Ilmakunnas, Minna

Sainio, Susanna

Finnish

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto

229PÄÄKIRJOITUSDuodecim 2019;135:229–31V aikka punasoluvalmisteiden käyttö ylei‑sesti vähenee, O RhD ‑negatiivisten (O RhD neg) punasoluvalmisteiden ku‑  lu tus kasvaa (KUVA) (1–3). O RhD neg ‑veri‑ryhmän osuus väestöstä (potilaat ja veren‑luovuttajat) on vain 4 % mutta Veripalvelun sairaaloihin toimittamista punasoluvalmisteista 9 %. O RhD neg ‑punasoluvalmisteista onkin säännöllisesti pulaa, ja ongelma pahentunee tu‑levaisuudessa, koska luovuttajapooli pienenee aktiivisten verenluovuttajien ikääntyessä.Sekä Suomessa että kansainvälisesti noin 35–45 % O RhD neg ‑punasoluvalmisteista siir‑retään muiden veriryhmien potilaille (2,4,5). Yleisimpiä syitä ovat laajasti eri veriryhmä‑antigeenien suhteen tyypitettyjen punasolu‑valmisteiden tarve veriryhmävasta‑aineiden tai hematologisen sairauden vuoksi, vastasynty‑neiden verensiirrot, traumapotilaiden massii‑visen verensiirron protokollat ja kantasolusiir‑topotilaiden verensiirrot (2–4). Suhteellisesti liian suurien O‑veriryhmän punasoluvarastojen vuoksi jopa kolmannes valmisteista siirretään muiden veriryhmien potilaille ainoastaan pu‑nasoluyksiköiden vanhenemisen välttämiseksi (1,4). Runsas O‑veriryhmän punasoluvalmis‑teiden yleiskäyttö saattaakin johtaa siihen, ettei O RhD neg ‑potilaille aina löydy oman veri‑ryhmän mukaisia punasoluvalmisteita. Lähes 500 000 verensiirtoa käsittäneessä OPTIMUS‑tutkimuksessa O RhD neg ‑potilaista useam‑malle kuin joka kymmenennelle jouduttiin an‑tamaan RhD‑positiivisia punasoluvalmisteita varastotilanteesta johtuen (5). Miten O‑veriryhmän punasolujen runsaa‑seen käyttöön voi vaikuttaa? Veripalvelussa harkitaan laajaa veriryhmäantigeenityypitystä muiltakin kuin A‑ ja O‑veriryhmien luovutta‑jilta, jotta tarjolla olisi laajasti tyypitettyjä pu‑nasoluja kaikista ABO‑veriryhmistä. Pienissä verikeskuksissa tulisi arvioida uudelleen veri‑varaston tarkoituksenmukaista koostumusta Minna Ilmakunnas ja Susanna SainioKenelle O RhD ‑negatiivisia punasoluja?KUVA. Sairaaloille toimitetut punasoluvalmisteet ja O RhD ‑negatiivisten valmisteiden osuus niistä vuosina 2013–2017.215 000210 000205 000200 000195 000190 000185 000180 00010,09,59,08,58,07,57,06,52013 2014 2015 2016 2017Toimitetut punasolu-valmisteet (kpl)O RhD neg osuus (%)Kaikki toimitetut valmisteetO RhD neg= Toimitus suosittelee erityisesti opiskelijoille230ja harkita vanhenemassa olevien punasolu‑yksiköiden kierrättämistä sairaaloiden välil‑lä varastonhallinnan helpottamiseksi (1–3). Lisäksi kliinikoita tulisi kouluttaa erityisesti O RhD neg ‑punasoluvalmisteiden asianmukai‑seen käyttöön: O RhD neg ‑punasoluvalmistei‑den käyttöä yleis verenä kiireettömissä siirroissa pitää välttää, ja hätäverensiirroissakin niitä tu‑lee käyttää harkitusti (1,6–8).Kansainvälisten hoitosuositusten mukaan O RhD neg ‑punasoluvalmisteiden käyttö hä‑täverensiirroisssa on ehdottomasti tarpeen ai‑noas taan tytöille ja fertiili‑ikäisille naisille, joi‑den veriryhmä ei ole ennestään tiedossa (6,7). Näin voidaan välttää mahdollinen tulevien ras‑kauksien kannalta haitallinen RhD‑immunisaa‑tio. Miehille ja postmenopausaalisille naisille hätäverenä voidaan käyttää O RhD ‑positiivisia punasoluvalmisteita (6,7). Valikoimattomassa väestössä aiempi RhD‑immunisaatio on varsin harvinainen, joten O RhD pos ‑punasoluval‑misteiden käyttöä hätäverensiirroissa voidaan pitää turvallisena (9).Käytettäessä ainoastaan O RhD neg ‑puna‑soluvalmisteita hätäverensiirroissa valtaosa val‑misteista siirretään RhD‑positiivisille potilaille, jotka eivät ole immunisoitumisriskissä (8,10). Etenevässä saksalaistutkimuksessa, jossa hätä‑verensiirroissa käytettiin ainoastaan O RhD pos ‑punasoluvalmisteita, RhD‑negatiivisia potilai‑ta oli 16 % (Suomessa 13 %) ja hätäverensiirtoa tarvinneiden kuolleisuus lähes 50 %. Lopulta vain 3 % koko tutkimuspopulaatiosta immu‑nisoitui (8). Vastaavasti noin 20–25 % RhD‑negatiivisista potilaista immunisoituu saatuaan RhD‑positiivisia punasoluvalmisteita muuhun kuin hätäverensiirtoon (7,8). Saksalaistutki‑muksessa O RhD neg ‑punasolu valmisteiden kulutus väheni noin 10 %, jolloin niitä riitti aiem paa paremmin O RhD neg ‑potilaiden kii‑reettömiin verensiirtoihin (8). Väestötasolla O RhD pos ‑hätäveren käyttö johtaisi siis paitsi O RhD neg ‑punasoluvalmisteiden kohdistu‑miseen oikeille potilaille, oletettavasti myös ve‑rensiirroista johtuvien RhD‑immunisaatioiden kokonaismäärän vähenemiseen.Suomessa kaikista verensiirroista hätäveren‑siirtoja on vain noin 0,8 %, eivätkä ne OP‑TIMUS‑tutkimuksessakaan yksin selittäneet O RhD neg ‑punasoluvalmisteiden run sasta käyttöä. Lähes 80 % O RhD neg ‑puna solu‑valmisteista käytettiin pääosin kiireettömiin ve‑rensiirtoihin poliklinikassa, vuodeosastolla tai teho‑osastolla (5). Myös kiireettömissä veren‑siirroissa tulisi arvioida, onko mahdollisesta RhD‑immunisaatiosta potilaalle pitkä aikaista haittaa ja tarvittaessa harkita O RhD pos ‑puna‑soluvalmisteisiin siirtymistä. OPTIMUS‑tut kimuksessa teho‑osastot käyttivät 20 % O RhD neg ‑punasoluvalmisteista. Teho‑osas‑toilla perussairaudesta johtuen potilaiden im‑munisoitumisriski on pienempi ja kuolleisuus vuodeosastopotilaita merkittävästi suurempi, ja potilaiden pitkäaikainen verensiirtojen tarve on harvinaista. Jos teho‑osastoilla käytettäisiin O RhD pos ‑punasoluvalmis teita yli 50‑vuotiail‑le O RhD neg ‑potilaille, O RhD neg ‑punasolu‑valmisteiden kulutus vähenisi noin 10 % (5).Entä onko O‑veriryhmän punasoluvalmis‑teiden käytöstä haittaa muiden veriryhmien potilaille? Yli 18 000 potilaan rekisteritutki‑muksessa yhdenkin O‑veriryhmän punasolu‑valmisteen saaneiden A‑veriryhmän potilaiden sairaalakuolleisuus vain A‑veriryhmän punaso‑luvalmisteita saaneisiin verrattuna oli 1,8‑ker‑tainen mahdollisten sekoittavien tekijöiden, kuten iän, hemoglobiinipitoisuuden ja siirretty‑jen punasoluyksiköiden määrän, huomioimisen jälkeenkin (11). Vastaava yhteys kuolleisuuteen on havaittu myös traumapotilailla (12). Vaikka tarkka (todennäköisesti immunologinen) kuol‑leisuutta lisäävä mekanismi on toistaiseksi tun‑tematon ja yhteyden vahvistaminen vaatii lisä‑tutkimuksia, ilmiö on väestötasolla merkittävä ja haastaa nykyiset verensiirtokäytännöt. Verensiirroissa tulisi käyttää ensisijaisesti potilaan ABO‑ ja RhD‑veriryhmien mukaisia (identtisiä) valmisteita, jotta voitaisiin välttää ABO‑epäidenttisiin punasolusiirtoihin mah‑dollisesti liittyvät haitat sekä varmistaa O‑veri‑ryhmän valmisteiden riittävyys niitä erityisesti tarvitseville potilasryhmille, kuten hätäveren‑siirtoihin, vastasyntyneille ja potilaille, jotka tarvitsevat laajasti veriryhmäantigeenityypi‑tettyjä punasoluvalmisteita. O RhD neg ‑puna‑solu valmisteiden nykykäyttöä on syytä tarkas‑tella kriittisesti sekä verivarastojen hallinnan että erityisesti hätäverensiirtojen osalta. ■M. Ilmakunnas ja S. SainioPÄÄKIRJOITUS2311. Beckman N, Yazer M, Land K, ym. Blood banks meet the paradox of Gabriel’s Horn: what are the options to maintain supply as demand decreases? Transfus Med 2016;26:170–6.2. Barty RL, Pai M, Liu Y, ym. Group O RBCs: where is universal donor blood being used. Vox Sang 2017;112:336–42. 3. Hirani R, Wong J, Diaz P, ym. A national review of the clinical use of group O D- red blood cell units. Transfusion 2017;57: 1254–61.4. Zeller MP, Barty R, Aandahl A, ym. An in-ternational investigation into O red blood cell unit administration in hospitals: the Group O Utilization Patterns (GROUP) study. Transfusion 2017;57:2329–37.5. Dunbar NM, Yazer MH; OPTIMUS Study Investigators on behalf of the Biomedical Excellence for Safer Transfusion (BEST) Collaborative. O- product transfusion, inventory management, and utilization during shortage: the OPTIMUS study. Trans fusion 2018;58:1348–55. 6. National Blood Transfusion Committee. The appropriate use of group O RhD ne-gative red cells. Watford: NHS Blood and Transplant 2009. www.transfusiongui-delines.org/uk-transfusion-committees/national-blood-transfusion-committee/responses-and-recommendations.7. Callum JL, Waters JH, Shaz BH, ym. The AABB recommendations for the Choos ing Wisely campaign of the American Board of Internal Medicine. Transfusion 2014;54: 2344–52.8. Selleng K, Jenichen G, Denker K, ym. Emergency transfusion of patients with unknown blood type with blood group O Rhesus D positive red blood cell con-centrates: a prospective, single-centre, observational study. Lancet Haematol 2017;4:e218–24.9. Boisen ML, Collins RA, Yazer MH, Waters JH. Pretransfusion testing and transfusion of uncrossmatched erythrocytes. Anes-thesiology 2015;122:191–5.10. Meyer E, Uhl L. A case for stocking O D+ red blood cells in emergency room trau-ma bays. Transfusion 2015;55:791–5.11. Pai M, Cook R, Barty R, ym. Exposure to ABO-nonidentical blood associated with increased in-hospital mortality in patients with group A blood. Transfusion 2016;56:550–7. 12. Inaba K, Teixeira PG, Shulman I, ym. The impact of uncross‐matched blood trans-fusion on the need for massive transfu-sion and mortality: analysis of 5,166 uncross‐matched units. J Trauma 2008;65: 1222–6.KIRJALLISUUTTAMINNA ILMAKUNNAS, LT, erikoislääkäri Suomen Punainen Risti, Veripalveluja Hyks, Leikkaussalit, teho‑ ja kivunhoito (ATeK), Meilahden sairaala, leikkausosastoSIDONNAISUUDETLuento-/asiantuntijapalkkio (Clinius Oy)SUSANNA SAINIO, dosentti, erikoislääkäri Suomen Punainen Risti, VeripalveluSIDONNAISUUDETEi sidonnaisuuksiaKenelle O RhD ‑negatiivisia punasoluja?

Kenelle O RhD -negatiivisia punasoluja?

https://helda.helsinki.fi/bitstream/10138/312521/1/duo14769.pdf

Kenelle O RhD -negatiivisia punasoluja?

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto