Tutkielma käsittelee posthumanistisia kehoja Kim Stanley Robinsonin romaanissa 2312. Työssä tutkitaan, kuinka kirjailija rakentaa erilaisten kehojen kuvauksia ja kuinka nämä kuvaukset heijastavat posthumanistisen teorian käsityksiä kehoista, kehojen välisistä suhteista ja kehojen rajoista. Tutkielmassa lähestytään aihetta monitieteisestä näkökulmasta. Kirjallisen analyysin tukena on käytetty posthumanistisen teorian lisäksi tieteentutkimuksen, antropologian, sosiologian, maantieteen, feministisen tutkimuksen sekä kriittisen vammaistutkimuksen tutkimussuuntiin pohjautuvaa aineistoa.
Toinen luku käsittelee ihmiskehojen kuvausta romaanissa. Maapallon ulkopuolisissa yhteisöissä on kehittynyt uudenlainen normatiivinen kehonkuva, johon liittyy voimakas kehon muokkaus erilaisten bioteknologioiden avulla. Yksi tarinan päähenkilöistä, Swan Er Hong, muokkaa kehoaan normien vastaisesti ihmisyyden ja hirviömäisyyden rajoilla. Kolmas luku käsittelee eläinten kehoja sekä synteettisten elämänmuotojen kehoja. Näiden kehojen rajojen ja suhteiden määrittely romaanissa osaltaan muodostaa ihmiskehojen ja ihmisyyden rajoja ja osoittaa rajausten keinotekoisen luonteen. Neljäs luku käsittelee kehojen liikettä tilassa. Robinsonin teoksessa kehollinen toiminta näyttäytyy tapana tuottaa luonnon kokemusta, ja luonto puolestaan muodostuu lähinnä ihmisen kehollisen toiminnan merkityksistä erilaisissa ympäristöissä. Tämän lisäksi eläinpopulaatioiden itseohjautuva liike on erottamaton osa ihmisten ja eläinten suhteita.
Robinson kuvaa teoksessaan tulevaisuuden yhteiskuntaa, jossa ihmisen, eläinten ja ei-biologisen elämän väliset rajat ovat muutoksen tilassa. Teos näyttää, kuinka ihminen lajina on samanaikaisesti erottamattomasti liitoksissa muihin eläinlajeihin, avustaviin teknologioihin ja ympäristöönsä. Tämä yhteys ilmenee teoksessa kahtena erilaisena ihmiskäsityksenä: näkemyksenä ihmisistä tiukasti säännellyn ihmiskehon rajojen ylittäjinä sekä näkemyksenä ihmisistä monimutkaisesti rakentuvina kehollisina olioina, jotka ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa ympäristönsä ja toisten elämänmuotojen kanssa. Robinson esittää romaanissaan mahdollisia tapoja muuttaa nykyisiä ihmisten ja muiden olioiden välisiä suhteita vähemmän tuhoisiksi, ja nostaa esille kysymyksiä valistuksen filosofiaan perustuvien hierarkioiden oikeutuksesta
