Gestational diabetes mellitus (GDM) is increasing globally and it causes pregnancy complications and later type 2 diabetes (T2D) for the mother and offspring. Studies of the association between diet in Nordic populations and GDM, as well as the effect of observed dietary change on the risk is scanty. The thesis was based on data from the Finnish Gestational Diabetes Prevention Study RADIEL, a randomized controlled trial with diet and physical-activity counselling. The participants were either obese (body mass index, BMI ≥30 kg/m2) or had a history of GDM, and they were recruited either before pregnancy or at early pregnancy.
Based on 3-day diet records, at the 1st trimester of pregnancy the pregnant women had fat intake of 33 (standard deviation (SD) 6) % from total energy (E%), intake of saturated fatty acids higher than recommended (12, SD 3 E%), and low intake of carbohydrate (46, SD 6 E%). Average intakes of vitamins D (mean 7 µg, SD 4) and A (724 µg, SD 357), folate (282 µg, SD 85), and iron (12 mg, SD 3) from food sources were below the Nordic Nutrition Recommendations (NNR), but mean total intakes (from foods and supplements), excluding vitamin A, were above the recommended lower level. The proportion of users of any dietary supplements was 77%.
The purpose of developing a diet quality index (Healthy Food Intake Index) was to study the level of adherence to the NNR in pregnant women at high risk of GDM. The 11 components of the HFII reflected the food guidelines of the NNR, intakes of relevant nutrients, and characteristics known to vary with diet quality. The HFII showed reproducibility.
High scores in the HFII, and thus, high adherence to the NNR at 1st trimester was associated with 2nd trimester’s lower glucose concentrations 2 hours after 75 g oral glucose tolerance test. Dietary changes towards the food guidelines of the NNR during pregnancy were associated with a lower risk of GDM.
A diet adherent to the NNR may lower the risk of GDM in high-risk women. This highlights the need for adequate NNR-based dietary intervention in early pregnancy of obese women and women with a history of GDM. Guidance should emphasize importance of quality of fats and safe sources of vitamin A. Vitamin A status of Finnish pregnant women warrants further investigations. With minor adjustments, the HFII is a promising instrument for maternity clinics for quick screening of pregnant women’s diet quality.Raskausdiabetes (engl. gestational diabetes mellitus, lyh. GDM) ja lihavuus lisääntyvät maailmanlaajuisesti, mikä lisää sekä äitien että lasten tyypin 2 diabeteksen esiintyvyyttä. Pohjoismaisessa väestössä ruokavalion ja GDM:n yhteyttä on tutkittu vähän ja mitatun ruokavaliomuutoksen yhteydestä GDM:n riskiin ei ole tietoa. Väitöskirjan aineisto on peräisin Raskausdiabeteksen ehkäisy elämäntapamuutoksin RADIEL -tutkimuksesta, joka on vuonna 2008 aloitettu satunnaistettu kontrolloitu ravitsemus- ja liikuntainterventiotutkimus. Tutkittavat olivat suurentuneessa GDM:n riskissä lihavuuden (painoindeksi ≥30 kg/m2) tai aikaisemmassa raskaudessa sairastetun GDM:n takia. Rekrytoitaessa tutkittavat joko suunnittelivat raskautta tai olivat raskautensa alussa.
Ruokapäiväkirjaan (3 päivää) perustuen, odottavat äidit saivat 1. raskauskolmanneksella rasvaa 33 % kokonaisenergiansaannista (E%) (SD 6), tyydyttynyttä rasvaa Pohjoismaista ravitsemussuositusta (engl. Nordic Nutrition Recommendations, lyh. NNR) enemmän (12 E%, SD 3), ja vähänlaisesti hiilihydraatteja (46 E%, SD 6). Ruoasta saatu D-vitamiinin (7 µg, SD 4), A-vitamiinin (724 µg, SD 357), folaatin (282 µg, SD 85), ja raudan saanti (12 mg, SD 3) keskimäärin alitti suositukset (NNR), mutta lukuun ottamatta A-vitamiinia, ravintoaineiden kokonaissaannit (ruoasta ja ravintoainevalmisteista) ylsivät suositukseen. Vitamiini- ja kivennäisainevalmisteita käytti 77%.
Ruokavalioindeksi, nimeltään Healthy Food Intake Index (HFII), kehitettiin tutkimaan NNR:n ruoankäyttösuositusten toteutumista GDM:n riskissä olevien odottavien äitien ruokavalioissa. Validiteettianalyysit osoittivat, että HFII:n 11 komponenttia kuvastivat ruoankäyttösuosituksia, olivat yhteydessä tärkeimpien ravintoaineiden saantiin, ja tutkittavien ominaisuuksiin, joiden tiedetään olevan yhteydessä ruokavalion terveellisyyteen. HFII:n toistettavuus oli kohtuullinen.
Korkeat HFII pisteet (toisin sanoen NNR:n mukainen ruokavalio) 1. raskauskolmanneksella olivat yhteydessä myöhempään 2 tuntia glukoosirasituksesta mitattuun plasman glukoosipitoisuuteen. Lisäksi raskauden 1. ja 2. kolmanneksen välinen ruokavalion muutos kohti NNR:a oli yhteydessä pienempään GDM:n riskiin.
NNR:n mukainen ruokavalio saattaa olla yhteydessä pienempään GDM:n riskiin. Suuressa GDM:n riskissä oleville tuleekin tarjota NNR:n pohjautuvaa ruokavalioneuvontaa painottaen rasvan laadun ja turvallisten A-vitamiinin saantilähteiden merkitystä. Suomalaisten raskaana olevien A-vitamiinin saantia tulisi tutkia tarkemmin. Pienillä muokkauksilla HFII:a voitaisiin käyttää neuvoloissa odottavien äitien ruokavalion laadun arviointiin
