Tutkielman aiheena on evakkokarjalaisten yhteisöjen keinot muistella menetettyä kotiseutua. Työssä tarkastellaan, kuinka yhteisöt muistavat ja pitävät yllä käsityksiä Karjalasta ja itsestään, evakkokarjalaisista. Tutkielmassa tarkastellaan yhdessä muistamista Karjalan maiseman ja siihen liittyvien tarinoiden kautta, yhteisöjen rituaalisen toiminnan kautta, Karjalaan tehtyjen matkojen kautta ja Karjalasta käydyn julkisen keskustelun kautta. Tutkielman teoreettisena taustana ovat antropologiset käsitykset muistamisesta ja menneisyydestä kotipaikan, maiseman ja kansallisvaltion valossa.
Aineisto tutkimukseen on kerätty etnografisen kenttätyön menetelmillä havainnoimalla karjalaisten tapahtumissa, haastatteluilla, sekä internetyhteisöistä ja lehtikirjoitteluista. Tärkeitä havainnointitapahtumia ovat olleet Karjalaiset kesäjuhlat, Evakkovaellus-tapahtuma ja kotiseutumatka luovutettuun Karjalaan. Aineistoa tukevat lisäksi muun muassa kulttuurituotteet kirjallisuudesta ja musiikista. Aineistoa analysoidaan antropologisen muistitutkimuksen ja vertailevien etnografisten esimerkkien avulla.
Muisteltu menetetty Karjala muodostuu nykysukupolvilla kerrottujen tarinoiden ja toiminnan perusteella. Kertomukset ja toiminta ovat yhteisöllisiä ja tapahtuvat erilaisissa konteksteissa, kuten Karjalaisten ryhmien tilaisuuksissa, matkoilla menetettyyn Karjalaan ja internetissä sekä tiedostusvälineissä käytävässä keskustelussa. Toisen maailmansodan historia korostuu evakkokarjalaisuuden ymmärtämisessä toisaalta Karjalan alueella käytyjen taistelujen vuoksi, toisaalta sodan aiheuttaman kodin pakotetun jättämisen kautta. Kotiseudun menetys on aineistossa noussut punainen lanka, joka määrittää kaikkea evakkokarjalaisuuteen liittyvää toimintaa ja diskurssia. Tutkielman analyysiluvuissa tarkastellaan, kuinka tämä evakkokarjalaisten pääkertomus värittää näkemyksiä ja kokemuksia siitä, mitä karjalaisuus on.
Erilaiset kollektiiviset muistit jakavat näkemyksiä Karjalan ja evakkokarjalaisuuden olemuksesta. Tutkielmassa juuriltaan siirtyneet karjalaiset nähdään yhtenä kotiseudultaan siirtyneenä ryhmänä. Vertailut etnografisiin esimerkkeihin osoittavat, että vaikka evakkokarjalaisten tilanteessa on paljon omalaatuisia piirteitä, on samankaltaisia tilanteita ollut muuallakin ja evakkokarjalaiste
