Erkkola, Maijaliisa

Itkonen, Suvi T.

Lamberg-Allardt, Christel

Finnish

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto

ajassa | keskusteluaJohanna KaipiainenETM, laillistettu ravitsemusterapeuttiETT, dosentti Suvi T. Itkonen ym. käsittelivät ar-tikkelissaan Lääkärilehdessä 38/2019 (1) D-vita-miinitilannetta ja saantisuosituksia Suomessa.Artikkelissa todettiin, että Suomen ja muiden Pohjoismaiden suositukset perustuvat samaan tavoitteeseen kuin minkä esimerkiksi Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA ja amerik-kalaisille suosituksia laativa Institute of Medici-ne (IOM) ovat määritelleet. Tavoite on, että  lähes kaikilla seerumin 25(OH)D-pitoisuuden olisi oltava vähintään 50 nmol/l. EFSA ja IOM kuitenkin suosittelevat D-vita-miinin päivittäiseksi saanniksi 15 µg:aa, eli enemmän kuin Suomessa ja muissa Pohjois-maissa. Jos suosituksemme perustuisi artikke-lissa mainittuun systemaattiseen kirjallisuus-katsaukseen (2), suositus olisi meilläkin 15 µg/vrk. Katsauksen kirjoittajien päätelmä nimit-täin on, että 15 µg:n päivittäinen D-vitamiinin saanti ylläpitää seerumin 25(OH)D-pitoisuu-den 97,5 %:lla alle 75-vuotiaasta väestöstä tasol-la 50 nmol/l.Suomen ja muiden Pohjoismaiden suositus on muutenkin kansainvälisesti vertailtuna pie-ni. Esimerkiksi Itävallassa, Sveitsissä ja Saksas-sa suositus on 20 µg/vrk (3). Monien asian-tuntijoiden mielestä seerumin optimaalisen D-vitamiinipitoisuuden pitäisi olla vähintään 75 nmol/l, ja tähän perustuu Endocrine Societyn suositus 38–50 µg/vrk.Jos D-vitamiinisuositus on lähtökohtaisesti riittämätön, ei voida sanoa väestön D-vitamiini-tilanteen olevan hyvä, vaikka suurimmalla osal-la saanti yltäisikin suosituksen tasolle. Joissain tutkimuksissa suomalaisten D-vita-miinitasoja on mitattu ympäri vuoden, mikä saa tilanteen näyttämään hyvältä (4,5). Kesällä mitatut tulokset eivät kuitenkaan kerro mitään onnistuneesta D-vitamiinipolitiikasta, suositus-ten riittävyydestä tai saannista ravinnosta, vaan auringossa olosta. Jos saanti ravinnosta ja lisistä on riittämätöntä, D-vitamiinin puutos kehittyy talvella. Totuudenmukainen kuva suomalaisten D-vi-tamiinitilanteesta saadaankin, kun pitoisuuksia mitataan talvella. Näin tehtiin Raulion ja työtovereiden vuonna 2017 julkaistussa tutkimuksessa, jossa haluttiin selvittää maidon ja margariinien D-vitaminoin-nin vaikutusta (6). Vitamiinilisäyksistä huoli-matta vajaalla neljänneksellä suomalaisista oli talvella edelleen D-vitamiinin puutos. ●Suositeltu D-vitamiinimäärä on liian pieni KirJallisuutta 1 Itkonen ST, Erkkola M, Lamberg-Allardt C. D-vitamiinitilanne Suomessa ja saantisuositukset. Suom Lääkäril 2019;74:2081–6.2 Lamberg-Allardt C, Brustad M, Meyer HE, Steingrimsdottir L. Vitamin D – a systematic literature review for the 5th edition of the Nordic Nutrition Recommendations. Food & Nutrition Research 2013;57:22671.3 Spiro A, Buttriss JL. Vitamin D: An overview of vitamin D status and intake in Europe. Nutrition Bulletin 2014;39:322–50.4 Rosendahl J, Valkama S, Holmlund-Suila E, Enlund-Cerullo M, Hauta-alus H, Helve O ym. Effect of higher vs. standard dosage of vitamin D3 supplemen-tation on bone strength and infection in healthy in healthy infants. A randomized clinical trial. JAMA Pediatrics 2018;172:646–54.5 Jääskeläinen T, Itkonen ST, Lundqvist A, Erkkola M, Koskela T, Lakkala K ym. The positive impact of general vitamin D food fortification policy on vitamin D status in a representative adult Finnish population: evidence from an 11-y follow-up based on standardized 25-hydroxyvitamin D data. Am J of Clin Nutrition 2017;105:1512–20.6 Raulio S, Erlund I, Männistö S, Sarlio-Lähteenkorva, Sundvall J, Tapaninen H ym. Successful nutrition policy: improvement of vitamin d intake and status in Finnish adults over the last decade. Eur J Public Health 2017;27:268–73. sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia.suvi t. itKonenETT, dosentti, tutkijatohtoriMaiJaliisa erKKolaFT, dosentti, yliopistonlehtoriChristel laMberg-allardtMMT, professoriHelsingin yliopisto, elintarvike- ja ravitsemustieteiden osasto ETM Johanna Kaipiainen kommentoi artikke-liamme (1) ja kritisoi (2) suomalaisia D-vita-miinisuosituksia. D-vitamiinisuosituksia tar-kasteltaessa on ehdottoman tärkeää huomioi-da, onko laskelmissa oletuksena auringonvalo-altistusta. Yhdysvaltojen IOM:n suositus perustuu sys-temaattiseen kirjallisuuskatsaukseen ja meta-regressioanalyysiin, joilla päästäisiin väestö-tasolla 15 µg:n vuorokausiannoksella 25(OH)D-pitoisuuteen 50 nmol/l (3). Euroopassa EFSA päätyi kirjallisuusselvityksen ja metaregression Tieteellinen näyttö on arvioitu systemaattisesti2348 LääkäriLehti 42/2019 vsk 74Keskustelua-palstalla julkaistavien kirjoitusten enimmäispituus on 2 500 merkkiä. Toimitus lyhentää kirjoituksia tarvittaessa. Palstalle tarkoitetut kirjoitukset lähetetään osoitteeseen laakarilehti@laakarilehti.fiVerkossa voi keskustella osoitteessa www.laakarilehti.fiKirJallisuutta 1 Itkonen ST, Erkkola M, Lamberg-Allardt C. D-vitamiinitilanne Suomessa ja saantisuositukset. Suom Lääkäril 2019;74:2081–6. 2 Kaipiainen J. Suositeltu D-vitamiinimäärä on liian pieni. Suom Lääkäril 2019;74:2348.3 Institute of Medicine Food and Nutrition Board. Dietary reference intakes for adequacy: calcium and vitamin D. United States, Washington (DC): The National Academies Press 2011.4 EFSA panel on dietetic products, nutrition and allergies. Dietary reference values for vitamin D. EFSA Journal 2016;14:4547.5 Nordic council of ministers. Nordic nutrition recommendations. Copenhagen (Denmark) 2013.6 Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Suomalaiset ravitsemussuosi-tukset – Terveyttä ruoasta 2014, 5. korjattu painos. Helsinki 2018. https://www.ruokavirasto.fi/teemat/terveytta-edistava-ruokava-lio/kuluttaja--ja-ammattilaismateriaali/julkaisut/7 Lamberg-Allardt C, Brustad M, Meyer HE, Steingrimsdottir L. Vitamin D – a systematic literature review for the 5th edition of the Nordic nutrition recommendations. Food Nutr Res 2013 Oct 3;57. doi: 10.3402/fnr.v57i0.226718 DACH (Deutsche Gesellschaft für Ernährung – Österreichische Gesellschaft für Ernährung – Schweizerische Gesellschaft für Ernäh-rungsforschung – Schweizerische Vereinigung für Ernährung). Referenzwerte für die Nährstoffzufuhr. Umschau Braus Verlag, Frankfurt am Main, Germany 2013.9 Holick MF, Binkley NC, Bischoff-Ferrari HA ym. Evaluation, treatment, and prevention of vitamin D deficiency: an Endocrine Society clinical practice guideline. J Clin Endocrinol Metab 2011;96:1911–30.10 Lips P, Cashman KD, Lamberg-Allardt C ym. Management of endocrine disease: Current vitamin D status in European and Middle East countries and strategies to prevent vitamin D deficiency; a position statement of the European Calcified Tissue Society. Eur J Endocrinol 2019 [Epub ahead of print]. doi: 10.1530/EJE-18-0736. 