Goals: There is much variation between individuals in adjusting to chronic diseases. This study examined the direct and the indirect associations between personality, coping and life satisfaction in people with chronic diseases by using the typological approach to study personality. In the typological approach of personality, personality is studied by forming personality types which take into account a number of personality traits at the same time. Based on previous research, the context of life situation influences the relationship between personality and coping. The primary objective of this study was to deepen knowledge about the importance of personality and coping in the well-being of people with chronic disease. In addition, the main objective was to examine the suitability of the personality's typological approach in a sample of chronically ill.
Methods: The study sample was a part of the Midlife Development in the United States follow-up study material. Adults who suffer from various chronic diseases (n = 1486, 59.4 % women, mean age = 60.6 year) were selected for the sample. Personality traits were measured using the likert-scaled items which describe big five personality traits. Coping strategies were assessed using likert-scaled statements based mostly on the COPE Inventory measure. Life satisfaction was assessed with indicators of satisfaction in different aspects of life. Latent profile analysis was used to investigate the structure of personality types and multinomial regression analysis was used to study associations between personality types and age, sex and whether one has chronic disease or not. The associations of personality types, coping strategies and life satisfaction were studied by using structural equation modeling.
Results and conclusions: Based on the results of latent profile analysis resilient, overcontrolled and undercontrolled personality types were found. Both direct and indirect associations were detected between personality types, coping and life satisfaction. The resilient personality type predicted higher life satisfaction compared to overcontrolled and undercontrolled personality types. Coping by engagement and focusing on and venting of emotions partially mediated associations between personality types and life satisfaction. The results provide support for the role of personality factors in life satisfaction of people with chronic disease. Possible explanation models are discussed for the results and the role of the results is assessed from the perspective of the chronically ill people's quality of life. Lastly, discussion is provided about the limitations of the study in the light of generalizability and reliability.Tavoitteet: Kroonisiin sairauksiin sopeutumisessa yksilöiden välinen vaihtelu on pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin persoonallisuuden typologisen lähestymistavan avulla persoonallisuuden, selviytymiskeinojen ja elämäntyytyväisyyden kokemuksen välisiä suoria ja epäsuoria yhteyksiä kroonisesti sairaiden otoksessa. Persoonallisuuden typologisessa lähestymistavassa lähestytään persoonallisuutta muodostamalla persoonallisuustyyppejä, joissa huomioidaan useita persoonallisuuspiirteitä samanaikaisesti. Aiempien tutkimusten perusteella erityisesti persoonallisuuden ja selviytymiskeinojen väliseen yhteyteen vaikuttaa elämäntilanne, jossa niitä tarkastellaan. Tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena oli syventää tietoa persoonallisuuden ja selviytymiskeinojen mahdollisista yhteisistä vaikutusmekanismeista kroonisesti sairaiden henkilöiden hyvinvoinnissa. Lisäksi tavoitteena oli tarkastella persoonallisuuden typologisen lähestymistavan soveltuvuutta kroonisesti sairaiden otoksessa.
Menetelmät: Tutkimuksen aineisto oli osa amerikkalaisesta "Midlife Development in the United States" – seurantatutkimuksesta. Otokseksi valikoitiin eri kroonisista sairauksista kärsiviä aikuisikäisiä henkilöitä (n = 1486, 59.4 % naisia, keski-ikä = 60.6 vuotta). Persoonallisuuspiirteitä arvioitiin viittä suurta persoonallisuuspiirrettä kuvaavien likert-asteikollisten adjektiivien avulla. Selviytymiskeinoja arvioitiin likert-asteikollisilla väittämillä, joista suurin osa oli osa COPE Inventory -mittaria. Elämäntyytyväisyyttä arvioitiin eri elämäntyytyväisyyden osa-alueita mittaavilla kysymyksillä. Persoonallisuustyypit muodostettiin latentin profiilianalyysin avulla, ja iän, sukupuolen ja sairastumisen yhteyksiä persoonallisuustyyppeihin tarkasteltiin multinomiaalisella regressioanalyysilla. Persoonallisuustyyppien, selviytymiskeinojen ja elämäntyytyväisyyden kokemuksen yhteyksiä tutkittiin rakenneyhtälömallilla.
Tulokset ja johtopäätökset: Latentin profiilianalyysin tulosten perusteella aineistosta muodostettiin resilientti, ylikontrolloiva ja alikontrolloiva persoonallisuustyyppi. Persoonallisuustyyppien ja selviytymiskeinojen kohdalla havaittiin sekä suoria että epäsuoria yhteyksiä kroonisesti sairaiden elämäntyytyväisyyteen. Verrattuna muihin persoonallisuustyyppeihin resilientti persoonallisuustyyppi ennusti korkeampaa elämäntyytyväisyyden kokemusta. Selviytymiskeinoista lähestymiseen suuntautuneiden keinojen ja tunteiden purkamisen käyttö välittivät osittain personallisuustyyppien ja elämäntyytyväisyyden välistä yhteyttä. Tulokset antavat tukea persoonallisuustekijöiden merkityksestä kroonisesti sairaiden elämäntyytyväisyyden kokemukselle. Pohdinnassa esitetään havaittujen tulosten mahdollisia selitysmalleja, arvioidaan tulosten merkitystä kroonisesti sairaiden elämänlaadun näkökulmasta ja tuodaan esille tulosten yleistettävyyteen ja luotettavuuteen liittyviä rajoituksia
