Laki edellyttää perustetta ennen 12. raskausviikkoa tehtävälle keskeytykselle, kahden lääkärin hyväksyntää naisen päätökselle sekä keskeytysten hoidon keskittämistä sairaaloihin. Nämä ¬vaatimukset ovat nykytilanteessa tarpeettomia ja ne pitäisi poistaa

Gissler, Mika

Heikinheimo, Oskari

Suhonen, Satu

Finnish

Julkari

Ajassa | näkökulmaOskari HeikinHeimOprofessori, Helsingin yliopistoosastonylilääkäri, HUSRaskaudenkeskeytys; Käypä hoito -työryhmän puheenjohtajamika Gisslertutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitosvieraileva professori, Karoliininen instituuttisatu suHOnendosentti, Helsingin yliopistovastuulääkäri, Keskitetty ehkäisyneuvonta, Helsingin kaupunki Raskaudenkeskeytys; Käypä hoito -työryhmän jäsenRaskaudenkeskeytyslakia on syytä muuttaa  siten, että se vastaa nykyistä arvomaailmaa ja hoitokäytäntöjä. Samalla muutos mahdollistaisi tutkimukseen perustuvan sujuvan ja tulokselli-sen hoidon.Tullessaan voimaan vuonna 1970 laki (1) oli edistyksellinen. Sosiaaliset syyt hyväksyttiin keskeytyksen perusteeksi, raskauden ehkäisyn suunnittelusta tuli osa keskeytyksen hoitoa ja hoito keskitettiin sairaaloihin. Lain tavoitteet – toimiva ja turvallinen palve-lujärjestelmä, yhdenmukaiset kriteerit keskey-tykseen pääsystä ja keskeytysten määrän vähe-neminen – ovat toteutuneet kuluneen lähes 50 vuoden aikana. Viiden edellisen vuoden aikana Suomessa on tehty vuosittain alle 10 000 raskaudenkeskeytys-tä, ja keskeytysten määrä lisääntymisikäisten naisten määrään suhteutettuna on ollut Poh-joismaiden pienin jo vuodesta 1982. Myös hoi-Laki raskaudenkeskeytyksestä tarvitsee päivitystäLaki edellyttää perustetta ennen 12. raskausviikkoa tehtävälle keskeytykselle, kahden lääkärin hyväksyntää naisen päätökselle sekä keskeytysten hoidon keskittämistä sairaaloihin. Nämä  vaatimukset ovat nykytilanteessa tarpeettomia ja ne pitäisi poistaa.kirjallisuutta 1 Laki raskauden keskeyttämisestä 24.3.1970/239. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajanta-sa/1970/197002392 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raskaudenkeskeytykset 2017. https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/seksuaali-ja-lisaantymisterveys/raskauden-keskeytykset/raskauden-keskeytykset3 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Pohjoismaiset raskaudenkeskey-tykset 2015. https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheit-tain/seksuaali-ja-lisaantymis-terveys/raskaudenkeskeytykset/pohjoismaiset-raskaudenkeskey-tykset4 Hognert H, Kopp Kallner H, Cameron S ym. Immediate versus delayed insertion of an etono-gestrel releasing implant at medical abortion – a randomized controlled equivalence trial. Human Reproduction 2016;31:2484–90.5 Raymond EG, Weaver MA, Tan YL ym. Effect of immediate compared with delayed insertion of etonogestrel implants on medical abortion efficacy and repeat pregnancy: a randomized controlled trial. Obstet Gynecol 2016;127:306–12.6 Korjamo R, Heikinheimo O,  Mentula M. Risk factors and the choice of long-acting reversible contraception following medical abortion – effect on subsequent induced abortion and unwanted pregnancy. Eur J Contracept Reprod Health Care 2018;23:89–96. Fotolia870 LääkäriLehti 14/2019 vsk 74Näkökulma-palstalla julkaistavien kirjoitusten enimmäispituus on 5 000 merkkiä. Toimitus lyhentää kirjoituksia tarvittaessa. Palstalle tarkoitetut kirjoitukset lähetetään osoitteeseen laakarilehti@laakarilehti.fiOn tärkeää tunnistaa tilanteet,  joita sosiaali- tai terveydenhuolto  voi helpottaa.sidOnnaisuudetOskari Heikinheimo: Luentopalkkiot (Bayer Healthcare Ag, Gedeon Richter, Sandoz), Muut yhteydet (neuvottelukunnan jäsen; Bayer Healthcare Ag, Gedeon Richter).Mika Gissler: Ei sidonnaisuuksia.Satu Suhonen: Ei sidonnaisuuksia.toon hakeudutaan varhain. 