11 Raulio S, Erlund I, Männistö S ym. Successful nutrition policy: impro-vement of vitamin D intake and status in Finnish adults over the last decade. Eur J Public Health 2017;27:268–73.12 Jääskeläinen T, Itkonen ST, Lundqvist A ym. The positive impact of general food fortification policy on vitamin D status in a representa-tive adult Finnish population: evidence from an 11-year follow-up based on standardized 25-hydroxyvitamin D data. Am J Clin Nutr 2017;105:1512–20.13 Valsta L ym (toim.). Ravitsemus Suomessa – FinRavinto 2017 -tutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 12/2018.pohjalta samoihin lukuihin (4). IOM:n suositus perustuu minimaaliseen auringon valolle altistu-miseen (3), EFSA:n tilanteeseen, jossa altistusta auringonvalolle ei ole (4). EFSA toteaa,  että jos auringonvaloa saa riittävästi, D-vitamiinin tarve ravinnosta on pienempi, jopa nolla (4). Pohjoismaiset (5) ja niihin pohjaavat suoma-laiset (6) ravitsemussuositukset perustuvat myös tutkimustiedon systemaattiseen arvioin-tiin (7) ja annoksen suhteen metaregressio-analyysiin (5). 25(OH)D:n tavoitearvo on 50 nmol/l ja sen pohjalta saantisuositus 10 µg/vrk auringonvaloaltistuksen ollessa tavan-omainen. Jos altistuu auringolle minimaalises-ti tai ei lainkaan, suositus saanniksi on 20 µg/vrk (5). Kaipiaisen mainitsemat Saksan, Itävallan ja Sveitsin D-vitamiinisuositukset (20 µg/vrk)  eivät perustu systemaattiseen katsaukseen ja koskevat nimenomaan tilannetta, jossa ei  tapahdu endogeenista D-vitamiinisynteesiä (8). Niissä todetaan myös, että jos altistuu aurin golle, pienempi saanti riittää (8). Endo-crine Societyn suosituksessa 25(OH)D-pitoi-suuden tavoitearvo on 75 nmol/l (9). Tätä suuri osa asiantuntijatahoista ei kannata, ja esimer-kiksi European Calcified Tissue Societyn suosi-tus on 10 µg/vrk ja tavoitearvo 50 nmol/l (10). Kaipiainen viittaa Raulion ym. tutkimukseen (11) virheellisesti, sillä vuonna 2012 noin nel-jäsosalla tutkittavista D-vitamiinitila oli riittä-mätön eli alle 50 nmol/l, mikä ei ole sama asia kuin D-vitamiinin puutos (< 30 nmol/l) (5). Suurimmalla osalla väestöstä 25(OH)D-pitoi-suus on riittävä riippumatta vuodenajasta (12,13). Pelkät suositukset eivät vaikuta väestön D-vi-tamiinin saantiin tai D-vitamiinitilaan, mikäli D-vitamiinipitoisia elintarvikkeita tai D-vitamii-nilisiä ei käytetä. Väestön riittävää D-vitamiinin saantia on tärkeää tukea ravitsemuspoliittisilla toimenpiteillä, kuten elintarvikkeiden täydentä-misellä D-vitamiinilla ja D-vitamiinilisien koh-deryhmittäisillä käyttösuosituksilla. ●sidonnaisuudetSuvi Itkonen, Christel Lamberg-Allardt: Ei sidonnaisuuksia.Maijaliisa Erkkola: Asiantuntija lausunto (Cocomms Oy).2349LääkäriLehti 42/2019 vsk 74

Tieteellinen näyttö on arvioitu systemaattisesti

https://helda.helsinki.fi/bitstream/10138/320112/1/SLL422019_2348_1.pdf

Tieteellinen näyttö on arvioitu systemaattisesti

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto