Gaze is a crucial part of interaction. Teacher-student relationship is constructed on momentary classroom interactions. Recent eye-tracking research has charted some patterns of teacher gaze in classrooms, but the dynamics of the relation between teacher’s gaze and pedagogical intentions and teacher-student eye contact have remained unexplored. The aim of this dissertation was to explore how teachers’ momentary scaffolding intentions and interpersonal behaviors are manifested in their gaze behaviors and in momentary teacher-student eye-contact communication.
The research setting included multiple mobile eye tracking in naturalistic classroom contexts. The studies combined data collected on three 9th-grade mathematics lessons: gaze data, video recordings, and an interview with one teacher. The students solved a problem collaboratively and the teachers guided the problem solving. This mixed method research combines theoretical and methodological traditions of psychology and education and creates new information on teacher-student interaction and analytical methods.
To present the main findings, student faces and solution papers were the most significant gaze targets for the teacher. Student papers were the most significant target during teacher-led cognitive scaffolding interaction, and student faces during affective scaffolding. Students’ hands and bodies were a common target during metacognitive scaffolding. Teacher gazes at student gestures were few but very long and occurred often during cognitive scaffolding.
The student-started eye contacts were significantly more frequent than teacher-started eye contacts. The occurrence and durations of the dyadic eye contacts were dependent on the teachers’ scaffolding intentions. The students tended to look their teacher in the eye during cognitive scaffolding. During affective scaffolding, the teacher-started eye contacts were relatively frequent. The students looked at their teacher during high teacher communion often and with long gazes.
To conclude, during cognitive scaffolding interaction and teacher behaviors of high communion and agency, the student gazes focus on the teacher and teacher gazes on the learning content. During affective scaffolding, dyadic eye contacts often formed between the teacher and students. The between-individual and even within-individual variation of attentional behaviors underline using situational data collection methods and continuous coding and developing theories on scaffolding intentions and interpersonal behaviors toward the inclusion of the momentary variation in instructive interaction.Katse on olennainen osa vuorovaikutusta. Opettaja-oppilassuhde rakentuu tilannekohtaisen luokkahuonevuorovaikutuksen pohjalle. Tuore katseenseurantatutkimus on kartoittanut opettajan katseen yleisiä piirteitä, mutta opettajan katseen ja pedagogisten tavoitteiden välistä dynamiikkaa tai opettajan ja oppilaan välisiä katsekontakteja ei ole tutkittu. Tämän väitöstutkimus selvitti, miten opettajan tilannekohtaiset ongelmanratkaisun ohjaamisen tavoitteet ja interpersoonallinen käyttäytyminen näkyvät hänen katsekäyttäymisessään ja opettajan ja oppilaan katsevuorovaikutuksessa.
Tutkimuksessa oli aineistoa useista kannettavista päälle puettavista katseenseurantalaitteista aidoissa luokkahuoneympäristöissä sekä videonauhoitteita ja yhtä opettajahaastattelua. Oppilaat ratkaisivat ongelmatehtävää ryhmissä, ja opettajat ohjasivat tätä työskentelyä. Valitsin monimenetelmäisen lähestymistavan analyysiin saavuttaakseni syvällistä ymmärrystä tutkimusaiheesta.
Oppilaiden kasvot ja tehtäväpaperit olivat opettajan keskeisimmät katsekohteet. Hän katsoi näitä usein ja pitkillä katseilla läpi koko ongelmanratkaisun. Oppilaiden paperit olivat keskeisin katseen kohde kognitiivisen ohjauksen ja kasvot affektiivisen ohjauksen aikana. Opettaja katsoi oppilaiden käsiä ja kehoa usein mutta lyhyillä katseilla metakognitiivisen ohjauksen aikana. Sen sijaan opettaja katsoi oppilaiden eleitä harvoin, mutta nämä katseet olivat pitkiä ja tapahtuivat usein kognitiivisen ohjauksen aikana.
Oppilaat aloittivat kaksisuuntaisen katsekontaktin useammin kuin opettajat. Katsekontaktien esiintyvyys ja kesto riippuivat opettajan ohjauksen tavoitteista. Oppilaiden aloittamia katsekontakteja esiintyi eniten kognitiivisen ohjauksen aikana. Affektiivisen ohjauksen aikana opettajien aloittamat katsekontaktit olivat suhteellisen yleisiä. Oppilaat katsoivat opettajiaan kasvoihin useammin ja pidemmillä katseilla, kun nämä välittivät yhteyttä käyttäytymisellään. Oppilaiden aloittamat katsekontaktit oppimista tukevan opettaja-oppilasvuorovaikutuksen aikana olivat pitkiä.
Yhteenvetona todetaan, että kognitiivinen ohjausvuorovaikutus ja opettajan välittämä korkea yhteys ja toimijuus ohjaavat oppilaiden katsetta kohti opettajaa ja opettajan katsetta kohti opetussisältöjä. Affektiivisen ohjaus tukee kaksisuuntaisen katsevuorovaikutuksen toteutumista. Tilannekohtaisten aineistonkeruu- ja jatkuvien analyysimenetelmien käyttäminen tutkimuksessa on tärkeää, jotta voidaan huomioida yksilöiden väliset ja sisäiset vaihtelut ja kehittää interpersoonallisen käyttäytymisen ja ongelmanratkaisun ohjaamisen teorioita kohti opetusvuorovaikutuksen tilannekohtaisuuden ymmärrystä