40 % keskeytyksistä tehdään ennen 7. raskausviikkoa ja 78 % ennen 9. raskausviikkoa (2). EnEMMän PAInOARvOA  KESKEYTYSPYYnnöLLEMiksi pitäisi siis korjata toimivaa järjestelmää?Vuoden 1970 laki on säädetty ajatellen sillois-ta sairaalaolosuhteissa tehtävää kirurgista kes-keytystä. Lääkkeellinen keskeytys tuli Suomessa käyttöön v. 2000 ja keskeytyksen hoito on muut-tunut merkittävästi. Vuonna 2017 kaikista keskeytyksistä peräti 97 % tehtiin lääkkeellisesti ja raskauden varhai-sessa vaiheessa (2). Valtaosalle riittää yksi käyn-ti perusterveydenhuollossa ennen keskeytystä, keskeytys sairaalan poliklinikalla ja jälkitarkas-tus taas perusterveydenhuollossa. Toisin kuin Norjassa, Ruotsissa ja Tanskas-sa, Suomen laki edellyttää keskeytyshakemuk-selle valtaosassa tapauksista kahden lääkärin puoltoa (3). Ei-toivottu raskaus on usein osa ristiriitaista tai epävakaata elämäntilannetta. Onkin tärkeää tunnistaa tilanteet, joita sosiaali- tai terveyden-huolto voi helpottaa. Onko kahden lääkärin ta-paaminen gynekologisine tutkimuksineen kui-tenkaan mielekästä? Keskustelu terveydenhoita-jan ja tarvittaessa muiden sosiaali- ja terveyden-huollon ammattilaisten kanssa saattaisi olla pa-remmin perusteltua.  Suomen laki vaatii edelleen raskaudenkes-keytykselle perusteen. Yli 92 %:ssa peruste on sosiaalinen eli raskauden jatkaminen on haki-jan elämäntilanteessa huomattava rasite. Eikö pyyntö raskaudenkeskeytyksestä kerro samaa: raskaus ei ole toivottu eikä nainen koe sen  jatkamista elämäntilanteessaan mahdolliseksi. Perustevaatimuksesta luopuminen raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana tehdyissä keskeytyksissä veisi Suomen lainsäädännön myös lähemmäksi muiden Pohjoismaiden ja EU-maiden vastaavia lakeja.PERHESUUnnITTELU TIIvIIMMIn  MUKAAn HOITOOnKeskeytysten tekeminen on mahdollista vain keskeytyssairaaloissa ja peräti 99 % kaikista  keskeytyksistä tehdäänkin julkisissa sairaalois-sa. Keskeytyksen ja siihen oleellisesti liittyvien muiden palvelujen erottaminen eri organisaa-tioiden toiminnaksi saattaa kuitenkin tehdä kar-hunpalveluksen erityisesti palveluja eniten tar-vitseville. Sekä kotimaisten että kansainvälisten tutki-musten mukaan keskeytyksen jälkeinen ras-kauden ehkäisy toteutuu tehokkaimmin, asia-kastyytyväisyys on parhaimmillaan ja uusien keskeytysten tarve vähäisin, mikäli keskeytyk-sen jälkeinen pitkäaikainen ehkäisy aloitetaan viipymättä (4–6). Kapseli- tai kierukkaehkäisyn sujuva aloittaminen on hankalaa, jos raskau-denkeskeytyksen eri vaiheiden hoito on eri organisaa tioiden vastuulla. Alkuraskauden keskeytysten hoito perhe-suunnittelukysymyksiin monipuolisesti pereh-tyneissä terveydenhuollon yksiköissä parantai-si sekä hoidon sujuvuutta, tehokkuutta että po-tilastyytyväisyyttä. Toimiva yhteys erikoissai-raanhoidon poliklinikkaan ja sairaalaan on jat-kossakin tärkeää. Myös varhaiseen keskeytyk-seen liittyy komplikaatioiden mahdollisuus, jolloin potilaiden viiveetön ohjaus päivystyk-seen on tärkeää. Yhteiset potilastietojärjestel-mät mahdollistavat potilaiden sujuvan hoidon myös näissä tilanteissa. ●871LääkäriLehti 14/2019 vsk 74

Laki raskaudenkeskeytyksestä tarvitsee päivitystä

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto

https://helda.helsinki.fi/bitstream/10138/315634/1/SLL142019_870.pdf

Laki raskaudenkeskeytyksestä tarvitsee päivitystä

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Julkari

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto