Objectives. The schooling system is in great turmoil in Finland at the moment. More effective knowledge creation and sharing among teachers are needed in order to develop the Finnish schooling system and to increase the study results of the students. Previous literature agrees that sharing and acquiring knowledge function as precondition for innovation and value creation in organizational and network contexts and thus makes knowledge vital for contemporary organizations. The transition between an individual's and a collective's knowledge creation, however, has not been widely studied. This study explores the development of a new "Compass Model for Shared Pedagogical Leadership in an activity-theoretical Change Laboratory intervention in the Finnish Viikki Teacher Training School from a knowledge creation perspective. The thesis examines how the transition from individually held knowledge of teaching transform into collective knowledge and a collaborative model of practicing. Further, it combines knowledge creation literature with the theory of expansive learning, which has not yet been done in detail.
Methods. The interventionist and ethnographic methodology of the study draws on theoretical concepts, models, and methods from Cultural Historical Activity Theory and from the studies of individual and collective knowledge creation. The data analysed in this study consisted of six meetings carried out in the Viikki Teacher Training School by using the Change Laboratory method. The methodology of the study consists of a thematic analysis and analysis of transitions in knowledge creation during the Change Laboratory process. The analysis of transitions is a new qualitative method developed for this study based on findings in the data.
Results and conclusions. The study shows that the knowledge creation of the teachers transitioned on a rough timeline from individually held knowledge of teaching to collaborative practice through multiple small cycles of expansive learning and social processes of knowledge building. Decrease in organizational tensions, creation of shared understanding and increased collaboration enabled the transition of knowledge creation from individual to collective. The collectively created model for shared pedagogical leadership promoted collaboration.Tavoitteet. Suomen koulujärjestelmä on tällä hetkellä suurten muutosten kohteena. Entistä tehokkaampaa opettajien välistä tiedonmuodostusta ja –jakamista tarvitaan, jotta suomalaista koulujärjestelmää voidaan kehittää ja samalla myös parantaa oppilaiden oppimistuloksia. Aiempi kirjallisuus on yhtä mieltä siitä, että tiedon hankinta ja jakaminen toimivat innovaation ja arvonluomisen edellytyksinä organisatorisissa ja verkostollisissa yhteyksissä ja täten tieto on elintärkeää nykyajan organisaatioille. Yksilön ja yhteisön tiedonmuodostuksen välistä siirtymää ei ole juurikaan tutkittu. Tämä tutkimus tarkastelee uuden Jaetun pedagogisen johtamisen kompassimallin kehitystä toiminnanteoreettisessa interventiossa Viikin normaalikoulussa tiedonmuodostuksen näkökulmasta. Tämä pro gradu –työ tutkii, miten yksilön opetustieto muuntuu kollektiiviseksi tiedoksi ja käytännöntyötä ohjaavaksi malliksi. Lisäksi tutkimus yhdistää tiedonmuodostuskirjallisuuden ekspansiiviseen oppimiseen, mitä ei ole ennen tehty yksityiskohtaisesti.
Menetelmät. Tutkimuksen interventionistinen ja etnografinen metodologia pohjautuivat kulttuurihistoriallisen toiminnan teorian teoreettisiin käsitteisiin, malleihin ja metodeihin sekä kirjallisuuteen yksilön ja yhteisön tiedonmuodostuksesta. Tämän tutkimuksen data pohjautui kuuteen kokoukseen, jotka toteutettiin Viikin normaalikoulussa Muutoslaboratoriomenetelmää hyödyntäen. Tutkimuksen metodologia pohjautuu temaattiseen analyysiin sekä uuteen siirtymien analyysimenetelmään, joka on kehitetty tätä tutkimusta varten. Tiedonmuodostuksen siirtymien analyysi Muutoslaboratorioprosessissa on uusi laadullinen menetelmä, joka kehitettiin tämän tutkimuksen löytöjen pohjalta.
Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimus osoittaa, että opettajien tiedonmuodostus muuntui yksilöllisestä tiedosta yhteiseen tietoon ja jaettuun opetuksen käytäntöön summittaisella aikajanalla useiden pienten ekspansiivisen oppimisen syklien ja tiedonrakentamisen sosiaalisten prosessien kautta. Työyhteisön jännitteiden vähentyminen, yhteisen ymmärryksen muodostaminen ja lisääntynyt yhteistyö mahdollistivat tiedonmuodostuksen siirtymät yksilöstä yhteisöön. Yhteisesti kehitetty jaetun pedagogisen johtamisen malli lisäsi yhteistyötä
