Arktinen alue on koti monelle alkuperäiskansalle, mukaan lukien saamelaisille. Se on myös taloudellisesti houkutteleva alue monille valtioille ja yrityksille. Suomen hallitus ja yksityiset tahot ovat suunnitelleet Jäämeren rataa, joka ulottuisi Saamenmaan yli Jäämeren rantaan. Saamelaisten nuorten yhdistys, Suoma Sámi Nuorat, saamelainen taiteilijakollektiivi, Suohpanterror, sekä ympäristöjärjestö Greenpeace ovat tehneet yhteistyötä vastustaakseen radan rakentamista ja järjestäneet mielenosoituksia ja muuta kampanjointia.
Tämän tutkielman tavoitteena on tarkastella, millaisia teemoja kyseisillä saamelaisjärjestöillä ja Greenpeacella on ollut esillä heidän protesteissaan ja viestinnässään aiheeseen liittyen. Tavoitteena on myös käsitellä heidän yhteisiä prioriteettejansa ja eroavaisuuksia näissä painopisteissä. Lisäksi tutkielmassa selvitetään, kuinka saamelaiset esitetään näissä protesteissa. Tämän tutkielman materiaalit ovat julkisia mediamateriaaleja, sisältäen uutisartikkeleita, sosiaalisen median sisältöjä ja tiedotteita. Kyseessä on tapaustutkimus, ja tutkimusmenetelmänä käytetään laadullista sisällönanalyysia. Tutkielman analyyttisena viitekehyksenä toimii middle ground -konsepti. Se viittaa luovaan prosessiin, jossa eri kulttuureista tulevat ryhmät löytävät tapoja työskennellä yhdessä. Alkuperäiskansat ja ympäristönsuojelijat ovat usein tehneet strategista yhteistyötä, vaikka heidän samankaltaisissa prioriteeteissansa on ollut myös eroavaisuuksia. Middle ground -konsepti tunnistaa alkuperäiskansat aktiivisina ja luovina toimijoina, mutta myös stereotypioita alkuperäiskansoista on hyödynnetty tällaisissa alliansseissa.
Tämän tutkielman tulokset osoittavat, että saamelaisjärjestöt ovat painottaneet Jäämeren radan vaikutuksia saamelaisten elinkeinoihin, maahan ja kulttuuriin sekä heidän tulevaisuuteensa kansana. He ovat myös tuoneet esille, että rataa on suunniteltu ilman heidän suostumustaan ja että projekti ei kunnioita Suomen lakia eikä kansainvälisiä alkuperäiskansojen oikeuksia. Greenpeace on keskittynyt metsien suojeluun, mutta puhunut myös saamelaisten asioista ja esiintynyt saamelaisten tukijana. Middle ground -konsepti auttaa ymmärtämään eroja ja yhteneväisyyksiä Saamelaisjärjestöjen ja Greenpeacen painopisteissä. Jäämeren radan vastaisissa protesteissa saamelaiset esiintyvät aktiivisina toimijoina. He ovat toimineet monin eri tavoin: mielenosoituksissa, kansainvälisissä tapahtumissa, sekä taiteen ja sosiaalisen median kautta. Tämä tutkimus voi lisätä tietoisuutta alkuperäiskansojen ja ympäristönsuojelijoiden yhteistyöstä ja potentiaalista edistää alkuperäiskansojen oikeuksia ja ympäristönsuojelua, sekä auttaa rakentamaan parempaa yhteistyötä tulevaisuudessa. Jatkotutkimus voisi keskittyä mm. siihen, kuinka yhteistyökumppanit ovat neuvotelleet näitä yhteistyöprojekteja.The Arctic is home to many Indigenous peoples, including the Sámi. It is also an economically attractive area for governments and companies. Arctic Railway has been planned by the Finnish government and private parties to span over Sápmi, the Sámi homeland. Sámi youth association Suoma Sámi Nuorat, Sámi art collective Suohpanterror, and environmental NGO Greenpeace Finland have collaborated to fight against the railway and organized demonstrations and other campaigning.
The goals of this thesis are to find out what kind of themes have been present in these Sámi organizations and Greenpeace’s protests and communication related to the Arctic Railway. Shared priorities and differences in their priorities are also determined. Moreover, this thesis explores how the Sámi are portrayed in the protests against the Arctic Railway. The data of this thesis is derived from public media sources, including news articles, social media content, and press releases. Case study is used as a research approach, and qualitative content analysis is used as a method. A middle ground concept functions as an analytical tool. It refers to a creative process where groups from different cultures find ways to work together. Indigenous peoples and environmentalists have often built strategic alliances, although also having differences in their priorities. In the middle ground, Indigenous peoples are recognized as active, creative agents, but also the use of stereotypes of Indigenous peoples have been present in these kinds of alliances.
The results of this thesis show that the Sámi organizations have discussed the railway´s impacts on the Sámi livelihoods, lands, and culture, affecting their future as a people. They have also brought up that the railway has been planned without their consent, and the project has violated both Finnish law and international Indigenous rights. Greenpeace has focused on protecting the northern forests while raising awareness of Sámi issues and appearing as a supporter of Sámi people. They have had their unique middle ground where both priority differences and convergences have been present. In the protests against the Arctic Railway, the Sámi are portrayed as active agents. They have taken action in different ways: through demonstrations, participation in international events, art, and social media activism. This research can raise awareness about the potential of Indigenous-environmental alliances in promoting Indigenous rights and environmental protection and help build better alliances in the future. Further research could look at how these kinds of alliances have been negotiated
