Dystoniat ovat ryhmä harvinaisia liikehäiriötä, joihin kuuluu lihasten tahaton pitkäkestoinen tai ajoittainen supistuminen, mikä puolestaan johtaa epänormaaleihin, usein toistuviin, liikkeisiin ja kehon asentoihin. Dystoniat voivat esiintyä isoloituina, mutta voivat myös liittyä muihin häiriöihin, kuten parkinsonismiin tai myoklonukseen. Etiologiset tekijät dystonioiden taustalla ovat monimutkaisia ja osin tuntemattomia. Tunnistetut geneettistä dystoniaa aiheuttavat geenit vaikuttavat moniin eri biologisiin prosesseihin, kuten esimerkiksi välittäjäaine dopamiinin signalointiin. Uuden sukupolven sekvensointimenetelmien myötä dystonioiden taustalla olevien geenimuutosten kartoittaminen on edistynyt merkittävästi ja uusia dystoniageenejä on löydetty runsaasti. Tästä huolimatta useilla geneettistä dystoniaa sairastavilla potilailla ei ole vielä tarkkaa geneettistä diagnoosia.
Raportoimme suuren suomalaisen vallitsevasti periytyvää nuoruusiässä alkavaa dystonia-vapina-häiriötä sairastavan perheen geneettisen taustan. Koko eksomin sekvensoinnilla löysimme heterotsygoottisen inosiinimonofosfaattidehydrogenaasi (IMPDH) proteiinia koodaavan IMPDH2-geenin nonsense-mutaation, jonka Sanger sekvensoinnilla vahvistimme segregoituvan perheessä. Tutkimalla potilaiden ihokoepaloista peräisin olevia fibroblasteja, indusoituja pluripotentteja kantasoluja sekä neuronisuuntaan erilaistettuja soluja, totesimme IMPDH2 transkriptin sekä IMPDH proteiinimäärän aleneman. IMPDH on ensimmäinen ja reaktionopeutta rajoittava entsyymi guaniininukleotidien de novo synteesissä. Guaniininukleotideista valmistetaan tetrahydrobiopteriinia (BH4), joka puolestaan toimii tärkeänä kofaktorina dopamiinin biosynteesissä. Kyseinen metaboliareitti on aikaisemminkin liitetty lapsuudessa tai nuoruudessa alkavaan dystoniaan. IMPDH2 on uusi geeni nuoruusiässä alkavien dystonioiden muodostamaan tautikokonaisuuteen. Tulokset alleviivaavat guaniinimetabolian, dopamiinin ja dystonian välistä yhteyttä
