”We are all payed the same for the same work” : Classroom Teachers’ Experiences of The Impact of Three-step Support on Work Tasks, Workload and Well-being
Tavoitteet. Tammikuussa vuonna 2011 voimaan astunut uudistunut perusopetuslaki (624/2010) sekä vuoden 2014 oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) ovat uudelleen jäsentäneet suomalaisen koulujärjestelmän toimintaa ja rakennetta. Oppimisen ja koulunkäynnin tueksi, sekä kolmiportaiseksi tueksi lanseerattu järjestelmä rakentuu inkluusioperiaatteiden pohjalle, pyrittäessä muun muassa sijoittamaan tukea tarvitsevat oppilaat tuettuina lähikouluihinsa muun opetuksen yhteyteen. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten lakiuudistukset ovat vaikuttaneet luokanopettajien työhön, niin työmäärän, työtehtävien kuin työhyvinvoinnin osalta, sekä tuoda esiin, minkälaisia keinoja luokanopettajat ovat hyödyntäneet sopeutuessaan muutoksiin.
Menetelmät. Tutkimuksen ote oli laadullinen, jonka aineisto on kerätty puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Aineisto kerättiin haastattelemalla neljää luokanopettajaa. Haastateltavat valittiin tutkimukseen heidän valmistumisvuotensa sekä kunnan perusteella, haastateltavien toimiessa luokanopettajina jo ennen lakimuutoksia, sekä heidän työskennellessä keskenään eri kuntien kouluissa. Aineistonanalyysimetodina käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Tulokset ja johtopäätökset. Uusia työtehtäviä ei opettajien mukaan ollut tullut, vaan keskeisenä muutoksena oli työmäärän uudenlainen jakautuminen eri työtehtävien kesken. Enemmistö haastateltavista koki kolmiportaisen tuen lisäävän byrokratiaa ja työmäärää, esimerkiksi pedagogisten asiakirjojen laatimisen, moniammatillisen yhteistyön sekä kodin ja koulun välisen yhteistyön muodossa, vaikka kolmiportaisen tuen nähtiinkin tuovan myös paljon positiivisia muutoksia opetustyöhön. Opettajien kokemuksissa työn muutosten sekä työhyvinvoinnin osalta oli merkittäviä henkilökohtaisia eroja, opettajien kokiessa työnsä eri osa-alueiden muutokset eri tavoin. Vastaavasti opettajien sopeutumiskeinot muutoksiin olivat keskenään erilaiset, tutkimuksen tarjotessakin erilaisia näkökulmia opettajien työhyvinvoinnin tarkastelulle ja kehittämiselle.Objectives. The changes to Basic Education Act (624/2010), which came into force on January 2011, as well as the enforcement of the Pupil and Student Welfare Act (1287/2013) in 2014, has restructured the operation of the Finnish education system. The model, known as the support in learning and school attendance, operates on a three-tiered support system, and is based on inclusive principles as one of its goals is to include pupils with special needs to mainstream classes with additional teaching support. This study aims to investigate how the amendments have affected classroom teachers’ work tasks, workload, and well-being at work, and as well as to highlight the ways in which classroom teachers have adapted to the changes.
Methods. The research approach of this study was qualitative. The data was collected by interviewing four classroom teachers using semi-structured theme interviews. The participants were selected for the study based on their year of graduation and by municipality, as they had worked as classroom teachers before the enforcement of the previously mentioned amendments, and as they all were working in schools in different municipalities. The data was analysed using a qualitative analysis of content.
Results and conclusions. According to the teachers, adoption of the new support model has not created any new work tasks or responsibilities to the teachers although the changes have affected how the workload is divided between different work tasks. Majority of the participants brought up how the adoption of the three-tiered support model had increased work bureaucracy and workload, in the form of preparation of pedagogical documents, multiprofessional cooperation and cooperation between home and school. However, the teachers underlined that the model had created positive developments in teaching as well. There were major differences in teachers’ experiences regarding the changes in the work and well-being at work, as the teachers experienced changes in different areas of their work in different ways. Similarly, teachers' ways of adapting to change were different, where the results of this study can provide different perspectives on examining and developing teachers' well-being at work
