Jussila, Marko

Kakkonen, Anne

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto

Web-seal Summer School on InformationLiteracy and Learning Research-kesäkoulussa Tampereella 25.-26-8.2008Tampereella järjestettiin 25.-26.8.2008 Tampereen informaatiotutkimuksenlaitoksen ja Web –Seal projektin järjestämä informaatiolukutaidon kesäkoulu.Kesäkoulu sisälsi varttuneempien tutkijoiden luentoja ja jatko-opiskelijoidenesitelmiä heidän käynnissä olevista tutkimuksistaan. Ohjelmassa oli tarjollaesityksiä moninaisista kiinnostavista informaatiolukutaitoon liittyvistäteemoista kahden päivän ajan.Kesäkoulun avasi informaatiotutkimuksen professori Eero SormunenTampereen yliopistosta. Hän kertoi 2006 aloitetusta ja 2009 päättyvästä Web-Seal –projektista sekä projektin yhteydessä tehdyistä tutkimuksista ja tulevastakirjaprojektista.Maanantain ja kesäkoulun ensimmäisenä luennoitsijana aloitti informatiikanprofessori Louise Limberg Boråsin yliopistosta Ruotsista. Hänen esityksensäkäsitteli kriittisiä ominaispiirteitä informaatiokäytännöstä oppimistarkoituksiin.Limbergin erityisalueena on ollut tiedonhankinta ja sen käyttö. Hänentutkimusintressinsä ovat keskittyneet tiedonhaun, -käytön ja oppimisenväliseen vuorovaikutukseen yhdistettynä informaatiolukutaidon ongelmiin.Tutkimuksissaan Limberg on kytkenyt koulukirjaston opettamisen jaoppimisen laatuun. Koulukirjaston pedagoginen rooli on ollut hänentutkimustensa aihepiiri.Tutkimustensa menetelmänä Limberg on käyttänytfenomenografiaa. Fenomenografian käyttö tässä yhteydessä tarkoittaa, ettätutkija pyrkii tunnistamaan ja kuvailemaan variaatioita oppijoidenkokemuksissa tiedonhankinnasta ja –käytöstä.Maanantain ensimmäinen jatko-opiskelija Heidi Hongisto käsitteliesityksessään web-tiedonhakua, haasteita ja oppimista. Hongiston esitysperustui hänen tekemäänsä graduun(http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu02743.pdf) joka käsitteli yläasteikäistenoppilaiden kokemuksia kulttuurimaantieteen tutkielmaprosessista. Graduaanvarten Hongisto oli keväällä 2007 kerännyt aineistoa eteläsuomalaiseltayläasteelta, tiiviissä yhteistyössä kurssin opettajan ja oppilaiden kanssa.Euroopan kulttuurimaantieteen kurssilla oppilaille oli annettu tehtäväksi laatialaaja tutkielma valitsemistaan maista. Tutkielmatyön keskeisen osan muodostiitsenäinen työskentely sekä tiedonhaku eri lähteistä, pääasiassa webistä.Tutkielman tavoitteena oli saada kokonaisvaltainen kuvaus oppilaidentoiminnasta, tuntemuksista ja ajatuksista kurssilla.Kesäkoulun kaukaisin ulkomainen luennoitsija oli lehtori Annemaree LloydAustraliasta. Lloydin tutkimus-intressit ovat kohdistuneetinformaatiolukutaidon merkityksen tutkimiseen työpaikka konteksteissa,informaatiolukutaidon roolia oppimisen ilmentymänä. Omassa osuudessaanLloyd kertoi tavoista ymmärtää informaatiolukutaitosuoritusta. Lloydinmielestä informaatiolukutaitoon tarvittaisiin mukaan myös informaationhankkiminen koko kehon välityksellä. Omassa puheenvuorossaan Lloydkehotti informaatiotutkijoita siirtymään pois kartesiolaisesta mieli/ruumis-kahtiajaosta kohti kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossainformaatiolukutaidossa huomioidaan myös sosiaaliset ja ruumiillisetelementit. Informaatiolukutaitoa Lloyd ei pitänyt vain taitopohjaisenalukutaitona vaan laajemmin katalysaattorina merkitykselliselle oppimisellekaikissa yhteyksissä. Laajaan määritelmäänsä Lloyd oli päätynyt tutkittuaanpalomiehiä ja sairaankuljettajia heidän työssään.Päivän toinen jatko-opiskelija Antti Syvänen esitteli tutkimustaandigitaalisesta portfoliosta opetuksen apuna. Syvänen esitteli 2006-2007toteutettua kokeilua digitaalisella portfoliolla. Kokeilun yhteydessä opiskelijatsaivat käyttöönsä älypuhelimet, joilla he saattoivat tietokonetta välittömämminkirjata weblogiin merkintöjä. Älypuhelimella otettujen kuvien ja videoidentallentaminen weblogiin antoi mahdollisuuden kerätä yhä autenttisempaaaineistoa kunkin opiskelusta. Samalla opiskelijoille tarjoutui mahdollisuussaada weblogissa julkaisemastaan materiaalista nopeaa palautetta ja arviointiavertaisryhmältään ja ohjaajiltaan. Opiskelijat keräsivät weblog-päiväkirjaankoko pedagogisten opintojensa ajan heille merkityksellistä aineistoakokemuksistaan ja havainnoistaan. Portfoliolla pyrittiin selkeyttämäänopiskeluvuoden aikaista oppimisprosessia, merkityksellistäen opiskelijoidenhenkilökohtaiseen kehittymiseen liittyviä kokemuksia.Tiistaiaamun aloitti – jo kesäkoulun toisella esityksellään – professori LouiseLimberg, aiheenaan tällä kertaa fenomenografian menetelmätinformaatiolukutaidon tutkimuksessa. Esittelemässään tutkimuksessa Limbergtutki Ruotsin EU-jäsenyyden seurauksia selvittäneiden lukiolaisten käsityksiätiedonhankinnasta ja -käytöstä. Analyysissään hän jakoi haastatteluissa esiintulleet käsitykset kolmeen ryhmään. Ensimmäisen ryhmän oppijat kokivattiedonhankintatilanteen faktatiedon hakemiseksi vastatakseen heilleesitettyihin kysymyksiin jäsenyyden vaikutuksista. Toinen ryhmä kokitavoitteekseen hankkia riittävästi tietoa henkilökohtaisen mielipiteenmuodostamiseen jäsenyydestä ja kolmas ryhmä halusi löytää riittävästi erinäkökulmia sisältävää tietoa ymmärtääkseen jäsenyyden seurauksettäydellisesti. Huomionarvoista oli, että ensimmäisen ryhmän jäsenetturhautuivat helposti siihen, että eri artikkelit sisälsivät paljon vastakkaista,erilaisia mielipiteitä sisältävää tietoa. Kolmannen ryhmän jäsenet taas kokivattällaisen, ristiriitaisen tiedon mielenkiintoiseksi, koska niiden avulla hepystyivät pohdiskelemaan mm. kirjoittajien motiiveja esittää asioitakärjistetysti joko puolesta tai vastaan. Fenomenografinen näkökulma pyrkiikinantamaan oppijoille kokemuksia erilaisista tavoista hankkia tietoa, jotta hepystyisivät soveltamaan näitä kokemuksia uusissa oppimis- jatiedonhankintatilanteissa.Tiistain ensimmäisenä jatko-opiskelijana aloitti Leena Rantala Tampereenyliopiston kasvatustieteiden laitokselta. Rantala esitteliväitöskirjatutkimustaan, joka käsittelee digitaalisen lukutaidon esiintymistäkoulun arjessa. Aineistonsa hän oli  kerännyt havainnoimallakuudesluokkalaisia, jotka suorittivat tavanomaisia koulutehtäviään käyttäentietokonetta apuvälineenä ja oli erityisen kiinnostunut siitä, kuinka digitaalisiamedioita hyödyntävässä opetuksessa otetaan huomioon digitaalisen lukutaidonmediakriittiset ja tiedon luomisen näkökulmat. Puheenvuorossaan hän esitteliaineistostaan yhden tapauksen (yhden opiskelijan havainnointi yhdenoppitunnin ajan) ja totesi sen perusteella, että kriittisen ja luovanmediakasvatuksen näkökulman sijaan digitaalisen median käyttö opetuksessanäyttäisi kytkeytyvän enemmänkin opetusteknologisiin näkökulmiin.Tiistain toinen jatko-opiskelija oli Mikko Tanni Tampereen yliopistoninformaatiotutkimuksen laitokselta. Hänen tutkimuksensa käsittelee opettajaksiopiskelevien käsityksiä tiedonhankinnasta ja -käytöstä tuntien suunnittelussa,sekä informaatiolukutaidon ohjaamisesta. Tanni käytti tutkimusmenetelminäänhavainnointia ja haastattelua. Hänen esityksessään ja siitä virinneessäkeskustelussa käsiteltiin erityisesti haastattelututkimuksen haasteita, sekä itsehaastattelutilanteessa, että aineiston analyysivaiheessa.Tiistain ja kesäkoulun viimeinen esiintyjä, lehtori Päivi Hakkarainen Lapinyliopistosta, esitteli design-perustaista tutkimusta (design-based research).Tutkimuksen aikana suunniteltiin, toteutettiin ja arvioinnin kautta hiottiinongelmaperustaista oppimista soveltava Digitaalinen video-opintojakso.Opintojaksolla opiskelijat tuottivat opetuskäyttöön suunniteltuja digitaalisiavideoita vastaten itse koko tuotantoprosessista. Tutkimuksessa tarkasteltiin,kuinka ongelmaperustaisen oppimisen menetelmä tukee informaatiolukutaidonyhteisöllistä oppimista ja rakentumista ja tekeekö se informaatiolukutaidonyhteisöllistä ulottuvuutta näkyväksi.Tuloksissa todettiin ongelmaperustaisen oppimisen menetelmän tukevaninformaatiolukutaidon yhteisöllistä oppimista jossain määrin, koskamenetelmään kuuluu opiskelijoiden itsenäinen ja aktiivinen roolityöskentelyssä sekä pienryhmätyöskentelyä. Opintojakson opiskelijat olivattulosten mukaan aktiivisessa roolissa suunnitellessaan tiedonhankintaa jaarvioidessaan ja prosessoidessaan hankkimaansa tietoa yhteisöllisesti.Opiskelijat eivät kuitenkaan olleet vakuuttuneita siitä, että he olivat oppineetkurssilla riittäviä tiedonhankinnan ja tiedon kriittisen arvioinnin taitoja.Hakkarainen totesikin, että tulosten perusteella kurssiin kannattaa integroidalisää informaatiolukutaidon ohjausta ja että yhteistyö kirjastontiedonhankinnan ammattilaisten kanssa voisi auttaa opiskelijoita käyttämäänerityisesti elektronisia tiedonlähteitä, kuten e-kirjoja ja -lehtiä,monipuolisemmin (ei pelkästään Googlea!).Web-Seal Summer School keräsi osallistujia ympäri maailmaa (kaukaisinvieras Australiasta), ja esitysten yhteydessä käytiin monia mielenkiintoisiainformaatiolukutaidon tutkimusta käsitteleviä keskusteluja. Etenkinväitöskirjoissaan eri vaiheissa olevat jatko-opiskelijat saivat runsaasti vinkkejäja uusia näkökulmia aiheidensa käsittelyyn ja aineistojensa analyysiin, muttatarjosi kesäkoulu akateemiselle kirjastotyöläisellekin paljon ajateltavaa. Ja tokitällaiset tilaisuudet tarjoavat myös loistavan mahdollisuuden vanhojenverkostojen ylläpitämiseen ja uusien solmimiseen.Teksti:Marko JussilaTietoasiantuntijaValtiotieteellisen tiedekunnan kirjastoAnne KakkonenKirjastonhoitajaKumpulan tiedekirjasto

Web-seal Summer School on Information Literacy and Learning Research-kesäkoulussa Tampereella 25.-26-8.2008

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto