Korkeila, Jyrki

Lindsberg, Perttu J.

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto

191 Duodecim 2017;133:191–3A ivot ovat maailmankaikkeuden moni-mutkaisin rakenne, ja niiden elämän-pituinen terveys on sekä yksilön että yhteisön hyvinvoinnin edellytys. Kun 1910-lu-vun lopulla syntyneen suomalaisen miehen ti-lastollinen elinajan odote oli 43 vuotta ja naisen 49 vuotta, nykyisin miesten elinajan odote on pidentynyt 78,5 vuoteen ja naisten 84,1 vuo-teen. Vuoden 2015 lopussa Suomessa eli 759 vähintään 100-vuotiasta henkilöä (naisia 647 ja miehiä 112). Vuonna 2060 heitä ennustetaan olevan kahdeksankertainen määrä. Käytettä-vissä olevan tiedon valossa ihmisen yläikä raja näyttäisi olevan noin 120 vuotta. Määrästä riippumatta elinvuosien laatuun voitaneen vai-kuttaa panostamalla aivojen terveyteen (1). Terveet elämäntavat näyttävät myös edistävän niin mielenterveyttä kuin muistitoimintojen ylläpitoakin.Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan kolmannes hyvinvointivaltioiden tautitaakasta johtuu aivosairauksista. Euroopassa 179 mil-joonalla ihmisellä on jokin aivosairaus, ja ko-konaiskustannukset ovat 800 miljardia euroa vuodessa. Luku on kaksi kertaa suurempi kuin syöpien ja sydän- ja verenkiertosairauksien yhteenlasketut kokonaiskustannukset. Euroo-pan alueen kaikki suorat terveydenhuoltokulut olivat 1 260 miljardia euroa, joista neljännes kului aivosairauksiin. Nämä tiedot perustuvat European Brain Councilin (EBC) selvityksiin vuodelta 2010 (1,2,3). Aivosairauksista aiheu-tuvaan inhimilliseen kärsimykseen ja niistä koi-tuviin mittaviin kustannuksiin on kiinnitettävä toden teolla huomiota myös Suomessa. Kun EBC:n tutkimuksessa ilmeni aivosai-rauksiin kuluvien yhteiskunnan kustannusten jättimäinen mittaluokka, alkoi Euroopan ko-missio satsata tutkimukseen ravakasti. Komis-sion viidennestä puiteohjelmasta (1998–2002) kohdentui rahoitusta aivotutkimukseen 115 miljoonaa euroa. Nyt seitsemännestä puite-ohjelmasta (2007–2013) rahoitetut hankkeet ovat ylittäneet kolmen miljardin euron rajan. Suomessa alan tiede rahoitus on pysynyt ali-mitoitettuna, vaikka sen tulisi heijastella aivo-terveyden merkityksen mittaluokkaa väestön ikärakenteen muutoksissa sekä kansakuntaa inhimillisesti ja taloudellisesti kuormittavaa sairaustaakkaa (4,5). Valtion yliopistotasoisen tutkimusrahoituksen ja Suomen Akatemian ra-hoituksen supistuttua käytettävissä on yhä vä-hemmän niitä strategisesti suunnattavia kansal-lisen tiederahoituksen muotoja, joiden tukema-na lupaavat tutkijaryhmät voisivat käynnistää hankkeita, kerätä arvokkaita tutkimusaineistoja ja pätevöityä kansainvälistä rahoitushakua var-ten (esimerkiksi European Research Council, ERC).Aivosairauksien aiheuttamissa kustannuk-sissa terveydenhuoltokulujen ja epäsuorien yhteiskunnallisten kulujen, kuten työstä poissa-olojen ja sairaus- tai työttömyyskorvauksien, osuudet vaihtelevat suuresti. Kuvaavia esimerk-kejä yhteiskunnalle kalliista sairauksista ovat skitsofrenia, aivoinfarkti ja Alzheimerin tauti, joissa ulkopuolisen