Maisterintutkintoni aiheena on japanilaisessa kouluopetuksessa ennen toista maailmansotaa, ja sen aikana, vallinnut nationalistisuus ja siitä luopuminen toisessa maailmansodassa koetun tappion myötä. 1800-luvun lopulla alkanut Japanin sisäinen nationalismin ja militarismin nousu kärjistyi maailmansotien aikana, ja tämä näkyi myös kouluopetuksessa. Toisen maailmansodan jälkeen, liittoutuneita edustanut Yhdysvaltojen valvontakomissio käynnisti muiden uudistusten ohella myös kattavan koulutusjärjestelmän uudistuksen, Japanin kouluopetuksesta alettiin karsia pois kaikkea vanhaa nationalistista linjaa edustanut opetus. Vaikka kouluopetus uudistuikin päällisin puolin nopeasti ja tehokkaasti, on muutoksessa silti ollut ongelmansa ja niistä on herännyt jopa valtioiden välillä kiistaa. Tutkimuskysymykseni ovat: miten vanhemmissa lähteissäni näkyy Japanin vanha, nationalistinen narratiivi, sekä onko tästä kerronnasta merkkejä nähtävissä myöhemmissä, sodan jälkeen ilmestyneissä lähteissä. Tutkimuslähteinäni minulla on japanilaisia koulujen oppikirjoja eri vuosikymmeniltä.
Japanissa oli ennen toista maailmansotaa kehittynyt voimakkaasti nationalistinen militarismi. Ulkopolittikassa tämä näkyi esimerkiksi Japanin aggressiivisessa imperialismissa. Maan sisällä tämä oli nähtävissä esimerkiksi historianopetuksessa, josta oli kielletty kokonaan maailmanhistorianopetus. Tutkin myös, miten tätä toimintaa perusteltiin Japanissa. Pohdin esimerkiksi mikä oli uskonnon suhde muun yhteiskunnan ja politiikan ottamaan suuntaan ja sen oikeutukseen.
Oppikirjat, joita tutkin käsittelevät pääasiassa historian kuvauksia, keskittyen erityisesti Japanin ensimmäisen maailmansodan jälkeiseen aikaan. Käytän hyväkseni myös aiempaa aiheeseen liittyvää tutkimusta, nationalismiin liittyvää tutkimusta, sekä aiheeseen liittyvää muuta mediaa, kuten uutisartikkeleita. Tutkimusmetodina vertaan oppikirjojen historiantapahtumakuvauksia tutkimuskirjallisuuden tarjoamaan ennakko-oletukseen.
Tutkimuslähteissäni oleva vanhin oppikirja 1920-luvulta sisältää selvästi ajalle tyypillistä kansallismielistä kuvausta historiallisista tapahtumista. Esimerkiksi Korean liittäminen Japaniin oli tuolloin vielä melko tuore poliittinen tapahtuma ja tämä näkyy myös sen kuvauksessa. Uudemmissa tutkimissani kirjoissa 1990-luvulta ei sen sijaan ollut nähtävissä samanlaista selvää nationalismista narratiivia. Tein kuitenkin havaintoja kirjojen vaihtelevista narratiiveista ja pohdin omaa teoriaani kirjoen sisältöön vaikuttavista tekijöistä.
Pohdin tutkimuksen lopuksi myös yleisemmällä tasolla historiallisten tapahtumien painotaakkaa, sekä tunnustamisen ja anteeksipyytämisen politiikkaa, käyttäen kuitenkin Japania tapausesimerkkinä
