HUS:n koronapotilaat päätettiin keskittää Kirurgisen sairaalan tiloihin. Kiinteistö soveltui erinomaisesti erilliseksi infektiopotilaiden hoitoyksiköksi – jollaiseksi se pitkälti oli suunniteltukin sairaalan aloittamisvuonna 1882. Näin toiminta rakennettiin

Bianchi, Simone

Halmesmäki, Karoliina

Hirvensalo, Eero

Mason, Anna

Paajanen, Juuso

Sinkkonen, Saku T.

Tallgren, Minna

Finnish

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto

K oronapandemian levitessä Suomeen oli ilmeistä, että vaikean hengitysvajauksen hoidon tarve erikoissairaan-hoidossa kasvaa suureksi. Henkilöstön, leikkaussalitilo-jen ja anestesiatyöasemien kohdentues-sa COVID-19-potilaiden hoitoon vaara-na oli välttämättömien sairaalatoiminto-jen ruuhkautuminen, leikkaustoimin-nan kriittinen väheneminen ja potilas-turvallisuuden heikkeneminen. HUS siirtyi voimassa olevan valmius-ohjeen mukaisesti 3. asteen valmiusjoh-tamisjärjestelmään 19.3.2020. Lääkintä-päällikön päätöksellä oli mahdollista muuttaa toimitilojen ja henkilöstön käyttöä tarkoituksenmukaisella tavalla toimialojen ja sairaanhoitoalueiden ra-jojen yli. Tehohoidon kapasiteettia oli jo lisätty Meilahden, Jorvin, Peijaksen ja Hyvinkään sairaaloissa. Strategiaksi valittiin uuden erillisen toimintayksikön luominen pandemia-potilaiden hoitoa varten. Tämä mahdol-listaisi parhaiten muiden erikoissai-raanhoidon toimintojen häiriöttömän jatkumisen.Kirurginen sairaala oli viime vuosina toiminut väistösairaalana HYKS:n toi-mitilojen rakentamis- ja saneerausvai-heiden aikana. Sairaalan toimitiloihin oli mahdollista palauttaa siellä aikai-HUS:n koronapotilaat päätettiin keskittää Kirurgisen sairaalan tiloihin. Kiinteistö soveltui erinomaisesti erilliseksi infektiopotilaiden hoitoyksiköksi – jollaiseksi se pitkälti oli suunniteltukin sairaalan aloittamisvuonna 1882. Näin toiminta rakennettiin.semmin ollut teho-osastotoiminta ja suuriin potilashuoneisiin tarkoituksen-mukaiset vuodeosastot. Sairaalassa tehtiin 27.3.2020 tilojen katselmus ja järjestelyt varmistettiin. Valmiusjohto päätti 30.3.2020 Kirurgi-sen sairaalan käyttöönotosta COVID-19-potilaiden hoitoon tarvittavassa laa-juudessa. Sairaalasta alettiin muodostaa hoidon ja osaa-misen keskusta, johon keskitettäisiin potilaita koko HUS- alueelta ja tarvittaessa valtakun-nallisestikin. Tilojen ja toiminnan muutosEnnen pandemiaa Kirur-gisessa sairaalassa toimivat ympärivuorokautisesti korva-, nenä- ja kurkkutautien päivystyspoli-klinikka ja vuodeosasto (24 ss). Muita yksiköitä olivat KNK-klinikan muut osat, kuulokeskus, rintarauhaskirurgian (20 ss), laskimokirurgian ja suu- ja leu-kasairauksien yksiköt sekä kuvantamis-, laboratorio- ja dialyysiyksiköt. Dialyysiyksikköä lukuun ottamatta sairaalan tavanomainen toiminta kes-keytettiin tai siirrettiin väistötiloihin. Samaan aikaan tiloja mukautettiin ja va-rustettiin COVID-19-potilaille. Muutos-töiden avulla laskettiin saavutettavan ääri tilanteessa yhteensä 27–36 tehohoi-topaikkaa ja jopa 127 lisähapellista vuo-deosastopaikkaa. Kliiniseen työhön nimettiin vastaavat sisätautien, infektiotautien ja keuhko-sairauksien erikoislääkärit sekä suurim-maksi osaksi polikliinisista ja päiväki-rurgian hoitajista koostuva hoi-tohenkilökunta, joka pika-perehdytettiin COVID-19-potilaiden vuode-osastohoitoon. Aktiivi-nen ja monipuolinen koulutusohjelma kat-toi sisätautien perus-teet, koronainfektion hoidon ja henkilökun-nan suojautumisen. Kokoontumisrajoitukset saivat aikaan digiloikan: kou-lutustilaisuudet järjestettiin etäsovel-luksien avulla ja osa videoitiin myöhem-pää käyttöä varten. Lisäksi toiminnan ollessa jo käynnissä nopea ja jatkuva lääketieteellisen kirjallisuuden lisäänty-minen on kirittänyt koulutustarpeita.Sairaalaan synnytettiin virka- ja päi-vystysaikainen toiminta sekä päivystys-piste röntgen- ja laboratoriopalvelui-neen. Kirjavaa terveydenhuollon ammat-tilaisten joukkoa tuki samaan aikaan pystytetyn tehohoidon henkilökunta.Kulkutautisairaalan pystyttäminen 2020 Jokainen nousi yli omien rutiiniensa ja tapojensa.1614 LääkäriLehti 34/2020 vsk 75Poikkeusoloissa yhteistyö käynnistyi rakentavasti, ja ilmapiiri on säilynyt hy-vänä. Hoitohenkilökunnasta noin puo-let on tehohoitajia eri teho-osastoilta ja puolet anestesia- ja instrumenttihoitajia Kirurgisen sairaalan leikkausyksiköistä. Lääkäreistä kolme siirtyi yksikköön teho-osastoilta, muut anestesialääkärit eri leikkausyksiköistä. Yksikössä on vierail-lut paljon ammattilaisia perehtymässä tulevan tarpeen varalta. Työ käytännössä Koronapotilaiden tartunnat on etukä-teen varmennettu nukleiinihaponosoi-tusmenetelmällä (PCR) ennen siirtoa Kirurgisen sairaalan suuriin kohortti-huoneisiin. Otamme vuodeosastolle pääasiassa potilaita, joilla ei ole muita tarttuvia taudinaiheuttajia eikä vaka-vien, erikoissaraanhoitoa vaativien toi-menpiteiden tai tutkimusten tarvetta. Sisäänottokriteerien avulla ylimää-räisten ja yllättävien jatkotoimien ja -tut-kimusten tarve pystyttiin minimoi-maan. Niinpä esimerkiksi siirtokulje-tuksia on tarvittu vähän.Ensimmäisten kuuden viikon aikana vuodeosastolla hoidettiin 74 COVID-19-potilasta. Noin kolmasosa on tarvin-nut tehohoitoa, mutta osa siksi, että vuodeosastolla seurantamahdollisuudet ovat rajalliset (esim. telemetriaseuranta puuttuu).Teho-osastolla hoidettiin ensimmäis-ten 8 toimintaviikon kuluessa 35:tä poti-lasta, useimmiten vaikean hengitysva-jauksen vuoksi, mutta osa on tarvinnut tehovalvontaa mm. kardiovaskulaarisis-ta tai neurologisista syistä. Heidän hoi-tonsa järjestäminen muista päivystystoi-minnoista ja erikoisaloista eristyneestä sairaalasta käsin on ollut haastavaa. Hoitohenkilökunnasta moni on koke-nut alkuun stressaavan tilanteen hie-noksi mahdollisuudeksi kehittää osaa-mistaan ja työskennellä oman erikois-alansa ulkopuolella. Positiivinen työil-mapiiri ja hyvä moniammatillinen yh-teistyö ovat mahdollistaneet sen, että useat hoitajat haluavat jatkaa osastolla työskentelyä, vaikka heillä on mahdolli-suus palata omalle erikoisalalle. Osas-ton työntekijöillä ei ole tähän mennessä todettu COVID-19-tartuntoja. Vuodeosaston lääkäreille tehdyssä ky-selyssä (n = 14, vastaus prosentti 82 %) jokainen vastaaja oli halukas joko jatka-maan tai palaamaan työskentelemään koronavuodeosastolle, mikäli tarvetta tulevaisuudessa ilmenee.Yhteinen tavoite kantaaSairaala toimi ennen epidemiaa pääosin elektiivisenä sairaalana, jonka päivystyk-seen ja tehohoitoon liittyvää toimintoja oli asteittain ajettu alas. Henkilökunnal-ta vaadittiin yhteistyökykyä ja -halua, kun toiminta muutettiin päivystäväksi infektiosairaalaksi eikä kenelläkään ollut merkittävää aiempaa kokemusta vastaa-vasta. Henkilökunta pystyi sopeutumaan ti-lanteeseen nopeasti. Poikkeusolot yh-distettynä vahvaan tahtoon, yhteiseen tavoitteeseen, näkemykseen sekä tarpee-seen mahdollistivat organisaatiorajojen ja tavanomaisten, ajoittain kankeiden-kin toimintatapojen murtamisen. Ihmisten halu auttaa ja toimia yhteis-kunnan hyväksi oli häkellyttävää; jokai-nen nousi yli omien rutiiniensa ja tapo-jensa. Ammatillinen monimuotoisuus lisäsi hoidon arvoa ja laatua, kun eri alo-jen asiantuntijat puntaroivat potilaiden vointia oman erikoisalansa ja aiemman kokemuksensa kautta. Näin jokin alkuun irrationaaliseltakin vaikuttanut oire pys-tyttiin selvittämään ja hoitamaan asian-mukaisesti.Ihmiset muodostavat työ- ja toimin-taympäristön. Toimiakseen ympäristö vaatii vapaaehtoisia, motivoituneita, rohkeita yksilöitä, jotka ovat valmiita tarkastelemaan ja muovaamaan omia toimintatapojaan yhteisen päämäärän hyväksi. Henkilöt, jotka määrättiin teh-täviinsä, tarttuivat toimeen erilaisella asenteella; ymmärrettävästi autonomian, kuulluksi tulemisen ja yliajetuksi koke-misen tunteet söivät motivaatiota ja vai-kuttivat päivittäisiin tapoihin hoitaa po-tilaita ja toimia työyhteisön jäseninä. Toimintakykyä heikensivät epävarmuus Väliaikaisen teho-osaston perustaminen Tehohoitokapasiteettia pyrittiin luomaan mahdollisimman paljon. Suunnitelmak-si kiteytyi ensin 19-paikkaisen teho-osas-ton perustaminen ja tarvittaessa sen laa-jentaminen 12 paikalla. Henkilökun-nan, laitteiston ja varustelun suunnitte-lu ja hankinta aloitettiin välittömästi ja koulutus COVID19-potilaan tehohoi-toon aloitettiin Meilahden tehoilla ja si-mulaatiokeskuksessa. Tehohoitotoiminta käynnistettiin kaikkien ammattiryhmien perehdytyk-senä yhteistyöhön, tavoitteisiin ja mene-telmiin. Päivä toteutettiin rastikoulutuk-sena pienryhmissä, mikä osoittautui toi-mivaksi, vaikkakin järjestäjille työlääksi ratkaisuksi. Ensimmäiset potilaat siirrettiin Kirur-giseen sairaalaan kiirastorstaina 9.4.2020 Meilahden teho-osastoilta.Varustelussa edettiin ripeästi, mutta tarvikkeiden toimitus takkuili, sillä sa-maan aikaan varustettiin muitakin yksi-köitä ja ajauduimme kilpailemaan va-rusteista keskenämme. Toimitusongel-mat jatkuivat, kunnes väliaikainen osas-to sai omat logistiikkavastuuhenkilönsä.Vuodeosaston  74 potilasta • 54 % miehiä• mediaani-ikä 54 v• iän vaihteluväli 16–84 v• 36 % tarvitsi tehohoitoa teho-osaston  35 potilasta • vaikea hengitysvajaus tavallisin• tehohoitojaksot pitkiä:  mediaani 2 vk 25 % yli 3 vk 11 % yli 6 vk•  menehtyneitä 1 (vaikea monielinvaurio)1615LääkäriLehti 34/2020 vsk 75tulevasta, epidemian kestosta ja pelko omasta tai läheisten sairastumisesta, joillakin myös siirtyminen aiemmasta yksi–kaksi-vuorotyöstä kolmivuoro-työhön. Kaikesta huolimatta uudet toi-minnot ja toimintatavat käynnistyivät yl-lättävän kivuttomasti. Tiedonvälityksellä suuri merkitysKriisitilanteissa tiedonvälityksen rooli korostuu. HUS:n koko henkilöstöä kos-kevan sähköpostiviestinnän lisäksi käy-tössä ovat olleet Kirurgisen sairaalan si-säinen sähköpostitiedotus sekä yksiköi-den omat viestikanavat. Sairaalan valmiustoimikunta on pan-de mian aikana laajentanut kokoonpa-noaan mahdollisimman kattavaksi. Se on kokoontunut kahden viikon välein tarkastelemaan tilannetta, ratkaisemaan ilmenneitä ongelmia ja hahmottele-maan tulevaa. Kokouksen avulla arvo-kasta tietoa on välitetty eri yksiköihin. Korona-epidemian ensimmäisen aal-lon rauhoittuessa terveydenhuolto voi vetää henkeä ja miettiä, miten toiseen aaltoon tai johonkin muuhun epide-miaan valmistautuminen omassa yksi-kössä on parasta toteuttaa. Terveydenhuollon toimintayksikön muuntaminen päivystäväksi kulkutauti-sairaalaksi vuosimallia 2020 on voiman-näyte: yhdessä olemme enemmän kuin osiemme summa. ●Karoliina HalmesmäKiverisuonikirurgian dosentti, osastonylilääkärihusJuuso PaaJanenkeuhkosairauksen erikoislääkärihussimone BiancHisisätautien erikoislääkärihusanna masonosastonhoitaja, ttMhus saKu T. sinKKonenkorva-, nenä- ja kurkkutautien dosentti,  vs. osastonylilääkärihYKs Kirurgisen sairaalan valmiuspäällikkö, husminna Tallgrenanestesiologian ja tehohoidon dosentti, osastonylilääkärihuseero Hirvensaloprofessori, ortopedian ja traumatologian  erikoislääkäri, ylilääkäri, lääkintäpäällikköhus1616 LääkäriLehti 34/2020 vsk 75

Kulkutautisairaalan pystyttäminen 2020

https://helda.helsinki.fi/bitstream/10138/319958/1/SLL342020_1614.pdf

Kulkutautisairaalan pystyttäminen 2020

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto