Monella on ylioptimistinen kuva hedelmöityshoitojen tehokkuudesta

Söderström-Anttila, Viveca

Finnish

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto

Pääkirjoitus | tiedeEnsimmäisen lapsen saaminen yhä vanhempa­na on ajan trendi. Väestöliiton tuoreen perhe­barometrin mukaan (1) lapsia halutaan nykyi­sin suunnitella aikaisintaan sitten, kun opinnot on hoidettu alta, muutama työvuosi on takana ja parisuhteeseen on saatu vakautta. Lasta siis suunnitellaan ”valmiiseen elämään”. Toisaalta monelle keskeinen lasten saamisen este on so­pivan kumppanin puuttuminen. Perhebaromet­rin mukaan myös kilpailevat mielenkiinnon kohteet, kuten matkustaminen ja harrastukset, ovat tärkeitä syitä sille, miksi lapsen saaminen ei tunnu ajankohtaiselta (1). Ensisynnyttäjien keski­ikä on Suomessa noussut 29,0 vuoteen. Lisäksi 35 vuotta täyttä­neiden synnyttäjien osuus on kasvanut jatku­vasti; vuonna 2016 heidän osuutensa synnyttä­jistä oli 22,0 % kun se kymmenen vuotta aiem­min oli 18,7 %. (2). Syntyvyys vähenee jo seitse­mättä vuotta, ja tärkein syy on juuri vanhem­maksi tuleminen yhä iäkkäämpänä (1).Biologisesta näkökulmasta naiselle paras aika saada ensimmäinen lapsi on 20 ja 30 vuoden välillä. Synnytykseen johtavan raskauden toden­näköisyys kuukautiskiertoa kohden on 20­vuo­tiaalla naisella 34 %, mutta 35­vuotiaalla enää puolet siitä (3). Hedelmällisyyden heikkenemi­nen johtuu munasarjoissa olevien munarakku­loiden vähenemisestä, johon samalla liittyy mu­nasolujen laadun heikkeneminen. Säännölli­nen kuukautiskierto ja ovulaatio eivät takaa, että nainen on hedelmällinen, jos taustalla on ikään liittyvä huono munasolujen laatu. Joillakin nai­silla munasolut saattavat myös eri syistä kulua loppuun ennenaikaisesti, ja tällöin hedelmättö­myys voi olla vastassa jo huomattavasti ennen 40 vuoden ikää (4). Monella on ylioptimistinen kuva hedelmöityshoitojen tehokkuudesta, sillä niillä voidaan vain osittain kompensoida iän haitallista vaikutusta.Suomalaisilla aikuisilla on selviä aukkoja li­sääntymisterveyttä koskevissa perustiedoissa. Korkeakouluopiskelijoille tehdyssä tutkimukses­sa yli puolet miehistä ja kolmasosa naisista luuli hedelmällisyyden merkitsevän heikkenemisen alkavan vasta yli 45 vuoden iässä (5). Väestölii­ton perhebarometrissa 30–35­vuotiaista naisista 12 % ja miehistä 44 % arveli, että naisen hedel­mällisyys alkaa heiketä vasta 40­vuotiaana (1). Raskaustoiveiden siirtäminen myöhemmälle iälle lisää tahattoman lapsettomuuden riskiä. Myös perhekoko saattaa jäädä toivottua pie­nemmäksi, koska naisen hedelmällinen vaihe loppuu kesken. Jotta kaksilapsisen perheen to­dennäköisyys olisi 90 %, naisen pitää alkaa yrit­tää raskautta viimeistään 27 vuoden iässä (6). Äidin korkeampi ikä lisää myös raskauskompli­kaatioita, mm. ennenaikaisen synnytyksen, si­kiön kasvuhäiriöiden, sikiökuoleman, istukka­komplikaatioiden ja operatiivisen synnytyksen riskiä (7).Vanhemmaksi ryhtyminen on hyvin henkilö­kohtainen asia. Jokainen päättää, milloin on sii­hen kypsä ja valmis. Biologisesti ihanteellisin aika saada lapsia ei vain aina osu yksiin sopivan sosiaalisen elämäntilanteen kanssa. Nuorille pi­tää kertoa iän negatiivisesta vaikutuksesta he­delmällisyyteen, jotta he eivät kävelisi unessa lapsettomuuteen (8). ●Synnytysiän ja hedelmällisyyden pulmallinen ristiriitaMonella on ylioptimistinen kuva hedelmöityshoitojen tehokkuudesta. ViVeca SöderStröm-anttiladosentti, gynekologisen endokrinologian erikoislääkäriHUS NaistenklinikkaKirjalliSuutta 1 Rotkirch A ym. Perhebarometri 2017. Miksi vanhemmuutta lykätään? Nuorten aikuisten näkemyksiä lastensaannista. http://vaestoliitto-fi-bin.directo.fi2 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos/tilastot. www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tilastot/aiheittain 3 Schmidt L ym Demographic and medical consequences of the postponement of parenthood. Hum Reprod Update 2012;18:29–43.4 te Velde ER, Pearson PL. The variability of female reproductive ageing. Hum Reprod Update 2002;8:141–54.5 Virtala A ym. Childbearing, the desi-re to have children, and awareness about the impact of age on female fertility among Finnish university students. Eur J Contracept Reprod Health Care 2011;16:108–15.6 Habbema JD ym. Realizing a desired family size: when should couples start. Hum Reprod 2015;30:2215–21.7 Kenny LC ym. Advanced maternal age and advanced pregnancy outcome: Evidence from a large contemporary cohort. PLOS One 2013;8(2):e56583.8 Lemoine M-E, Ravitsky V. Sleepwalking into infertility. The need for a public health approach toward advanced maternal age. Am J Bioeth 2015;15:37–48.SidonnaiSuudetViveca Söderström-Anttila: Luentopalkkiot (Ferring, Merck), kokouskulut (Gedeon Richter).897LääkäriLehti 15/2018 vsk 73

Synnytysiän ja hedelmällisyyden pulmallinen ristiriita

https://helda.helsinki.fi/bitstream/10138/301352/1/SLL152018_897.pdf

Synnytysiän ja hedelmällisyyden pulmallinen ristiriita

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto