Nykyisen Talvivaaran kaivoksen kriisin tilanteessa on perusteltua pohtia Kainuun aluetalouden tilannetta, vaikka kukaan ei kykene tätä kirjoitettaessa ennakoimaan saneeraussuunnittelun saati sitten yrityssaneerauksen onnistumista. Tutkimuksessa arvioitiin Talvivaaran kaivoksen vaikutusta erityisesti Kainuun alueelliseen BKT:hen ja työllisyyteen. Tutkimuksessa tarkasteltiin miten Kainuulle kävisi eri skenaarioissa, jotka kuvaavat saneerausmenettelyn eriasteista onnistumista. Talvivaaran vaikutus erotettiin aluemallin keinoin muista aluetalouteen vaikuttavista tekijöistä. Laskelmien perustana oli arvio nikkelin tuotannon kehittymisestä vuoden 2020 loppuun mennessä yhtiön kahden eri aikoina ilmaiseman tuotantotavoitteen mukaan. Lisäksi on arvioitu kaivosyhtiön velkojen mahdollisen uudelleen järjestelyn vaikutusta. Arviointitulokset hahmottavat Kainuun aluetalouden sopeutumiskykyä suhteessa kaivosyhtiön yrityssaneerauksen eriasteiseen onnistumiseen.
Arviointitulosten mukaan Kainuun aluetalous voisi sopeutua suhteellisen hyvin kaivoksen lyhytaikaiseen rahoituskriisiin pois lukien vuodet 2015 ja 2017, jolloin suurimmat velkaerät tulevat maksuun. Näinä vuosina tarvitaan velkojen uudelleen järjestelyä joko lainojen takaisin maksuaikaa pidentämällä tai lainojen alaskirjaamisella. Molemmat velkajärjestelyn tavat ovat tehokkaita vuosina jolloin velkarasitus on korkea tai kasvussa.
Jos Talvivaaran yrityssaneeraus onnistuisi yli odotusten ja nikkelin vuosituotanto kasvaisi tasolle 50 000 tonnia vuoden 2020 loppuun mennessä, Kainuun elintaso voisi kasvaa keskimäärin 2,5 prosenttiyksiköllä yli perusuran ja työllisyys vastaavasti 0,8–1,0 prosenttiyksiköllä. Vaihtoehdossa jossa saneeraus onnistuu ja tuotantotavoite on 30 000 tonnia, elintason kasvu voisi olla 1,7 prosenttiyksikköä yli perusuran ja työllisyys vastaavasti 0,5–0,6 prosenttiyksikköä. Näistä jälkimmäinen edustaa mielestämme realistisinta tilannetta ottaen huomioon Talvivaaran nykyisen kriisin taustalla olevat ongelmat.
Näitä arvioita voidaan verrata aluetilinpidon mukaiseen Kainuun elintason keskimääräiseen kasvuun, joka oli 3,1 % vuodessa viiden vuoden periodilla ennen kaivosinvestoinnin aloittamista. Vastaava työllisyyden kasvu oli keskimäärin 0,2 % vuodessa. Elintason skenaarioiden 1 ja 2 mukainen kasvu kehittyisi selvästi heikommin kuin ennen kaivosinvestoinnin aloittamista. Työllisyyden osalta tilanne on paljon parempi.
Kaksi muuta tulevaisuuden kuvaa, joissa nikkelin tuotantotavoite jäisi 15 000 tonniin, toisivat paljon pienemmät elintason ja työllisyyden kasvuluvut. Joinain vuosina työllisyys heikkenisi, joten tulokset edustavat yrityssaneerauksen osittaista onnistumista tai epäonnistumista.
Talvivaaran yrityssaneerauksen suunnittelu etenee kevään 2014 aikana. Suosittelemme Kainuun aluetaloudellisen aseman seurantaa suunnittelun edetessä. Saneeraussuunnitelman mukaisen vaikuttavuuden tutkimus on erityisen suositeltava
