Juuti, Anne

Roine, Risto P.

Salminen, Paulina

Finnish

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto

1487 Duodecim 2019;135:1487–9LIHAVUUSKIRURGIAPÄÄKIRJOITUSTEEMAJotta terveydenhuollon rajallisille voimava­roille saadaan paras mahdollinen vastine, on hoitotoimenpiteiden oltava vaikuttavia ja tehokkaita. Vaikuttavuudella (effectiveness) tarkoitetaan hoitotoimenpiteellä aikaansaatua muutosta terveydentilassa tai elämänlaadus­sa. Lihavuuden hoidossa ensisijaisina vaikut­tavuuden mittareina voidaan pitää pitkäaikaiskuolleisuutta, elämänlaatua ja tyypin 2 diabe­testa. Tehokkuus  (efficiency) määritellään syntyneiden kus­tannusten ja vaikuttavuuden suhteena. Mitattu vaikuttavuus suhteutetaan rahamääräisesti arvioituihin kus­tannuksiin ja tulokseksi saadaan kustannusvai­kuttavuussuhde (1–3).Lihavuusleikkauksen pitkäaikaisvaikutta­vuutta on tutkittu paljon: painon väheneminen, diabeteksen remissio ja elämänlaadun parane­minen säilyvät merkittävällä osalla potilaista yli kymmenen vuotta (4–7). Tuoreen katsaus­artikkelin mukaan yli kymmenen vuotta maha­laukun ohitusleikkauksen jälkeen ylipainosta pysyi poissa keskimäärin 55 % (excess weight loss %) (4). Diabeteksen remissio on lihavuus­leikkauksen jälkeen kahden, kuuden, kahden­toista ja viidentoista vuoden seurantatutki­muksissa ollut 75 %, 62 %, 51 % ja 30 % (4,6). Lihavuusleikattujen riski sairastua diabeteksen aiheuttamiin mikrovaskulaarikomplikaatioihin on ollut puolet pienempi verrattuna konserva­tiivisesti hoidettuihin potilaisiin (riskisuhde, hazard ratio 0,44) (4). Lihavuuskirurgia vähen­tää kuolemanriskiä paremmin kuin tavanomai­nen hoito (8). Edullisia pitkäaikaisvaikutuksia ovat myös muiden liitännäissairauksien parane­minen tai lievittyminen, syöpäriskin pienene­minen sekä työ­ ja toimintakyvyn paraneminen (8,9).Lihavuusleikkauksen kokonaiskustannuk­siin vaikuttavat leikkausta edeltävät tutkimuk­set, hoitojakson hinta, komplikaatiot, seuranta ja vitamiinikorjaushoito (10). Keskimääräinen lihavuusleikkauksen hinta vuonna 2016 oli 14 389 (7 423–33 541) Yhdysvaltain dolla­ria (11). Lihavuusleikkaushoitojakson hinta HUS:n vuoden 2019 palvelu­hinnastossa on 5 750 euroa, kun vuonna 2011 vastaava hin­ta oli 13 320 euroa.Lihavuuskirurgia on lukui­sissa tutkimuksissa todettu kustannusvaikuttavaksi, kus­tannuksia säästäväksi ja laatupainotteista elin­aikaa (QALY) lisääväksi (10). Etenkin lihavien tyypin 2 diabeetikoiden leikkaushoito on osoit­tautunut vaikuttavammaksi ja edullisemmaksi kuin tavanomainen hoito (10). Finohtan vuo­den 2009 selvityksen mukaan lihavuus kirurgia maksaa Suomessa itsensä takaisin kuudessa vuodessa (1).Suomessa lihavuusleikkaukseen tuleva po­tilas on keskimäärin 48­vuotias nainen, jonka painoindeksi on 46 kg/m2 ja jolla on useampi lihavuuden liitännäissairaus. Satunnaistetussa kansallisessa SLEEVEPASS­monikeskustut­kimuksessa 42 % potilaista sairasti tyypin 2 diabetesta (12,13). Potilas kotiutuu ensimmäi­senä leikkauksenjälkeisenä päivänä ja toipuu työkuntoiseksi kolmessa viikossa (14). Kotiu­tusvaiheessa aloitetaan vitamiinikorvaus hoito, lopetetaan diabeteslääkityksistä suolistohor­monijohdokset, lopetetaan insuliini tai vähen­netään sen annosta sekä vähennetään veren­painelääkityksestä diureettiannosta. Viiden vuoden kuluttua liikapainosta on poissa 49 % mahalaukun kavennus­ ja 57 % mahalaukun ohitusleikkauksen jälkeen (12). HUS:n potilai­den diabeteslääkekulut olivat 79 % pienemmät Anne Juuti, Risto P. Roine ja Paulina SalminenOnko lihavuuskirurgia kustannusvaikuttavaa?Lihavuuskirurgia maksaa Suomessa itsensä takaisin kuudessa vuodessa1488kahden vuoden kuluttua leikkauksesta (15). HUS:ssa lihavuusleikattujen itse ilmoittama terveyspalvelujen käyttö väheni merkittävästi, sillä kolme kuukautta ennen leikkausta se oli 800 euroa ja kaksi vuotta leikkauksen jälkeen enää 384 euroa. Kaksi kolmasosaa potilaista ilmoitti elämänlaatunsa parantuneen 15D­mit­tarilla kliinisesti erittäin paljon. Mutta pystyisimmekö vieläkin parempaan pienentämällä kustannuksia, varmistamalla mahdollisimman pitkäkestoisen tuloksen ja minimoimalla pitkäaikaiskomplikaatiot? Vaik­ka pelkkää elintapahoitoa ei voidakaan verra­ta leikkauksesta saataviin etuihin, on parhaan mahdollisen leikkaustuloksen saavuttami­sen kannalta kuitenkin keskeistä, että potilas omaksuu terveelliset elintavat ja ruokavalion sekä huolehtii unen ja liikunnan riittävyydes­tä. Edullista ja vaikuttavaa elintapaohjausta voidaan antaa ryhmissä tai nettivalmennuk­sella. Seurannalla voidaan vähentää pitkä­aikaiskomplikaatioita, kuten vitamiinipuutok­sia (Rosengård­Bärlund ja Pekkarinen tässä nu­merossa), hoitaa liitännäissairauksia, puuttua painon lisääntymiseen sekä ehkäistä ja hoitaa mahdollinen alkoholiongelma. Leikkaushoidon kustannukset koostuvat pääosin leikkaussalitoiminnasta ja kirurgisista komplikaatioista, ja niitä voidaan yksinkertai­sin keinoin vähentää. Leikkaussalin tehokkuu­den osalta avainasemassa ovat osaavat ammatti­laiset, ennakointi, vakiointi sekä turhan toimin­nan tunnistaminen ja poistaminen. Työn va­kioin ti ja riittävä tiimikohtainen leikkausmäärä vähentävät leikkauskomplikaatioita ja siten leikkaushoidon kustannuksia. Varhaisvaihees­sa eli alle 30 vrk:n kuluessa primaari leik kauk­sesta uusintaleikkaukseen joutumisen riski on HUS:ssa kolmen viime vuoden aikana ollut 1 % (BCB­laaturekisteri). Leikkauskomplikaa­tioiden nopea tunnistaminen ja oikea­aikainen hoito vähentävät komplikaatiosta koitunutta kudosvammaa, parantavat komplikaatioista toi­pumisen ennustetta sekä lyhentävät hoitoaikaa ja ­kustannuksia (Meriläinen ym. tässä nume­rossa).Jos lihavuuskirurgia oli kustannusvaikuttavaa jo kymmenen vuotta sitten, on se sitä nykyisin entistä todennäköisemmin, kun otetaan huo­mioon olennaisesti pienempi leikkauskohtai­nen hinta, leikkauskomplikaatioiden vähenty­minen ja liitännäissairauksien lääkekustannuk­sien suureneminen (16,17). Lihavuusleikkauk­sen vaikutukset ovat merkittävät ja moninaiset – yhdellä leikkauksella voidaan hoitaa tyypin 2 diabetesta, uniapneaa ja alkoholiin liittymätön­tä rasvamaksatulehdusta, vähentää sydän­ ja syöpäkuolemia, lisätä laatupainotteista elin­aikaa sekä säästää rahaa (1,8,18,19). Jo lähes joka neljäs suomalainen aikuinen on lihava, mikä aiheuttaa sairauksia ja kärsimys­tä sekä kustannuksia paitsi potilaille, etenkin yhteiskunnalle. Potilaan näkökulmasta suurin haaste totuttujen elintapojen muuttamisen si­jaan onkin liian usein lihavuuden hoitoon pää­seminen. Parhaimmillaan lihavuuden hoidon kaikki osa­alueet konservatiivisesta elintapa­ohjauksesta lihavuuskirurgiaan ovat potilaan helposti saavutettavissa, mikä on yhteiskunnan­kin kannalta kustannustehokasta. ■ANNE JUUTI, dosentti, kirurgian ja gastroenterologisen kirurgian erikoislääkäri, osastonylilääkäriHYKS Vatsakeskus, Helsinki RISTO P. ROINE, sisätautien erikoislääkäri, emeritusprofessoriItä-Suomen yliopisto, Joensuu ja KuopioPAULINA SALMINEN, kirurgian professori, kirurgian ja gastroenterologisen kirurgian erikoislääkäri, ylilääkäriTurun yliopisto, kirurgia, TurkuSatasairaala, PoriTYKS Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikkaSIDONNAISUUDETAnne Juuti: Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista (Covidien, Johnson & Johnson, Kebomed), muut sidonnaisuudet (Barivita Oy)Risto P. Roine: Ei sidonnaisuuksiaPaulina Salminen: Luentopalkkio/asiantuntijapalkkio (Merck, Orion)A. Juuti ym.TEEMA: LIHAVUUSKIRURGIA14891. Ikonen TS, Anttila H, Gylling H, ym. Sairaalloisen lihavuuden leikkaushoito. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportti 16/2009. http://www.julkari.fi/handle/10024/802102. Sintonen H, Pekurinen M. Terveystalous-tiede. Porvoo: WSOY 2006.3. Sanders GD, Neumann PJ, Basu A, ym. Recommendations for conduct, metho-dological practices, and reporting of cost-effectiveness analyses. JAMA 2016;316: 1093–103.4. Sjöström L, Peltonen M, Jacobson P, ym. Association of bariatric surgery with long-term remission of type 2 diabetes and with microvascular and macrovascular complications. JAMA 2014;311:2297–304. 5. O’Brien PE, Hindle A, Brennan L, ym. Long-term outcomes after bariatric surgery: a systematic review and meta-analysis of weight loss at 10 or more years for all bariatric procedures and a single-centre review of 20-year outcomes after adjustable gastric banding. Obes Surg 2019;29: 3–14.6. Adams TD, Davidson LE, Litwin SE, ym. Weight and metabolic outcomes 12 years after gastric bypass. N Engl J Med 2017;377:1143–55.7. Raaijmakers LCH, Pouwels S, Thomassen SEM, Nienhuijs SW. Quality of life and bariatric surgery: a systematic review of short- and long-term results and compa-rison with community norms. Eur J Clin Nutr 2017;71:441–9.8. Sjöström L. Review of the key results from the Swedish Obese Subjects (SOS) trial – a prospective controlled intervention study of bariatric surgery. J Intern Med 2013;273:219–34.9. Mancini A, Borel A-L, Coumes S, Wion N, Arvieux C, Reche F. Bariatric surgery imp-roves the employment rate in people with obesity: 2-year analysis. Surg Obes Relat Dis 2018;14:1700–4.10. Hoerger TJ. Economics and policy in ba-riatric surgery. Curr Diab Rep 2019;19:29. 11. Doble B, Wordsworth S, Rogers CA, ym. What are the real procedural costs of bariatric surgery? A systematic literature review of published cost analyses. Obes Surg 2017;27:2179–92.12. Salminen P, Helmiö M, Ovaska J, ym. Effect of laparoscopic sleeve gastrectomy vs laparoscopic Roux-en-Y gastric bypass on weight loss at 5 years among patients with morbid obesity. JAMA 2018;319:241.13. Saarinen T, Kettunen U, Pietiläinen KH, Juuti A. Is preoperative gastroscopy ne-cessary before sleeve gastrectomy and Roux-en-Y gastric bypass? Surg Obes Relat Dis 2018;14:757–62.14. Hahl T, Peromaa-Haavisto P, Tarkiainen P, Knutar O, Victorzon M. Outcome of lapa-roscopic gastric bypass (LRYGB) with a program for enhanced recovery after sur-gery (ERAS). Obes Surg 2016;26:505–11.15. Sane T, Pekkarinen T, Jaser N, Juuti A, Vir-tanen L, Leivonen M. Mahalaukun kaven-nus- ja ohitusleikkauksen vaikutus tyypin 2 diabeetikon lääkkeiden käyttöön ja kustannuksiin – kahden vuoden seuranta-tutkimus. Duodecim 2013;129:1590–7.16. Soppi A, Heino P, Kurko T, Maljanen T, Saastamoinen L, Aaltonen K. Growth of diabetes drug expenditure decomposed – a nationwide analysis. Health Policy (New York) 2018;122:1326–32.17. Suomen lääketilasto 2015. Helsinki: Lääkealan turvallisuus- ja kehittämis-keskus Fimea ja Kansaneläkelaitos 2016. https://www.fimea.fi/documents/ 160140/1188389/Suomen_lääketilasto_ 2015.pdf/a813feac-1560-4cbf-80e1-44049449e0bf.18. Peromaa-Haavisto P, Tuomilehto H, Kössi J, ym. Obstructive sleep apnea: the effect of bariatric surgery after 12 months. A prospective multicenter trial. Sleep Med 2017;35:85–90.19. Lassailly G, Caiazzo R, Buob D, ym. Baria-tric surgery reduces features of nonalco-holic steatohepatitis in morbidly obese patients. Gastroenterology 2015;149: 379–88.KIRJALLISUUTTAOnko lihavuuskirurgia kustannusvaikuttavaa?

Onko lihavuuskirurgia kustannusvaikuttavaa?

https://helda.helsinki.fi/bitstream/10138/320911/1/duo15057.pdf

Onko lihavuuskirurgia kustannusvaikuttavaa?

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto