Elävältä luovuttajalta tehtävässä siirrossa on monia etuj

Isoniemi, Helena

Finnish

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto

pääkirjoitus | tiedeMaaliskuun alussa voimaan tullut lakimuutos elinluovutuksesta elävältä (1) tähtää ensisijaises­ti munuaisen luovutusten lisäämiseen eläviltä henkilöiltä. Suomessa munuaisensiirtoja eläväl­tä luovuttajalta on tehty vuodessa miljoonaa asu­kasta kohden vain noin 2,1, kun muissa Pohjois­maissa luku on ollut viime vuosina 12–16 (2). Lakialoite ehti olla vireillä yli kolme vuotta (3).Aiempi laki salli elinluovuttajaksi vain lähi­sukulaisen tai muun läheisen, joksi luokiteltiin samassa taloudessa asuva henkilö, kuten avo­puoliso. Eri osoitteessa asuvaa avopuolisoa tai ystävää ei hyväksytty luovuttajaksi.Uuden lain mukaan elimen voi luovuttaa täy­si­ikäinen henkilö, joka kykenee päättämään hoidostaan. Etusijalla on geneettinen sukulai­suus tai emotionaalinen suhde luovuttajan ja vastaanottajan välillä. Mikäli munuaista ei löy­dy tätä kautta, luovuttajaa voidaan etsiä vasta­vuoroisuuden kautta. Esimerkiksi kaksi paris­kuntaa, joista kummassakaan oma puoliso ei sovi luovuttajaksi mutta toisen parin puoliso sopii, voivat luovuttaa elimensä ristikkäin toi­sen puolisolle.Vastavuoroisuutta voidaan hakea myös moni­muotoisemmin. Suuntaamattomassa luovutuk­sessa anonyymi luovuttaja haluaa antaa mu­nuaisen tuntemattomalle tarvitsijalle tai käyn­nistää toisilleen tuntemattomien parien luovu­tuksen pitkän ketjuuntumisen, jossa jokaiselle löytyy sopiva luovuttaja. Kaikki nämä luovutuk­sen muodot ovat käytössä Euroopassa (4). Poh­joismainen elinluovuttajaorganisaatio Scandia­transplant on aloittanut äskettäin ketjutetun elinluovutuksen, mutta Suomi ei ole toistaisek­si siinä mukana.Ensisijainen tavoite on lain mukaan edelleen munuaissiirteen saaminen kuolleelta luovutta­jalta, mutta jos elimiä ei ole tarpeeksi, toimin­taa tulee tehostaa käyttämällä eläviä luovuttajia. Tämän tulee aina perustua vapaaehtoisuuteen eikä mitään painostusta tai taloudellisen etuu­den tavoittelua saa esiintyä. Elimen irrottami­seen tarvitaan Valviran lupa, kuten tähänkin as­ti. Tavoitteena on varmistaa luovutusten asian­mukaisuus ja eettisyys. Lausuntokierroksella olevalla asetuksella on tarkoitus tarkentaa luovuttajalle tehtäviä tutki­muksia ja irrottamishakemukseen liitettäviä lausuntoja. Tutkimuksilla varmistetaan luovut­tajan terveydentila, vapaaehtoisuus ja muu soveltuvuus. Lakimuutos lisää jatkossa munuaisensiirtoja ja samalla vähentää siirtoa odottavien määrää. Elävältä luovuttajalta tehtävässä siirrossa on monia etuja: Elin on etukäteen tutkittu ja hy­väksi todettu (5). Siirto voidaan tehdä suunnitel­tuna ajankohtana, jopa ennen dialyysihoidon aloittamista. Elimen säilytysaika on lyhyt, siir­rännäinen käynnistyy heti ja siirtotulokset ovat parempia kuin kuolleelta saadun siirrännäisen, vaikka luovuttajalla ja saajalla ei olisi geneettistä sukulaisuutta (6).Vapaaehtoisen luovuttajan tulee ensin ottaa yhteys oman sairaanhoitopiirin nefrologian yk­sikköön. HYKS:n elinsiirtokeskuksessa on val­takunnallinen luovutuskoordinaattori, joka neu­voo ja opastaa luovutukseen liittyvissä asioissa. Elinsiirtokeskus haluaa laajentaa luovutuksen mahdollisuutta, mutta varmistaa edelleen kai­kin keinoin luovutuksen pyyteettömyyden. Munuaisensiirrot eläviltä luovuttajilta lisää­vät myös muiden siirtoa odottavien mahdolli­suutta saada nopeammin kuolleen luovuttajan munuainen. Tuoreen tutkimuksemme mukaan jokainen onnistunut munuaisensiirto säästää dialyysiin verrattuna suoria kustannuksia vä­hintään 40 000–50 000 euroa joka vuosi (7), joten toiminta on myös kansantaloudellisesti kannattavaa. ●Laki muuttui – elinsiirrot eläviltä luovuttajilta laajenevatElävältä luovuttajalta tehtävässä siirrossa on monia etuja.Helena IsonIemIprofessori, tutkijaHYKS Vatsakeskus, elinsiirto- ja maksakirurgiaKIrjallIsuutta 1 Laki ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä annetun lain muuttamisesta (101/2001): säädösmuutos Helsingissä 8. päivänä helmikuuta 2019, 202/2019.2 Transplant Newsletter 2018. European Directorate for the Quality of Medicines and Healthcare and Council of Europe. https://store.edqm.eu3 Lakialoite LA 45/2016 vp kudoslain 4 §:n muuttamisesta4 Biro P, Haase-Kromwijk B, Andersson T ym. Building kidney exchange programmes in Europe – An overview of exchange practice and activities. Transplan-tation, verkossa ensin 21.9.2018. doi: 10.1097/TP.00000000000024325 Laging M, Kal-van Gestel JA, Haasnoot GW ym. Transplantation results of completely HLA-mismat-ched living and completely HLA-matched deceased-donor kidneys are comparable. Transplantation 2014;97:330–6.6 Helanterä I, Honkanen H, Huhti J ym. Munuaissiirto elävältä luovuttajalta Duodecim 2017;133:937–44.7 Helanterä, I, Isola T, Lehtonen TK, Åberg F, Lempinen M, Isoniemi H. Association of clinical factors with the costs of kidney transplantation in the current era. Ann Transplant 2019, painossa.sIdonnaIsuudetHelena Isoniemi: Asiantuntijapalkkiot(Novartis, Sandoz), luentopalkkio(Astellas), matkakuluja (Astellas).1471LääkäriLehti 23/2019 vsk 74

Laki muuttui - elinsiirrot eläviltä luovuttajilta laajenevat

https://helda.helsinki.fi/bitstream/10138/318809/1/SLL232019_1471.pdf

Laki muuttui - elinsiirrot eläviltä luovuttajilta laajenevat

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto