Pirneskoski, Jussi

Finnish

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto

Ensihoitojärjestelmä SuomessaSuomalainen ensihoitojärjestelmä on rakentunut viime vuosikymme­nen alussa uudistetun Terveyden­huolto lain (1326/2010) pohjalle (1, 2). Uudis tuksessa aiemmin kuntien vastuulla ollut sairaankuljetustoi­minta, jota toteutettiin usein pienten yksityisten sairaankuljetusyritysten toimesta, sälytettiin sai­raanhoitopiirien kuntayhty­mien leveämmille harteille. Näin luotiin yhtenäiset kan­salliset vaatimukset toimin­nan järjestämistavoista. Laki edellyttää toiminnan järjes­tämistä yhteistyössä alueen päivystyspisteiden kanssa, jotta kokonaisuus muodostuu mahdollisimman toimivaksi. Lisäksi toiminnan yhdenmu­kaisuuden ja kansallisen koor­dinoinnin tueksi edellytettiin erityisvastuualuei­ta luomaan ensihoitokeskus, joka vastaa muun muassa alueensa ensihoitolääkäripäivystyksen järjestämisestä ja ensihoitotoiminnan ohjauk­sesta. Tarkemmin ensihoidon toimenkuvaa, henkilöstön koulutusvaatimuksia ja johtamisjär­jestelmää linjaa Sosiaali­ ja terveysministeriön asetus ensihoitopalvelusta (585/2017) (3). Koska asiaa on Finnanestissa viimeksi käsitelty ennen lainsäädännön uudistamista (4), päivitämme nyt kollegoiden tilannekuvan ajantasaiseksi.Sairaalassa työskentelevälle anestesiologikol­legalle ambulanssilla liikkuva henkilöstö näyt­täytyy helposti melko yhdestä puusta veistettynä massana kuljeskelemassa sairaalan käy­tävillä ambu lanssipaareineen, varsikenkineen ja heijastintak­keineen. Todellisuudessa kui­tenkin vain osa tästä porukasta työskentelee osana ensihoitopal-velua, jonka ensisijainen sisältö Terveydenhuoltolain mukaan on ”äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan hoi­don tarpeen arviointi ja kiireellinen hoito ensisi­jaisesti terveydenhuollon hoitolaitoksen ulkopuolella”. Sen sijaan isolle osalle sairaalan oville kurvaavien ambulanssien työkentästä on suorittaa potilaan siirto kuljetus kahden terveydenhuollon toimipisteen Jussi PirneskoskiLL, erikoislääkäri, ensihoidon lisäkoulutusHUS Akuutti Ensihoito, LääkärihelikopteriSAY Ensihoitojaoksen puheenjohtajaVain osa tästä porukasta työskentelee osana ensihoitopalvelua.208  FinnanestTEEMA EnsihoitoMillainen on suomalaisen ensihoidon rakenne ja mitä ensihoidon tehtäväkenttä pitää nykyään sisällään?välillä, eivätkä ne välttämättä lainkaan osallistu kansalaisten hätäpuheluiden pohjalta muodostu­vien hätäkeskuksen välittämien hälytystehtävien suorittamiseen. Ensihoitokin tosin osallistuu etenkin kaikkein kiireellisimpien ja vaativimpien potilassiirtojen toteuttamiseen päivystyspisteistä toiseen. Lain ja asetuksen henki on kuitenkin tar­jota kiireellisiä terveydenhuollon palveluita niille potilaille, jotka eivät ole kyen­neet päivystyspisteeseen itse hakeutumaan. Hätäkeskuksen puhelimitse saamien tietojen pohjalta tehdyn riskinarvion mukaan välittömästi henkeä mahdollisesti uhkaavia ja hä­lytysajossa suoritettavia tehtä­viä on noin 30–40 % kaikista ensihoidon tehtävistä. Loput tehtävistä suoritetaan liikenne­virran muka na ajaen.Hätäkeskuksen välittämiä hälytystehtä­viä suorittavat ensihoitoyksiköt on varustettu erilaisin valmiuksin: perustason ja hoitotason ensi­hoitoyksiköt, sekä ensihoidon kenttäjohto yksiköt, joiden koulutusvaatimuksia asetus säätelee (tauluk ko 1). Lähtökohtaisesti työskentely tapah­tuu aina työpareina, pois lukien yhden hengen hoitotason hoidontarpeen arviointiin suunnitellut yksiköt sekä osin kenttäjohtoyksiköt. Ambulans­sit ja niiden henkilöstön voi sairaanhoitopiirin kuntayhtymä tuottaa joko omana toimintanaan, yhteistoimintasopimuksella pelastuslaitoksen tai toisen kuntayhtymän kanssa tai ostopalvelu­sopimuksella yksityiseltä tai kolmannen sektorin palvelun­tuottajalta.Perustason ensihoitoyk­sikkö kykenee potilaan hoi­dontarpeen arvioon, luon­nollista reittiä (suun, nenän tai hengitysteiden) annostel­tavien lääkkeiden antamiseen sekä kuljetukseen. Hoitotason ensi hoitoyksiköllä puolestaan on valmius esimerkiksi säh­köiseen kardioversioon, useiden sairaalassa pää­sääntöisesti anestesialääkäreiden valikoimaan kuuluvien infuusiolääkkeiden aloitukseen (esim. noradrenaliini, amiodaroni) sekä vahva osaami­nen hoitoelvytysprotkollan toteuttamiseen.Asetuksen minimivaatimus Esimerkkejä koulutus- ja ammattitaustastaEnsivaste (EVY) Kaksi henkilöä, joilla ensivastetoimintaan soveltuva koulutusSPEK tai SPR ensivastekurssi. VPK-toimijoiden ammatti-tausta voi olla täysin muulta alalta, mutta myös terveyden huollon ammattilaisia. Lisäksi esim. päätoimi-sia pelastuslaitoksen tai rajavartiolaitoksen työntekijöitäPerustaso (PT) Kaksi henkilöä, joista vähintään toinen terveydenhuollon ammattihenkilö, jolla ensihoitoon suuntaava koulutus. Lisäksi toisella oltava terveydenhuollon tai pelastajan tutkinto.Ensihoitoon suuntautunut lähihoitaja tai pelastaja, jolla lähihoitajan lisäopinnot.Hoitotaso (HT) Kaksi henkilöä, joista toisella vähintään ensihoitaja AMK tai sairaanhoitaja, jolla on 30 opintopisteen ensihoitoon suuntaava koulutus. Lisäksi toisella oltava terveyden-huollon tai pelastajan tutkinto.Usein edellytetään soveltuvan tutkinnon lisäksi aiempaa työkokemusta perustasolta hyvin itsenäisen työnkuvan vuoksi.Kenttäjohtaja (L4) Ensihoitaja AMK tai sairaanhoitaja, jolla on 30 opintopis-teen koulutus ja riittävä hallinnollinen ja operatiivinen osaaminen ja kokemus.Kokeneita hoitotason ensihoitajia, lisäkoulutuksena joko ylempi AMK ja/tai ensihoitotyön johtamisen lisäkoulutus.Päivystävä ensihoitolääkäri (L3)Ei asetuksen määrittelemää koulutustaustaa. Anestesiologian ja tehohoidon, akuuttilääketieteen tms. erikoislääkäri tai loppuvaiheen erikoistuva lääkäri. Useamman vuoden kokemus anestesiologiasta ja päivystys lääketieteestä.Ensihoidosta vastaava lääkäriSoveltuvan lääketieteen erikoisalan koulutus sekä hyvä perehtyneisyys ensihoitolääketieteeseen ja kokemus ensihoitopalvelun toiminnasta.Anestesiologian ja tehohoidon tai akuuttilääketieteen erikoislääkäri sekä ensihoitolääketieteen erityis-pätevyys/yliopistollinen lisäkoulutusohjelma.Lyhenteet: AMK, ammattikorkeakoulu; EVY, ensivasteyksikkö; SPEK, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö; SPR, Suomen Punainen Risti; VPK, vapaapalokuntaTaulukko 1. Ensihoidon toimijoiden koulutusvaatimukset ja tyypilliset koulutus- ja ammattitaustat.Ensihoidon kenttäjohtajan ensisijainen toimenkuva on johtaa alueensa operatiivista toimintaa.Finnanest  2092021; 54 (3)TEEMAEnsihoito>>Kenttä johtajia toimii sairaanhoitopiirin alueel­la vähintään yksi tai tarvittaessa alueellisesti jaettuna useampia. Poikkeuksellinen toiminta­ympäristö huomioiden lääkkeiden annostelu ja muiden hoitotoimien toteutus tapahtuu ensihoi­tajien toimesta pääosin kirjallisiin alueellisiin pysyväis ohjeisiin perustuen, eikä esimerkiksi erillistä lääkärin antamaa lääkemääräystä edel­lytetä jokaisesta hoitajan annostelemasta lääk­keestä toisin kuin sairaalassa. Ensihoitajat voivat myös itsenäisesti tehdä päätöksiä siitä, tarvitseeko potilas lainkaan jatkoarviota muussa terveyden­huollon toimipisteessä. Kirjalliset ohjeet linjaa­vat tilanteet, joissa ensihoitajien on konsultoitava joko päivystävää ensihoitolääkäriä tai sairaalan päivystävää lääkäriä hoito­ohjeen tai hoitoon­ohjauksen osalta.Terveydenhuoltolaki edellyttää jokaista eri­tyisvastuualueen ensihoitokeskusta järjestämään ympärivuorokautisen ensihoitolääkäripäivystyk­sen alueellaan. KYSin ja OYSin erityis vastuu­alueilla ensihoitolääkäriyksiköitä on yksi, Taysin ja TYKSin alueilla kaksi ja HYKSin alueella viisi (kuva 1). HYKSin alueen yksiköistä Päijät­Hä­meessä sijaitseva yksikkö ei toimi ympärivuo­rokautisesti. Päivystävä ensihoitolääkäri johtaa alueensa lääketieteellistä ensihoitotoimintaa sekä tehtäville osallistuessaan että konsultaatioiden yhteydessä vastaten muille ensihoitoyksiköille annettavista hoito­ohjeista ja tarkoituksenmu­kaisesta hoitoonohjauksesta.Toisin kuin muille ensihoidon toimijoil­le, päivystäville ensihoitolääkäreille asetus ei määrää selkeitä koulutusvaatimuksia. Valtaosa päivystävän ensihoitolääkärin työtä tekevistä kollegoista on taustaltaan anestesiologeja, mui­na erikois aloina on edustettuna esimerkiksi akuutti lääke tiede, sisätaudit ja yleislääketiede. Nykypäivän suomalaisella ensihoitolääkäri­yksiköllä on valmius esimerkiksi erittäin laaduk­kaaseen hätätila potilaan anestesiaintubaatioon, hätäverensiirtoon, vammapotilaan ensivaiheen Kuva 1. Päivystävien ensihoitolääkäriyksiköiden sijainnit Suomessa.Ensihoidon kenttäjohtajan ensisijainen toi­menkuva on johtaa alueensa operatiivista toimin­taa ja vastata resurssien tarkoituksenmukaisesta käytöstä. Kenttäjohtajat osallistuvat usein myös vaativien ensihoitotehtävien hoitoon ja johtami­seen tapahtumapaikalla. Kenttäjohtoyksiköt eivät toimi potilaita kuljettavina yksiköinä, sillä ne on varusteltu toimimaan poikkeustilanteita var­ten laajennetuin viestintä­ ja johtamisvälinein. OuluPoriTurkuKouvolaLahtiTampereLappeenrantaHelsinkiVantaaSeinäjoki Kuopio  Autoyksikkö  Helikopteri-yksikkö210  FinnanestTEEMA Ensihoitokirurgisiin toimen piteisiin sekä tehovalvonta­tasoiseen hengityksen ja verenkierron ylläpito­hoitoon (5–7). Diagnostisina työkaluina ovat rutiinikäytössä peruselintoimintomittausten ja EKGn lisäksi nopeassa tahdissa kooltaan pie­nentyneet ja kuvantamis ominaisuuksiltaan ke­hittyneet ultra äänilaitteet sekä verinäytteiden vieritestaus laitteet. Lisäksi pilottitutkimuksia on teh­ty muun muassa NIRSin (near­infrared  spectroscopy) hyödyntämisestä (8).Sairaalan ulkopuolisen lääketieteellisen osaamisen tarjoamisen lisäksi päivystä­vät ensihoitolääkärit ottavat työvuoronsa aikana kantaa jopa kymmenien potilaiden hoitoon ensihoitoyksiköi­den puhelinkonsultaatioiden pohjalta potilasta tapaamatta. Päivystävänä ensihoitolääkärinä toimiminen vaatii laaja­alaista osaamista myös lääketieteen ulkopuolelta, joten tarjolla onkin ensihoidon yliopistollinen lisäkoulutusohjelma, josta kerrotaan toisaalla tässä teemanumeros­sa. Asetus velvoittaa sairaanhoitopiiriä nimeä­mään