The cognitive basis of paranormal, superstitious, magical and supernatural beliefs : The roles of core knowledge, intuitive and reflective thinking, and cognitive inhibition

Abstract

This series of studies addresses the question of why some people believe in phenomena such as horoscopes, telepathy, and omens, while others find them utterly unbelievable. The cognitive factors that explain belief in paranormal, superstitious, magical, and supernatural (PSMS) phenomena have been studied from a variety of perspectives, but consistent support for the theories and a deeper understanding of the nature of these beliefs have been missing. The present thesis argues that groundbreaking findings are unlikely as long as explanations are sought in domain-general cognitive deficits or in other domain-general factors. In the present thesis, a review of definitions and assessment methods of PSMS beliefs found that these beliefs can best be encompassed and distinguished from other unfounded beliefs by defining them as core knowledge confusions in which the basic attributes of mental phenomena, material objects, living, and animate organisms, and the processes these engage in, are applied outside their proper domains. Four empirical studies tested predictions derived from this definition and from dual-process theories of thinking. In support of the predictions, accepting core knowledge confusion statements was related to both traditional PSMS beliefs, such as beliefs in extra-sensory perception and witches, as well as to PSMS beliefs that are not typically included in assessments, such as the belief that random events happen for a purpose. Ontologically confused conceptions of energy were discovered to be present even in upper secondary school students and they were found seemingly resistant to an instructional intervention. In line with the notion that the basis of PSMS beliefs lies in biases in intuitive processing, the beliefs and core knowledge confusions were more common among those people who had an intuitive thinking style, and asking people to respond quickly increased their acceptance of the confusions. Given that theoretical arguments and previous findings indicate that analytical thinking restrains intuitive biases, it is surprising that previous studies have shown inconsistent findings regarding the relation of an analytical thinking style to PSMS beliefs. The present studies showed that such a relationship can indeed be found if the style is conceptualized as a striving for reflective thinking and measured accordingly. Finally, behavioral and brain imaging evidence converged to indicate that skepticism was related to stronger cognitive inhibition. By focusing on the interplay of intuitive and reflective processes and cognitive inhibition, the present approach makes it possible to better understand individual differences in the beliefs.Tässä tutkimussarjassa tutkittiin, miksi jotkut ihmiset uskovat esimerkiksi astrologiaan, henkiin ja enteisiin toisten pitäessä niitä täysin epäuskottavina. Paranormaaleja, taikauskoisia, maagisia ja yliluonnollisia (PTMY-) uskomuksia selittäviä ajatteluun liittyviä tekijöitä on tutkittu useasta näkökulmasta, mutta näitä uskomuksia koskevia teorioita ei ole kyetty todentamaan, eikä uskomusten syvempää olemusta ole kyetty selittämään. Väitöskirjassa ehdotetaan, ettei läpimurto ole todennäköinen niin kauan kuin selityksiä etsitään aihepiiristä riippumattomista ajattelun heikkouksista tai muista yleisistä tekijöistä. Ensimmäinen osatyö on katsaus PTMY-uskomusten määritelmiin ja arviointimenetelmiin. Katsauksen perusteella kaikki nämä uskomukset pystytään parhaiten kattamaan ja samalla erottamaan muista heikosti perustelluista uskomuksista määrittelemällä ne sekaannuksiksi, joissa psyykkisten ilmiöiden, aineellisten kappaleiden, elollisten ja ajattelevien olentojen sekä näitä koskevien prosessien ydinominaisuudet ulotetaan asianmukaisten kategorioidensa ulkopuolelle. Tästä määritelmästä sekä tiedon kaksoisprosessointiteorioista johdettuja hypoteeseja testattiin neljässä empiirisessä osatutkimuksessa. Tulosten mukaan sekaannusta sisältävien ydintietoväittämien hyväksyminen oli yhteydessä sekä perinteisiin paranormaaleihin uskomuksiin (kuten telepatiaan ja noitiin) että sellaisiin PTMY-uskomuksiin, jotka eivät yleensä ole sisältyneet uskomusten arviointimenetelmiin (kuten uskoon satunnaisten tapahtumien tarkoituksellisuudesta). Energiaan liittyviä ydintiedon sekaannuksia tutkittiin myös lukiolaisilla. Vaikutti siltä, ettei sekaannuksiin ole helppoa vaikuttaa opetuksen keinoin. PTMY-uskomukset ja ydintiedon sekaannukset olivat yleisempiä niillä, joilla on intuitiivisempi ajattelutyyli. Myös vastausajan rajoittaminen lisäsi ydintietoväittämien hyväksymistä. Tulokset tukevat ajatusta, että uskomukset kumpuavat intuitiivisen ajattelun vinoumista. Koska sekä teoria että aiempi tutkimus puoltavat käsitystä, että analyyttinen ajattelu hillitsee intuitiivisia vinoumia, on yllättävää, ettei analyyttinen ajattelutyyli ole aiemmissa tutkimuksissa ollut johdonmukaisesti yhteydessä PTMY-uskomuksiin. Väitöskirjassa osoitettiin, että yhteys löytyy, jos analyyttinen tyyli käsitteellistetään pyrkimykseksi reflektiiviseen ajatteluun, ja jos sen arvioimiseen käytetään asianmukaisia menetelmiä. Viimeinen löydös oli että sekä neuropsykologinen testi että aivokuvantamistulokset tukivat olettamusta skeptisyyden lisääntymisestä vahvan kognitiivisen inhibition myötä. Tällainen lähestymistapa, jossa tutkitaan intuitiivisten ja reflektiivisten prosessien sekä kognitiivisen inhibition välisiä suhteita, antaa aiempaa paremmat lähtökohdat ymmärtää yksilöllisiä eroja PTMY-uskomuksissa