Haapasaari, Päivi

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto

KALASTAJA 2012 joulukuu 7Lohikeskustelu meillä ja EU:ssaPäivi HaapasaariHelsingin yliopistoMoni kala-alan toimija sai syksyllä 2010 vastatta-vakseen Itämeren lohipolitiik-kaan liittyvän kyselyn. Vastaa-jia pyydettiin nimeämään oman työpaikkansa ulkopuolelta viisi henkilöä, joiden kanssa he eni-ten keskustelevat lohipolitiikasta sekä ottamaan kantaa 32 väittä-mään, joista 16 koski biologista ja taloudellista tietoa (”faktoja”) ja 16 kalastuksensäätelyyn liitty-viä arvoja ja tavoitteita. Kysely lähetettiin ammattikalastuksen/vesienomitajien, vapaa-ajanka-lastuksen, tutkimuksen, ympä-ristöjärjestöjen, hallinnon sekä vesivoimalaitosten kalanviljely-toiminnan edustajille.  Kysely oli osa JAKFISH-tut-kimusprojektia, jossa pohdittiin tieteellisen tiedon epävarmuutta ja tulkinnanvaraisuutta sekä sen käytettävyyttä eri intressiryhmät osallistavan päätöksenteon poh-jana. Euroopan Unionin Yhtei-seen kalastuspolitiikkaan (YKP) on kirjattu tavoite kalastajien ja muiden intressiryhmien osallista-misesta päätöksentekoprosessei-hin: tarkoitus on tarjota kaikille vaikutusmahdollisuus kalastuk-sen säätelypäätöksiin. Yhteistyö-tä kuitenkin vaikeuttavat osa-puolten erilaiset käsitykset kala-kantojen tilasta ja siihen vaikut-tavista tekijöistä sekä erilaiset arvot ja tavoitteet. Tutkijoiden laatima tieteellinen neuvonanto usein kyseenalaistetaan eikä yk-simielisyyteen kalastuksen sääte-lyn tavoitteista ja keinoista vält-tämättä päästä. Toisaalta aktiivi-sen vuorovaikutuksen uskotaan lisäävän yksimielisyyttä. Kyselytutkimuksen tavoittee-na oli siis tarkastella virallisen päätöksentekojärjestelmän taus-talla tapahtuvan lohipoliittisen keskustelun kanavoitumista sekä sitä, miten keskustelu vaikuttaa siihen osallistuvien ihmisten yksi- tai erimielisyyteen. Oletuk-sena oli, että vuorovaikutus yli ryhmärajojen lisää yksituumai-suutta kalatalouteen liittyvistä asioista.Lohikeskusteluun liittyvä ky-sely toteutettiin sekä Suomessa että EU:ssa. Lisäksi tehtiin eri kalalajeihin liittyvä kyselytutki-mus Virossa, Välimerellä, USA:ssa sekä Australiassa. USA:ssa ja Australiassa intressi-ryhmien yhteistyö kalastuksen-säätelyssä on pitkälle kehittynyt-tä. EU:ssa alueellisten neuvoa-antavien komiteoiden (Regional Advisory Council, RAC) toimin-ta osana EU-päätöksentekoa on neuvoa-antava. Suomessa kalata-loutta koskevat päätökset tehdään maa- ja metsätalousministeriössä eikä intressiryhmien osallistami-nen ole muodollista; yleensä MMM kuitenkin kysyy eri osa-puolten mielipidettä kalastuksen-säätelyyn liittyvissä asioissa. Sa-mantyyppinen käytäntö on Vi-rossa. Lohikeskustelu SuomessaSuomessa käytävä lohikeskustelu rakentuu yhden keskeisen, hallin-toa edustavan henkilön (numero 5), ympärille. Kuvion vasemmas-sa puoliskossa eri väriset  pallot linkittyvät toisiinsa, mikä osoit-taa että hallinto (punainen), tutki-mus (sininen), vapaa-ajankalas-tajat (harmaa), ympäristöjärjestöt (vihreä) ja vesivoimalaitosten edustajat (violetti) keskustelevat toistensa kanssa. Oikealle kasaan-tuneet keltaiset pallot puolestaan kertovat, että ammattikalastajat/vesienomistajat ovat harvemmin yhteydessä muihin kuin oman ryhmänsä edustajiin. Heidän vuo-rovaikutuksensa muiden ryhmien kanssa rajoittuu pääasiallisesti ministeriön virkamiehiin.Kansallisen tason ohella kes-kustelua käydään myös paikalli-sella tasolla, jossa verkostot kie-toutuvat alueellisten virkamies-ten 17, 23, 16, 18, 19, 20, 15 ym-pärille. Kuvion vasen alanurkka kuvaa aktiivisinta paikallistason keskustelua, jossa ammattikalas-tajien/vesienomistajien edustaja-kin (36) keskustelee tutkijoiden ja vapaa-ajankalastajien kanssa.Vastaukset etenkin faktaväit-tämiin vaihtelivat paljon. Ihmi-sillä oli hyvin erilaisia näkemyk-siä lohikantojen tilasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä kuten meri- ja jokikalastuksen merki-tyksestä kannoille. Merikalastaji-en käsitykset erottuivat tutkijoi-den ja etenkin ympäristöjärjestö-jen edustajien ja vapaa-ajanka-lastajien käsityksistä, kun taas vesivoimalaitosten edustajat oli-vat useammin samaa mieltä hei-dän kanssaan. Yleisesti ministe-riön edustajien näkemykset olivat ääripäiden välissä. Keskustelu näytti hieman lisänneen yksituu-maisuutta, vaikkakin sen vaiku-tus oli vähäinen.  Lohikeskustelu EU:ssaEU:ssa kuvataan Kansainväli-sen merentutkimusneuvoston (ICES), Itämeren alueellisen neuvoa-antavan komitean (BS-RAC) ja Euroopan komission ympärille rakentunutta keskus-teluverkostoa. Kuviossa tutkijat (sininen) erottuvat oikealla puo-lella, BSRAC:n jäsenet eli am-mattikalastajat (keltainen), va-paa-ajankalastajat (harmaa) sekä ympäristö- ja kuluttajajärjestöjen edustajat (vihreä) vasemmalla, ja kolme EU-virkamiestä näiden välissä (punainen 11, 13, 12).Tiheät katkoviivat sinisten pallojen välillä osoittavat, että vilkkain keskustelu käydään tut-kijoiden kesken. Tiedeyhteisössä henkilöt 2 ja 20 ovat keskeisessä asemassa. BSRAC:ssa vuorovai-kutus keskittyy kahden merika-lastajia edustavan henkilön (37, 33) ympärille; muita useammin heidän keskustelukumppaninsa ovat merikalastajia.Huomionarvioista on  tiedeyh-teisöä ja BSRAC:ia kuvaavien puoliskojen erillisyys toisistaan, mikä kertoo näiden organisaati-oiden jäsenten olevan varsin vä-hän tekemisissä toistensa kanssa. Kokonaisuutena verkostossa kes-kustelu yli ryhmärajojen on vä-häistä. Myös EU:n tasolla ammatti-kalastajilla oli useimmin muista eroavia näkemyksiä sekä faktoi-hin että arvoihin liittyen; erityi-sesti korostui erimielisyys fak-toista tutkijoiden ja ammattika-lastajien välillä. Vapaa-ajanka-lastajilla oli jossain määrin muis-ta eroavat mielipiteet arvokysy-myksistä, mutta BSRAC:n sisällä he jakoivat joitakin ajatuksia sää-telytavoitteista ja -menetelmistä ammattikalastajien kanssa. Myös EU-tasolla keskustelu hieman li-säsi yksituumaisuutta. Keskustelu ei aina lisää yksimielisyyttäLohipolitiikan keskusteluver-kostot Suomessa ja EU:ssa ovat erilaiset, mutta molemmissa vas-taajat olivat varsin eri mieltä väittämistä, etenkin faktoista. Suomessa korostui ammattika-lastajien/vesienomistajien ja EU:ssa tutkijoiden vähäinen