Lääkealan perustutkinnon apteekkialan koulutusohjelman suorittaneiden mielipiteitä koulutuksestaan

Abstract

Apteekkifarmasian erikoistumisopinnot proviisoreille, PD ProjektityöApteekin tekninen henkilökunta on farmaseuttisen henkilöstön vahva taustatuki, joka huolehtii osaltaan apteekin toiminnan sujuvuudesta. Lääkealan perustutkinto laajeni vuonna 2001 120 opintoviikon pituiseksi ja tutkintonimikkeeksi tuli lääketyöntekijän sijasta farmanomi. Vuonna 2004 lääkealan perustutkinnon apteekkialan koulutusohjelman tutkintonimikkeeksi tuli lääketeknikko. Apteekkialan koulutusohjelmaan ennen asetuksen voimaantuloa otetut opiskelijat voivat valita tutkintonimikkeekseen farmanomin tai lääketeknikon. Lääketeknikkokoulutus on lääkehuollon toisen asteen tutkinto ja sitä järjestää Suomessa viisi eri oppilaitosta. Tämän projektityön tarkoituksena oli survey- eli kyselytutkimuksella selvittää lääkealan perustutkinnon apteekkialan koulutusohjelman suorittaneiden mielipiteitä koulutuksen työelämävastaavuudesta. Kyselyllä selvitettiin myös lääketeknikkojen ja farmanomien taustatietoja sekä tutkinnon suorittamisen jälkeisiä suunnitelmia. Kysely lähetettiin 73:lle vuosina 2004 ja 2005 Helsingin sosiaali-ja terveysalan oppilaitoksen ja Savon ammmatti-ja aikuisopiston apteekkialan koulutusohjelmasta valmistuneelle lääketeknikolle tai farmanomille. Tulokset käsiteltiin Excell-taulukkolaskentaohjelmaa apuna käyttäen. Kyselylomakkeen palautti 40 lääketeknikkoa tai farmanomia, jolloin vastausprosentti oli 54,8 %. Suurin osa eli 85 % kyselyyn vastannaista lääketeknikoista tai farmanomeista oli valmistunut Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksesta ja 15 % oli valmistunut Savon ammatti- ja aikuisopistosta. Ammatillista toimintaa, lääkkeiden vastaanottoa ja identifiointia, lääkkeiden varastointia, tietotekniikan käyttöä sekä logistiikkaa pidettiin erittäin tärkeinä lääketeknikkona työskentelyn kannalta. Projektityöskentelyä pidettiin vähiten tärkeänä lääketeknikkona työskentelyn kannalta. Salassapitomääräysten noudattaminen ja tuotetoimitusten vastaanottaminen ja tarkastaminen vastasivat erittäin hyvin lääketeknikon työtehtäviä apteekissa. Palkanlaskenta ja kuukausitilitysten hoitaminen, työvuorolistojen laatiminen sekä apteekin markkinoinnin suunnittelu ja toteuttaminen vastasivat vähiten lääketeknikon työtehtäviä apteekissa. Lääketeknikot lisäisivät koulutusohjelmaansa lähinnä laskutusta, reseptinkäsittelyä ja pankkiohjelmien käyttöä. 65 % lääketeknikoista tai farmanomeista työskenteli kyselyhetkellä apteekissa ja 32, 4 % opiskeli kyselyhetkellä farmaseuttikurssilla. Kysely osoitti, että lääkealan perustutkinnon apteekkialan koulutusohjelmalle on selkeää tarvetta

    Similar works