runebergin hie-noimpia töitä, sekä kuvanveistäjän kolme lasta.Eräät valokuvat yhdistävät van-haa ja uutta, kuten Robert Mapp-lethorpen näyttelystä oleva kuva, jossa yhdysvaltalaista kehonra-kentajaa esittävä kuva on asetettu vanhan rintakuvan taakse. Italia-laisen fasismin ajan teoksia esit-tävien valokuvien kohdalla Mat-ka Roomaan -teoksen tekijät eivät ole esittäneet arvoarvostelmia, mutta ne johtavat kuitenkin ajat-telemaan esteettisiä kysymyk-siä. Niinpä Italo Grisellin valtava, roomalaistyylistä miestä esittävä ”Fasismin henki” -veistos, jossa antiikin vaikutus on selvä, on vai-kuttava sen epäilyttävästä ideo-logisesta taustasta huolimatta (nykyään sille onkin annettu hä-veliäämpi nimi ”Urheilun hen-ki”). Taideteoksena se on merkit-tävämpi kuin saksalaisen Arno Brekerin liioit televa veistos ”Die Partei”, jonka on katsottu vastaa-vasti ilmentäneen natsismin hen-keä (veistos oli sijoitettu Hitlerin valtakunnankanslian edustalle). Natsien estetiikka tuskin olisi su-vainnut myöskään edellä maini-tun Palazzo della Civiltà Italianan kaltaista futuristista rakennusta. Oma vaikuttavuutensa on vuonna 1941 valmistuneella, Giovanni Ja-cobuccin suunnittelemalla Mau-soleo Ossario Garibaldinolla, joka on täynnä Roomaan liittyvää sym-boliikkaa. Sitä esittävän valokuvan kompositio on mielenkiintoinen: muistomerkin edustalla nähdään kadunlakaisija. Sopusoinnussa valokuvien kanssa ovat vanhat Roomaa esit-tävät ja muut maalaukset sekä veistokset. Villa Farnesinan kat-tomaalauksesta, joka esittää Cupidon ja Psychen häitä, on kuvatekstissä osoitettu yksityis-kohtana fallosta muistuttava kurk-kukasvi. Maalauksen runsaassa kukka- ja hedelmäornamentii-kassa voi toki nähdä muutakin seksuaa lisymboliikkaa.Teoksen hyödyllisessä kirjaluet telossa olisi mielellään nähnyt myös esimerkiksi Paavo Castrénin ja Leena Pietilä-Castré-nin yksityiskohtaisen opaskirjan Rooma sekä vanhemmasta kir-jallisuudesta Torsten Steinbyn teoksen Romerska bilder (suom. Rooman päiviä ja öitä), jossa on Henrik Tikkasen mainioita piirrok-sia, ja Emil Zilliacuksen esseeko-koelman Romerska vandringar.H. K. RIIKONEN Kirjoittaja on Helsingin yliopiston yleisen kirjallisuustieteen professori (emeritus).

Rooman monet kerrostumat

Kirsi Vainio-Korhonen ja Mikael Korhonen. Matka Roomaan. Keskiajalta nykypäivään. Sigillum 2020

Riikonen, H. K.

Journal.fi

TIETEESSÄ TAPAHTUU 5 2021 77Rooman monet kerrostumatKirsi Vainio-Korhonen ja Mika-el Korhonen. Matka Roomaan. Keskiajalta nykypäivään. Sigil-lum 2020. Suomessa on ilmestynyt run-saasti kirjallisuutta suomalaisis-ta ja ulkomaisista Rooman-kävi-jöistä ja heidän vaikutelmistaan. Aihe on kuitenkin loputon ja yhä uudet esitykset tervetulleita. Tu-run yliopiston Suomen histori-an professorin Kirsi Vainio-Kor-hosen ja filosofian tohtori Mikael Korhosen kirja perustuu heidän vaelteluihinsa Roomassa. Tekijät ovat kulkeneet tunnetun 1700-lu-vun suomalaisen Rooman-kävijän, G. M. Armfeltin jalanjäljissä tämänmatkapäiväkirjan perusteella.Armfelt puolestaan oli kuulunutKustaa III:n seurueeseen. Myöstoinen suomalaissyntyinen Kus-taan suosikki, C. F. Fredenheim tu-lee teoksessa esille. Teos ei pyrimitenkään olemaan kaikenkatta-va, vaan keskittyy eräisiin hyvinvalittuihin kohteisiin.Antiikin monumenttien ja re-nessanssiajan kirkkojen ohella kohdataan Pyhään Birgittaan, ku-ningatar Kristiinaan, Giuseppe Ga-ribaldiin ja suomalaiseen garibal-distiin Herman Liikaseen liittyviä muistomerkkejä. Välillä käydään Rooman protestanttisella hautaus-maalla, jossa lepää englantilaisten runoilijoiden ohella muutamia suo-malaisia. Esillä ovat myös fasis-min ajan muistot. Kun mukana on myös antiikin monumentteja, ku-ten Forum Romanum, Colosseum ja Cestiuksen pyramidi, alaotsikko ”Keskiajalta nykypäivään” on ajal-lisesti turhan rajoittava.Nykypäivän Roomasta ja sen monumenteista tehtyjä havaintoja täydentävät sitaatit ja referaatit ai-kaisemmista kuvauksista. Esimer-kiksi Finlands Allmänna Tidning uutisoi elokuussa 1823 Pyhän Paa-valin hautakirkon tulipalosta, joka syttyi korjaustöiden yhteydessä. Kuten kirjassa todetaan, kuvaus on yllättävän samankaltainen kuin uutiset Pariisin Notre Damen tuli-palosta 2019.Matka Roomaan ei esittele vain Roomaa ihailleita ulkomaisia vierailijoita vaan mukana on myös kriittisiä äänenpainoja. Pyhä Bir-gitta esimerkiksi joutui toteamaan, miten ”Roomassa kaikki on kau-pan”. Armfeltia kirkkojen loisto al-koi lopulta uuvuttaa. Colosseum teki kuitenkin häneen vaikutuk-sen, valitettavasti hän ei kuiten-kaan onnistunut näkemään sitä kuun valossa, kuten oli toivonut. Juhani Aho puolestaan oli petty-nyt havaitessaan, miten Roomas-sa, ”kaiken vanhan pesäpaikassa”, vanha oli peittynyt uuden alle. Lu-terilaisena papin poikana Juhani Aho puhui Scala Santan yhteydes-sä ”koko maailman suurimmasta humbuugista”. Colosseum puoles-taan näyttäytyi Aholle suoras-taan groteskina rakennelmana: se oli kuin ”jättiläispääkallo onteloi-neen”, ”vanhan maailman valtiaan aivokoppa, josta sisältö on juossut kuiviin ja jonka silmän reiät tuijot-tavat loistottomina ja aatteettomi-na tyhjyyteen”.  Voi vain kuvitella, mitä Aho olisi sanonut fasismin ai-kana rakennetusta Palazzo della Civiltà Italianasta, jota on kutsuttu ”neliskulmaiseksi Colosseumiksi” ja jonka seinät ovat täynnä holvat-tuja aukkoja. Rakennuksesta on mukana näyttävä kuva. Arkkiteh-tien, Giovanni Guerrinin, Ernesto Lapadulan ja Mario Romanon, ni-met olisi ollut syytä mainita. Naisten osuus on monin ta-voin pantu merkille. Erityisesti esil-lä on muutamia ulkomailta tullei-ta naisia, joiden muistomerkkejä 78 TIETEESSÄ TAPAHTUU 5 2021 KIRJALLISUUSon Roomassa. Heitä ovat jo mai-nittujen ruotsalaisten Pyhän Birgi-tan ja kuningatar Kristiinan ohel-la Garibaldin brasilialaissyntyinen vaimo Anita (Ana Maria Riberio da Silva), jonka yhteydessä kerrotaan myös nuorena taistelussa kaatu-neesta umbrialaisen leipurin tyttä-restä Colomba Antoniettista. Teki-jät mainitsevat myös taidemaalari Alexander Lauréuksen elämänto-verin, tukholmalaisen kammante-kijän tyttären Margareta Thyne-liuksen.Kirjan keskeistä antia ovat sen valokuvat. Forum Romanumista on näyttävä panoraamakuva, kuva Pietarinkirkon aukiosta tavoittaa hyvin sen vaikuttavuuden ja eräät kuvat osoittavat hyvin, miten Roo-man rakennuskannassa näkyy mo-nikerroksisuus. Kaupungin ei-kato-liselta hautausmaalta otetut kuvat kertovat, miten Rooma on ollut myös murheen kaupunki. Tunnet-tujen ulkomaalaisten ohella siel-lä ovat saaneet viimeisen leposi-jan myös taidemaalari Aleksander Lauréus, kuvanveistäjä Johannes Takanen ja hänen poikansa, sa-moin nuorena kuollut viipurilainen Victor Hoving, jonka hautamuisto-merkki on Walter Runebergin hie-noimpia töitä, sekä kuvanveistäjän kolme lasta.Eräät valokuvat yhdistävät van-haa ja uutta, kuten Robert Mapp-lethorpen näyttelystä oleva kuva, jossa yhdysvaltalaista kehonra-kentajaa esittävä kuva on asetettu vanhan rintakuvan taakse. Italia-laisen fasismin ajan teoksia esit-tävien valokuvien kohdalla Mat-ka Roomaan -teoksen tekijät eivät ole esittäneet arvoarvostelmia, mutta ne johtavat kuitenkin ajat-telemaan esteettisiä kysymyk-siä. Niinpä Italo Grisellin valtava, roomalaistyylistä miestä esittävä ”Fasismin henki” -veistos, jossa antiikin vaikutus on selvä, on vai-kuttava sen epäilyttävästä ideo-logisesta taustasta huolimatta (nykyään sille onkin annettu hä-veliäämpi nimi ”Urheilun hen-ki”). Taideteoksena se on merkit-tävämpi kuin saksalaisen Arno Brekerin liioit televa veistos ”Die Partei”, jonka on katsottu vastaa-vasti ilmentäneen natsismin hen-keä (veistos oli sijoitettu Hitlerin valtakunnankanslian edustalle). Natsien estetiikka tuskin olisi su-vainnut myöskään edellä maini-tun Palazzo della Civiltà Italianan kaltaista futuristista rakennusta. Oma vaikuttavuutensa on vuonna 1941 valmistuneella, Giovanni Ja-cobuccin suunnittelemalla Mau-soleo Ossario Garibaldinolla, joka on täynnä Roomaan liittyvää sym-boliikkaa. Sitä esittävän valokuvan kompositio on mielenkiintoinen: muistomerkin edustalla nähdään kadunlakaisija. Sopusoinnussa valokuvien kanssa ovat vanhat Roomaa esit-tävät ja muut maalaukset sekä veistokset. Villa Farnesinan kat-tomaalauksesta, joka esittää Cupidon ja Psychen häitä, on kuvatekstissä osoitettu yksityis-kohtana fallosta muistuttava kurk-kukasvi. Maalauksen runsaassa kukka- ja hedelmäornamentii-kassa voi toki nähdä muutakin seksuaa lisymboliikkaa.Teoksen hyödyllisessä kirjaluet telossa olisi mielellään nähnyt myös esimerkiksi Paavo Castrénin ja Leena Pietilä-Castré-nin yksityiskohtaisen opaskirjan Rooma sekä vanhemmasta kir-jallisuudesta Torsten Steinbyn teoksen Romerska bilder (suom. Rooman päiviä ja öitä), jossa on Henrik Tikkasen mainioita piirrok-sia, ja Emil Zilliacuksen esseeko-koelman Romerska vandringar.H. K. RIIKONEN Kirjoittaja on Helsingin yliopiston yleisen kirjallisuustieteen professori (emeritus).

https://helda.helsinki.fi/bitstream/10138/340921/1/112064_Artikkelin_teksti_212604_1_10_20211109.pdf

Rooman monet kerrostumat

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto

Journal.fi