kommunikointi muiden ryhmien kanssa. Etenkin ammattikalasta-jat ja tutkijat näyttivät keskuste-levan varsin vähän toistensa kanssa ja heidän näkemyksensä olivat myös kauimpana toisis-taan. Tältä osin tulos oli ennak-ko-oletuksen mukainen: keskus-telun puute näyttäisi liittyvän erimielisyyteen. Toisaalta osal-listamiseen perustuvissa päätök-sentekojärjestelmissä (Australia, USA) aktiivinen vuorovaikutus näyttikin yllättäen lisäävän eri-mielisyyttä. Olisiko erimielisyys sittenkin merkki siitä, että ihmi-set keskustelevat? Järjestelmissä, joissa eri intressiryhmillä ei ole muodollista roolia päätöksente-ossa, keskustelu usein pyörii har-vojen toimijoiden ympärillä ja hallinnon edustajien rooli koros-tuu.  Eri maissa toteutetut tapaus-tutkimukset eivät olleet täysin vertailukelpoisia. Selvää kuiten-kin on, että aktiivinen vuorovai-kutus ei välttämättä merkitse yk-situumaisuuden lisääntymistä. Jos intressit ja arvot ovat syvään juurtuneet ja panokset kovat, kes-kustelu voi käydä vaikeaksi, sillä ihmisillä on taipumus tulkita to-dellisuutta puolustaakseen arvo-jaan. Mikäli tieteellinen tieto on hyvin epävarmaa ja vaikeasel-koista, tulkinnoille jää paljon ti-laa. Intressiryhmien yhteistyössä korostuu vaatimus tieteen läpinä-kyvyydestä ja ymmärrettävyy-destä sekä avoimuudesta epävar-muuksien suhteen. Tiedeyhteisön lisäksi myös muiden toimijaryh-mien tulee pystyä arvioimaan tie-teellistä tietoa ja sen käytettä-vyyttä päätöksenteossa sekä osal-listumaan epävarmuuksien tun-nistamiseen. Kalakantoja koske-van tiedon ei siis tule kulkea vain tutkijoilta muille toimijaryhmille, vaan tiedon tulee välittyä molem-piin suuntiin.  Entäpä jos...Hankkeessa testattiin mahdolli-suutta jäsentää keskustelua fak-toista, epävarmuuksista ja ristirii-taisista tavoitteista osallistamalla eri intressiryhmiin kuuluvia hen-kilöitä tieteellisten mallien raken-tamiseen ja arvioimiseen. Tällöin yhteistyö alkaisi jo kalastuksen-säätelyyn liittyvän prosessin en-simmäisessä vaiheessa, jolloin intressiryhmien näkemykset voi-taisiin ottaa huomioon tieteelli-sessä neuvonannossa.   Osallistavan mallinnuksen avulla voitiin esimerkiksi kes-kustella kalakanta-arvioiden taustalla olevista syy-seuraussuh-teista ja erilaisista mahdollisista tulevaisuuden tapahtumaketjuis-ta, ja sisällyttää erilaiset oletta-mukset ja tavoitteet todennäköi-syysmalliin. Todettiin, että int-ressiryhmien osallistaminen mal-linnukseen voi helpottaa keskus-telua, lähentää tutkijoita muiden toimijaryhmien kanssa, edistää tieteellisen tiedon ymmärtämistä ja lisätä päätösten hyväksyttä-vyyttä. Eri väreillä merkityt pallot kuvaavat eri intressiryhmiin kuuluvia henkilöitä ja viivat vuorovaikutusta heidän välillään. Mitä keskem-pänä verkossa pallokuvio sijaitsee ja mitä isompi se on, sitä keskei-sempi henkilö on lohikeskustelussa eli sitä useammin hänet nimet-tiin keskustelukumppaniksi. Yllä lohikeskustelu Suomessa ja alla lohikeskustelu EU:ssa.Lohikeskustelu Suomessa Lohikeskustelu EU:ssa 

Lohikeskustelu meillä ja EU:ssa

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto