The Western Ghats-Sri Lanka biodiversity hotspot is one of the World s 34 recognized biodiversity hotspots. The current knowledge about amphibian fauna of the Western Ghats is limited, but this region is known to exhibit a high degree of diversity and endemism. Although many species of amphibians are yet to be described from India, about 40% of known amphibian species from this region are threatened by extinction. The Indirana frogs belong to an endemic family, Ranixalidae, and are comprised of ten known species. Studies of this Western Ghats amphibian group are rare, hence the evolutionary relationships, taxonomy and species-level diversity of Indirana frogs have remained unresolved. Furthermore, nothing is known about the extent of genetic variability and differentiation among local populations of a given species. Hence, there is a high degree of uncertainty about the taxonomic status (cf. cryptic species) and potential genetic problems that the Indirana populations are likely to be facing. This study focused on phylogenetic relationships and population genetics of Indirana frogs. Phylogenetic analyses clarified the evolutionary relationships among extant taxa and identified five new cryptic candidate species within the genus. For one of the taxa, Indirana beddomii, detailed population genetic analyses based on novel microsatellite markers represent the first phylogeographic analysis of amphibian differentiation in the Western Ghats. Apart from developing a large number of novel microsatellite loci for I. beddomii, cross-species amplification tests performed with eight other taxa should provide useful genetic tools for studies of other species in this genus. Finally, the first infectious disease (cf. Chytrid and Ranavirus infections) screening of Indian amphibians was performed using samples collected from the Western Ghats. In general, the results of the studies included in this thesis should provide useful information, guidelines and resources for amphibian conservation and biodiversity research in the Western Ghats.Länsi-Ghatsin ja Sri Lankan alueen biodiversiteettikeskittymä kuuluu maailman 34 lajirikkaimman, ja siten myös suojeluarvoltaan kenties tärkeimpien, alueiden merkitykselliseen joukkoon. Tietämyksemme alueen kotoperäisten lajien biologiasta ja monimuotoisuudesta on kuitenkin edelleen varsin puutteellista ja tämä koskee erityisesti sammakkoeläimiä. On kuitenkin arvioitu, että 40%:a Intian-niemimaalta tunnetuista sammakkoeläinlajeista uhkaisi sukupuutto.
Länsi-Ghatsille kotoperäisten Indirana-sammakkosuvun 10 tunnettua lajia kuuluvat alueelle kotoperäiseen Ranixalidae-heimoon. Kaikkien suvun lajien biologia mukaan luettuna niiden evolutiiviset suhteet, taksonomia ja lajien todellinen monimuotoisuus - on edelleen selvittämättä. Sama koskee lajien geneettistä monimuotoisuutta ja paikallispopulaatioden erilaistumisen astetta.
Tässä väitöskirjatutkimuksessa selvitin Länsi-Ghatsille kotoperäisen Indirana-sammakkosuvun lajistollista ja geneettistä monimuotoisuutta fylo- ja populaatiogeneettisiä menetelmiä soveltaen. Fylogeneettiset analyysit paljastivat viisi uutta kryptistä kandidaattilajia suvun sisällä ja selkeyttivät jo tunnettujen lajien evolutiivisia suhteita. Indirana beddomii -lajin mikrosatelliittimarkkereihin perustuva populaatiogeneettinen selvitys mikä oli myös ensimmäinen Länsi-Ghatsin sammakkoeläimillä koskaan tehty fylogeografinen analyysi antoivat tukea sille olettamukselle, että Länsi-Ghatsin vuoristoaluetta katkovat laaksot ovat olleet merkityksellisiä sammakkopopulaatioiden erilaistumista ja lajiutumista ohjaavina tekijöitä. I. beddomii -lajille kehittämiäni mikrosatelliittimarkkereita testattiin myös suvun kahdeksalla muulla lajilla: niiden osoitettiin tarjoavan työkaluja myös näiden lajien geneettisen monimuotoisuuden tutkimiseen. Väitöskirjaani sisältyy myös ensimmäinen Intian ja erityisesti Länsi-Ghatsin alueen sammakkoeläimille tehty tarttuvien tautien (Batrachochytrium dendrobatidis- ja Ranavirus-tartunnat) seulonta. Väitöskirjassa esitettyjen tulosten ja tulkintojen voidaan odottaa tarjoavan hyödyllistä tietoa Länsi-Ghatsin alueen sammakkoeläinten suojelulle ja biodiversiteettitutkimukselle