avun tarve on suurta ja pitkä aikaista. Muistisairauksien suurin kustan-nuserä aiheutuu kotihoidosta sekä taudin ede-tessä laitoshoidosta ja erilaisista palvelutarpeis-ta. Työikäisen väestön sairauksien ja oireiden, kuten psykoosien, mielialahäiriöiden ja pään-säryn, epäsuorien kulujen osuus on merkittä-vä menetetyn työpanoksen vuoksi. Toisaalta Perttu J. Lindsberg ja Jyrki KorkeilaSuunta kohti aivosairauksien terveysohjelmaaTavoitteena aivojen elämänmittainen terveysTERVEET AIVOT 100 VUOTTAKATSAUSSUOMI 100 vuottaSuomi 100 vuotta.indd   69 19.12.2016   15.03192TEEMA: PÄÄKIRJOITUSiäkkäillä tavallisten muistisairauksien ja aivo-halvauksien suorien terveydenhuoltokulujen ja terveydenhuollon ulkopuolisten kulujen osuus on mittava. Väestön kehityksen muutoksia Suomessa hallitsevat nykyisin suurten ikäluokkien siirty-minen eläkeikään ja eliniän jatkuva pitenemi-nen. Siksi ne elämän loppukaarelle painottuvat sairaudet, jotka eivät tyypillisesti aiheuta niin nopeaa menehtymistä kuin sepelvaltimotauti ja syöpä, muuttuvat pitkäaikaista haittaa ja vam-mautumista aiheuttavien sairauksien joukossa yhä merkittävämmiksi. Syntymästä asti aivo-vamman kanssa elävien henkilöiden elinikä on myös pidentynyt huomattavasti. Kuusi kallein-ta aivosairautta olivat järjestyksessä mieliala-häiriöt, muistisairaudet, ahdistuneisuushäiriöt, riippuvuussairaudet, psykoosit ja aivohalvaus (KUVA) (4).Aivosairauksien kokonaiskustannusten ar-vioin ti Suomessa ei ole nykyisellään mahdol-lista, kun eri kustannusluokkien tilanne maas-samme on selvittämättä. Epäilemättä tämä heijastuu valtionhallinnon satsauksissa sairauk-sien ehkäisyyn ja hoidon voimavarojen koh-dentamiseen. Valtionhallinnossa keskitytään sote-ratkaisun läpiviennin onnistumiseen – eli hoidon järjestämiseen. Tämän ohella tulisi pa-nostaa myös kulujen ehkäisyyn ja kansansai-rauksien tehokkaaseen hoitoon sairauskuor-man sisällöllisen kustannusanalyysin pohjalta. Valtiovallan kuuluisi myös kerätä ajantasaisia tietoja valtion kustantamien sairauksien muut-tuvasta mittaluokasta. Yksi ratkaisumalli tähän olisivat aivo sairauksien rekisterit.Suomessa on kokemusta hyvin toteutetuis-ta kohdennetuista terveysohjelmista, kuten Pohjois-Karjala-projektista ja itsemurhien ehkäisyprojektista. Kliinisten hoitotutkimus-ten myönteisestä vaikutuksesta aivosairauk-sien kustannuksiin on näyttöä muun muassa Yhdysvalloista. Siellä niiden laskennallinen vuosituotto yhteiskunnalle oli 46 % eli lähes nelinkertainen verrattuna pörssiosakkeiden KUVA. Eräitten aivosairauksien euromääräiset kulut vuonna 2010 arvioituna ostovoimakorjattuina miljardeina (”purchasing power parity”, PPP) (4, mukailtu). Kulurakenteessa on suurta vaihtelua: esimerkiksi migreenin kulut henkilöä kohti ovat varsin maltilliset esimerkiksi aivohalvaukseen nähden, mutta sairauden valtava yleisyys nostaa kokonaiskulut keskiluokkaan. Mielialahäiriöt ja muistisairaudet taas ovat sekä yleisiä että kalliita. On huomattava, että esimerkiksi lääkekulut muuttuvat nopeasti, kun uusia lääkehoitoja tulee markkinoille, joten ajantasainen kansallinen tiedonkeruu kustannuksista yhdistettynä ilmaantuvuuden ja hoidontarpeen muutoksiin olisi aiheellinen.0,24 0,54 1,2 1,2 1,3 2,65,0 6,315,533,349,961,3706050403020100Sairastuneidenlukumäärä(miljoonia)Kustannussairastunuttakohti (€PPP)Kokonaiskulut(milj.€PPP)Aivo-kasvaimetMS-tauti ParkinsontautiAivo-vammatAivo-halvausEpilepsia Psykoosit Muisti-sairaudetAddiktio-sairaudetMieliala-häiriötMigreeni Ahdistunei-suushäiriöt21,590 26,974 11,153 4,209 21,000 5,221 5,805 16,584 4,227 3,406 370 1,07665,99518,463113,40565,684105,16329,00713,80026,6415,08513,93314,5595,174P. J. Lindsberg ja J. Korkeila193tuottoon samana ajanjaksona (6). Nyt tarvit-taisiinkin kansakunnan aivoterveyteen kohdis-tuva terveysohjelma, jonka tuotto koituisi myös monen tulevan sukupolven hyödyksi. Suomella on tähän riittävää kykyä, sillä aivotutkimus on kiistatta yksi suomalaisen tutkimuksen huippu-osaamisalueista.Satsauksia aivosairauksien ehkäisyyn ja kun-toutukseen on tehtävissä, ja ne maksaisivat itsensä, kun pysyvästi vammauttavat aivosai-raudet ja kulutaakka vähentyisivät. ”Käänteis-tä kuluerää” eli sitä, paljonko uudet hoidot säästäisivät, ei taloudellisessa mielessä mitata. Haluamme tuoda tätä näkökulman vaihdosta – ajassamme harvinaista myönteistä visiota – lääkärikunnan ja päättävien viranomaisten tie-toon. ■KIRJALLISUUTTA1. Dong X, Milholland B, Vijg J. Evidence for a limit to human lifespan. Nature 2016;538:257–9.2. Olesen J, Gustavsson A, Svensson M, ym. The economic cost of brain disorders in Europe. Eur J Neurol 2012;19:155–62.3. Gustavsson A, Svensson M, Jacobi F, ym. Cost of disorders of the brain in Europe 2010. Eur Neuropsychopharmacol 2011;21:718–79.4. DiLuca M, Olesen J. The cost of brain diseases: a burden or a challenge? Neuron 2014;82:1205–8.5. Lindsberg PJ, Castrén E, Korkeila J, ym. Aivosairaudet ovat kalleimmat kansantautimme. Duodecim 2014;130:1721–30.6. Johnston SC, Rootenberg JD, Katrak S, ym. Effect of a US National Institutes of Health programme of clinical trials on public health and costs. Lancet 2006;367:1319–27.PERTTU J. LINDSBERG, neurologian professori, osastonylilääkäriNeurologian klinikka, HUSKliiniset neurotieteet, neurologia ja molekyylineurologia, tutkimusohjelmayksikköHelsingin yliopisto ja HYKSJYRKI KORKEILA, psykiatrian professori, ylilääkäriTurun yliopistoHarjavallan sairaala, Satakunnan sairaanhoitopiiriSIDONNAISUUDETPerttu J. Lindsberg: Johtokunnan tms. jäsenyys (Suomen aivot ry, Suomen neurologinen yhdistys ry)Jyrki Korkeila: Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista (Lundbeck/Otsuka, Servier), luentopalkkio (Janssen-Cilag, Lundbeck, Pfizer, Professio), muu palkkio (Lundbeck/Otsuka, Servier, Medivir)

Tavoitteena aivojen elämänmittainen terveys : Suunta kohti aivosairauksien terveysohjelmaa

https://helda.helsinki.fi/bitstream/10138/232509/1/duo13527.pdf

Tavoitteena aivojen elämänmittainen terveys : Suunta kohti aivosairauksien terveysohjelmaa

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto