The aim of this study was to obtain knowledge about learning clinical reasoning through game-based simulation. This knowledge could be used in developing and embedding new learning methods for clinical reasoning in nursing education. Research has shown that nursing students lack knowledge and skills in detecting and managing changes in patients’ clinical conditions. This is often due to insufficient clinical reasoning, and thus, educational organisations need to more effectively enable the development of clinical reasoning during education. Digitalisation in higher education is increasing, and the use of virtual simulations and, recently, serious games to support professional learning and competence development is growing. The purpose of this research was to generate design principles for simulation games and to design and develop a simulation game for learning clinical reasoning. Furthermore, the purpose was to investigate nursing students learning through gaming.
A design-based research methodology was used: iterative cycles of analysis, design, development, testing and refinement were conducted via collaboration among researchers, nurse educators, students, programmers, 3D artist and interface designers in a real-world setting. Mixed research methods were used.
The results indicated that games used to provide significant learning experiences for nursing students need to share some of the characteristics of leisure games, especially visual authenticity, immersion, interactivity and feedback systems. In terms of the clinical reasoning process, students improved in their ability to take action and collect information. The findings showed that usability, application of nursing knowledge and exploration are the aspects of a simulation game that have the greatest impact on learning clinical reasoning. It was also revealed that authentic patient-related experiences, feedback and reflection have an indirect effect on learning clinical reasoning.
This study provided opportunities to advance our knowledge of nursing students’ learning processes and experiences of learning clinical reasoning through game-based simulation. Its results add to the growing body of literature on game development in the field of nursing education by providing design principles for educational simulation games. The present study confirms previous findings and contributes additional evidence that suggests that game-based simulations are a valuable learning method for healthcare education. However, in order for serious games to add value to healthcare education, the essence of the profession needs to be built into the game, and here the contribution of healthcare professionals is priceless.Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa kliinisen päätöksenteon oppimisesta simulaatiopeliä pelaamalla sekä oppimiseen vaikuttavista tekijöistä. Tuotettua tietoa voidaan hyödyntää kehitettäessä uusia menetelmiä kliinisen päätöksenteon opetukseen. Aikaisempien tutkimusten mukaan sairaanhoitajaopiskelijoiden kliinisen päätöksenteon osaamisessa ilmenee puutteita erityisesti potilaan kliinisen tilan huononemisen havaitsemisessa ja ennaltaehkäisyssä. Tämän vuoksi koulutusorganisaatioiden tulee entistä tehokkaammin edistää kliinisen päätöksenteon kehittymistä koulutuksen aikana. Virtuaalisimulaatioiden ja viime aikoina myös hyötypelien käyttö terveysalan koulutuksessa ammatillisen osaamisen vahvistamisessa on lisääntynyt. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli muodostaa design-periaatteet oppimista edistävän simulaatiopelin kehittämiseen sekä suunnitella ja kehittää simulaatiopeli kliinisen päätöksenteon oppimiseen. Lisäksi tarkoituksena oli tutkia sairaanhoitajaopiskelijoiden oppimista simulaatiopelillä.
Tutkimuksessa toteutettiin design-tutkimuksen lähestymistapaa. Tutkimus toteutettiin sykleissä, joissa simulaatiopelin suunnittelu, kehittäminen, testaaminen ja uudelleen suunnittelu vuorottelivat. Tutkimus toteutettiin tutkijoiden, hoitotyön opettajien ja opiskelijoiden sekä pelinkehittäjien (ohjelmoijat, käyttöliittymäsuunnittelijat ja 3D artisti) yhteistyössä aidoissa ympäristöissä. Tutkimus oli monimenetelmätutkimus.
Tulosten mukaan merkittävät oppimiskokemukset edellyttävät, että oppimiseen tarkoitetuissa simulaatiopeleissä on hyödynnettävä viihdepelien ominaisuuksia kuten autenttisuus, immersiivisyys, interaktiivisuus ja palautejärjestelmät. Parhaiten opiskelijat kokivat oppivansa pelaamalla tiedon keräämistä ja hoitotyön toteuttamista. Tulosten mukaan oppimista simulaatiopeliä pelaamalla selittivät käytettävyys, hoitotyön tiedon käyttö sekä tutkiskelemalla oppiminen. Lisäksi oppimiseen vaikuttivat autenttiset potilaskohtaiset kokemukset, palautteen saaminen sekä reflektointi. Tutkimusprosessissa syntyneen tiedon pohjalta muodostettiin design-periaatteet simulaatiopelin kehittämiseen.
Tutkimus tuotti tietoa simulaatiopelejä pelaavien sairaanhoitajaopiskelijoiden oppimisprosesseista sekä oppimiskokemuksista. Lisäksi tutkimus osoitti, että terveysalan ammattilaisten osallistuminen pelinkehitykseen on korvaamatonta, jotta ammatin syvin olemus saadaan rakennetua sisään pelimekaniikkaan. Tutkimus tuotti tietoa oppimista tukevien pelien kehittämisestä, jota voidaan hyödyntää kehitettäessä pelejä terveysalan koulutukseen sekä myös muille ammatillisen koulutuksen alueille