ensihoitopalveluista vastaavan lääkärin, joka johtaa sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelun toimintaa. Vastuulääkäri vastaa alueensa lääke­tieteellisestä toiminnasta esimerkiksi kirjallis­ten hoito­ohjeiden ja laadunvalvonnan osalta, ensihoitohenkilöstön koulutuksesta sekä toimii yhteyshenkilönä terveydenhuollon ja muiden yhteis työviranomaisten välillä.Henkeä pelastavan hätäensiavun nopean aloittamisen mahdollistamiseksi etenkin haja­ asutusalueilla toimii lisäksi ensivasteyksiköitä. Ensivasteyksikköinä toimii esimerkiksi pelastus­laitosten, rajavartiolaitosten ja vapaapalokuntien yksiköitä, joiden henkilöstöllä saattaa olla ainoas­taan maallikkotasoinen ensiapukoulutus. Perim­mäisenä tarkoituksena on taata mahdollisimman tasa­arvoinen ja samalla kustannuksiltaan hallit­tava avun saatavuus kaikille hoitolaitosten ulko­puolisille hätätilapotilaille ympäri Suomen. Näin ollen sairaanhoitopiireissä onkin alueellisten erityispiirteiden (9) pohjalta luotu hyvin erilaisia yhdistelmiä omatuotannon ja palvelui den han­kinnan osalta. Esimerkiksi yhteis ten asemaraken­nusten hyödyntäminen pelastus­laitosten kanssa tai soveltuvien toiminnallisten ensihoitotoi­minnan kokonaisuuk sien han­kinta yksityisiltä yrityksiltä voivat tukea sairaanhoitopiiriä kustannusten kurissa pitämises­sä. Alueellisesti saatetaan tehdä yhteistyötä myös kotisairaalan kanssa, tuottaa yhden ensihoita­jan miehittämiä nopean hoidon­tarpeen arvion yksiköitä tai sekä ensihoito­ että pelastustoimintavalmiutta tarjoa­via yhteisyksiköitä pelastusviranomaisen kanssa, joiden avulla pyritään vastaamaan kansalaisten palvelutarpeeseen mahdollisimman kattavasti.Sairaanhoitopiirejä edellytetään lailla anta­maan terveydenhuoltosektorilla varsin poik­keuksellinen palvelulupaus: kirjallinen ensihoidon palvelutasopäätös. Palvelutasopäätökseen sisältyy alueellinen riskianalyysi pohjautuen väestö tihey­teen, ensihoitotehtävien määrään ja erityisen riskialttiiden kohteiden kuten teollisuuslaitosten sijaintiin. Riskianalyysin pohjalta palvelutaso­päätöksessä linjataan, kuinka nopeasti potilaat tavoitetaan hälytyksen saavuttua hätäkeskuksel­ta ensihoidolle. Palvelutasopäätöksessä on myös huomioitava mahdollisten poikkeustilanteiden vaikutus. Palvelutasopäätökset ovat julkisia ja jokainen suomalainen voi halutessaan selvittää, kuinka nopeasti ensihoito lupaa juuri hänen koti­kulmansa saavuttaa.Ensihoitopalvelulla on ydintehtävänsä lisäksi myös runsaasti muita vastuita, joita toteutetaan erittäin monitahoisen yhteistyöverkoston  kanssa. Päivystävä ensihoitolääkäri johtaa alueensa lääketieteellistä ensihoitotoimintaa.Finnanest  2112021; 54 (3)TEEMAEnsihoito>>Sisäministeriön alainen Hätäkeskuslaitos on keskeinen yhteistyökumppani (10) ja sairaan­hoitopiirin ensihoitopalvelun vastuulla onkin määritellä hätäkeskukselle hälytyskriteerit, joi­den perusteella ensihoitoyksiköitä kansalaisten hätäpuheluiden perusteella hälytetään. Ensihoi­to osallistuu alueellisten erityis­ ja suuronnet­tomuustilanteiden varautu­missuunnitelmien laatimiseen, joita tehdään yhteistyössä esi­merkiksi terveyskeskusten, sairaaloiden ja tartuntatauti­viranomaisten kanssa. Lisäksi yhteistyökumppaneina ovat muun muassa satamien, lento­kenttien ja suurten teollisuus­laitosten ylläpidosta vastaavat tahot. Ensihoito antaa myös Terveydenhuoltolain mukaan tarvittaessa virka­apua poliisille sekä pelas­tus­, rajavartio­ ja meripelastusviranomaisille tilanteissa, joissa muut viranomaiset tarvitsevat ensihoidollista osaamista oman tehtävänsä suo­rittamiseksi. Näihin lukeutuvat esimerkiksi me­rialueilla tapahtuvat terveydelliset hätätilanteet, joiden osalta vastuu on meripelastusviranomai­sella. Ensihoito on myös velvoitettu ohjaamaan kohtaamansa potilaat ja omaiset tarvittaessa psy­kososiaalisen tuen piiriin. Sosiaaliviranomaisten kanssa tehdään yhteistyötä esimerkiksi lasten­suojeluilmoitusten yhteydessä. Viestintä ensi­hoitopalvelun sisällä sekä muiden yhteistyöviran­omaisten kanssa toteutetaan erilaisin sähköisin viestivälinein, kuten Viranomaisverkon (VIRVE) radiopuhelimien sekä tietokonepohjaisten säh­köisten ensihoitokertomusten avulla, joiden osal­ta siirrytään askel kerrallaan kohti kansallisesti yhtenäisempää toteutustapaa. Näin on jo toimittu Hätäkeskuslaitoksen hälyttämiseen käytetyn tie­tojärjestelmän (Erica) osalta ja eri viranomaisten yhteisen kenttäjohdon tietojärjestelmän (Kejo) käyttötestaus on aloitettu.Ensihoito on potilaan kohdatessaan joskus ensimmäinen terveydenhuollon kontakti, joka potilaalla on vuosiin ollut ja ensihoidon toimijat näkevät ihmiselon koko kirjon paljaimmillaan potilaiden kodeissa ja muissa arjen ympäristöissä. Parhaimmillaan tämä tilannekuva onnistutaan välittämään myös vastaanottavaan sairaalaan niin, että potilaan elämänti­lanne tulee huomioitua laa­jemmin pelkän diagnoosin lisäksi jatkohoitoa suunnitel­taessa. Potilaiden lisäksi mo­net yhteistyörajapinnat tarjo­avat näkymää useiden muiden toimijoiden arkipäivään sekä viranomaisten että yksityisten yritysten osalta. Nykyaikai­nen ensihoitojärjestelmä toi­mii siis laajalti verkottuneesti tarjotakseen kansalaisille soveltuvimman avun oikea­aikaisesti joko potilaan kotona tai tervey­denhuollon toimipisteisiin tukeutuen. Viitteet1. Terveydenhuoltolaki (1326/2010). www.finlex.fi/fi/laki/ajan-tasa/2010/201013262. Vuori A, Kamsula P. Sairaankuljetuksesta tulee vihdoin ensihoitopalvelua. Finnanest 2011; 44: 198–201.3. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ensihoitopalvelusta (585/2017). www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/201705854. Kurola J. Ensihoitojärjestelmä – mikä se on? Finnanest 2001; 34: 399–401.5. Ångerman S, Kirves H, Nurmi J. A before-and-after observational study of a protocol for use of the C-MAC videolaryngoscope with a Frova introducer in pre-hospital rapid sequence intubation. Anaesthesia 2018; 73: 348–355.6. Ångerman S. Verituotteiden käyttö ensihoidossa. Finnanest 2019; 52: 200–205.7. Ångerman S. Vammapotilaan ensihoito. Finnanest 2017; 50: 115–121.8. Skrifvars M, Aneman A. How near is near infrared spectroscopy in pre-hospital care? Acta Anaesthesiologica Scandinavica 2020; 64: 2–3.9. Raatiniemi L, Koskela J-P. Ensihoitoa Pohjois-Suomessa. Finnanest 2017; 50: 412–415.10. Kalliomäki K. 112 kriisien keskiössä. FinnAnest 2019; 52: 394–396.Päivystävänä ensihoitolääkärinä toimiminen vaatii laaja-alaista osaamista myös lääketieteen ulkopuolelta.212  FinnanestTEEMA Ensihoito

Ensihoitojärjestelmä Suomessa

https://helda.helsinki.fi/bitstream/10138/333198/1/pirneskoski_ensihoitoja_rjestelma_.pdf

Ensihoitojärjestelmä Suomessa

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto