unknown

Kansainväliset instituutiot moraalisina toimijoina : totta vai toiveajattelua?

Abstract

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Globalisaatioprosessin negatiivisena tuloksena pidetään usein resurssien epätasaisesta jakautumisesta aiheutuvaa taloudellista epätasa-arvoisuutta. Tässä yhteydessä globaalissa taloudessa toimivien kansainvälisten instituutioiden rooli on noussut yhdeksi globalisaation keskeisimmistä kysymyksistä. Yksiselitteistä vastausta siihen, mikä kansainvälisten instituutioiden paikka on maailmanpolitiikan järjestelmässä, ei keskustelussa ole voitu antaa. Sen kuluessa on kuitenkin kysytty, voidaanko kansainvälisiä instituutioita pitää itsenäisinä moraalisina toimijoina ja siten myös vastuullisina omista teoistaan. Tämä on myös pro graduni keskeinen tutkimuskysymys. Moraalista vastuuta ja tekojen oikeudenmukaisuutta on tutkittu laajalti yksilön ja valtion näkökulmasta. Sen sijaan näiden kysymysten tarkastelu kollektiivisten toimijoiden yhteydessä on kansainvälisten suhteiden teorianmuodostuksessa ollut huomattavan vähäistä. Pro gradun teoreettinen viitekehys rakentuu Toni Erskinen, Andras Szigetin ja Onora O'Neillin kollektiivista toimijuutta ja normatiivisia kysymyksiä tarkastelevien teorioiden varaan. Teoreetikkoja yhdistävä piirre on se, että he lähtevät oikeudenmukaisuusanalyyseissaan liikkeelle aktuaalisesta eivätkä hypoteettisesta tilanteesta kansainvälisessä kontekstissa. Näiden avulla tutkielmassa tarkastellaan kollektiivisen toimijuuden ideaa ja moraalisen vastuun ulottuvuuksia ja erityisesti sitä, missä määrin instituutioilla voidaan nähdä olevan itsenäinen asema ja moraalinen vastuu omista päätöksistään globalisaatioprosessissa. Teoreettisena kategoriana oikeudenmukaisuus asettuu abstraktille tasolle. Tästä huolimatta oikeudenmukaisuutta koskevasta teoriasta tulee voida tehdä riittävät johtopäätökset myös käytännön tasolla. Käytännön tasoa kuvaamaan tutkielmassa on valittu Maailmankauppajärjestö, WTO. Oikeudenmukaisuuskeskustelun konkretisoiminen suhteessa yhteen keskeiseen kansainvälisen areenan toimijaan on välttämätöntä yksinomaan jo siksi, että vasta näin menetellen on mahdollista pohtia sitä, mitä mahdollisuuksia oikeudenmukaisuuslähtöinen analyysi voi tarjota globalisaation hallinnalle. Tutkimuksen yksi keskeinen havainto on se, että kollektiivisen toimijuuden tiettyjen ehtojen täyttyessä moraalisen vastuun voidaan katsoa siirtyvän kollektiiviselle toimijalle "itselleen". Instituutioiden käsittämisen tärkeys moraalisina toimijoina on läheisesti sidoksissa kysymykseen niiden synnystä. Tutkielmassa perustellaan kanta, jonka mukaan käsitys kollektiivisista toimijoista itsenäisinä moraalisina toimijoina ei ole ainoastaan toiveajattelua kansainvälisten suhteiden teorioissa ja käytännössä

    Similar works