Rahikainen, Esko

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto

Ensimmäinen onnistunut keisarileikkaus -Otto Engströmin kokoelmakansalliskirjastossaLapsen synnyttäminen on tunnetusti mitä luonnollisinasia ja niin ihmiset kuin eläimetkin ovat selvinneetsiitä hyvin edellyttäen, ettei synnytyskomplikaatioitaole uhkaamassa ja sikiö ja napanuora ovat riittävänoptimaalisessa asennossa. Jos eivät ole, ovatseuraukset usein olleet kohtalokkaat joko molemmilletai äidille, jonka uhkana on aina ollut myöslapsivuodekuume. Se on entisinä aikoina aiheuttanutlukemattomien äitien menehtymisen lapsivuoteeseen.Niinpä monella miehellä ehti olla useampia vaimojayksistään tästä aikoinaan yleisestä, vaikka surullisestasyystä. Nykylääketieteeseen perustuvaa hygieniaa eijuuri tunnettu ennen 1800-lukua, antiseptiikastapuhumattakaan, ja Louis Pasteur todisti mikrobienmahdin vasta 1850-luvulla. Tehokkaammatkivunlievityksetkin aina eetterinukutusta myöten ovatvasta 1800-luvulta.Äitien täytyikin kärsiä ja kuolla erityisestisynnytyssairaaloissa, missä lääkäri saattoi mennäsuoraan ruumiinavauksesta tai äidin luota toiselle käsiään pesemättäkajoamaan naisen synnyttimiin kunnes kuuluisa unkarilainen lääkäri IgnácSemmelweis teki historiaa: Mikrobeista vielä tietämättä, mutta kovienäitikohtaloiden alinomaisena todistajana hän päätti että nyt hänen sairaalassaanaletaan pestä käsiä kloorivedellä ennen kuin kosketaan äitiin. Seuraukset olivatdramaattiset ja kuolleisuus väheni siinä määrin, että "kylmien väreidenkulkiessa selkäpiissä" Euroopan lääkärikunta pisti asiassa hanttiin. Olisi liiankauheata, jos se mitä Semmelweis väitti, olisi totta. Onneksi pian tuliSemmelweisia puolustavia kollegoita, jotka totesivat antiseptisen käsienpesunmerkittäväksi lääketieteelliseksi keksinnöksi ja viimein järki voitti äitien javauvojen onneksi. Vuonna 1861 raportoi professori J.A.J. PippingsköldSemmelweisille hänen menetelmänsä käyttöönotosta Helsingissä ja hyvistätuloksista.Guilliemi Smellie:Tabulae anatomicae.1758. Taiteilija onkuvannut kauniistipienet vainajat.(Klikkaa kuvaasuurentaaksesi.)Tämä ei kuitenkaan auttanut äitejä, joiden kohdussaoleva lapsi oli normaalisynnytyksen käynnistyessähankalassa asennossa, liian iso, sikiöitä useita,napanuora kietoutunut hankalasti jne. Ainoa keinosaada lapsi turvallisesti maailmaan olisi ollutkeisarileikkaus, jota toki oli yritetty, mutta toisenosapuolen tai molempien kannalta kohtalokkainseurauksin. Viimein synnytysopin ja naistentautienprofessori Otto Engström onnistui klinikallaanHelsingin Kruununhaassa vuonna 1888 tekemäänkeisarileikkauksen, joka päättyi onnellisesti. Taitolevisi Suomessakin koulutuksen ja kehittyvienmenetelmien myötä laajemmalle ja nykyisin leikkauson pääsääntöisesti turvallinen. Engström on ollutkeskeinen hahmo kehitettäessä kirurgista obstetriikkaa ja gynekologiaaSuomessa.Otto Engström syntyi Uusikaarlepyssä 1853, väitteli 1882raskausmyrkytyksestä "Om Eclampsia gravidarum, parturientium etpuerperarum". Tiukan kilpailun jälkeen yliopistolla vapautunut gynekologianprofessuuri meni Gustaf Heinriciukselle, mutta Engström nimitettiinylimääräiseksi henkilökohtaiseksi professoriksi, jonka tuli antaa opetustaomalla klinikallaan. Aikaisemmin Engström oli tehnyt leikkauksia myöspotilaiden kodeissa. Turhat huonekalut siirrettiin pois, huone siivottiin huolellaja desinfioitiin rikkisavustusta hyväksi käyttäen.Engström oli aktiivinen toimija ja kirjoittaja myös Finska Läkaresällskapetissaja sen julkaisuissa, toimi kaupunginvaltuutettuna ja yliopisto-osakunnaninspehtorina. Hän toimitti myös omaa julkaisusarjaansa Mitteilungen aus deGynekologische Klinik des Prof. Dr. Otto Engström.Engströmin kuoleman jälkeen hänen leskensäHilda Engström lahjoitti Helsingin yliopistonkirjastolle miehensä 6000 niteen lääketieteenkirjaston. Engström-kokoelman asiantuntijanFL Hindrik Strandbergin mukaankokoelman arvokkain osa on noin 60aikakausjulkaisusarjaa sekä noin 600vanhempaa gynekologian ja obstetriikanteosta. 1500-luvun teoksista esimerkkinävarhainen kätilöopas, Eucharius Rösslinin DerSchwangeren Frawen und hebammenRosengarten vuodelta 1529 (kuvassa oikealla,klikkaa kuvaa suurentaaksesi).Strandberg nostaa kokoelman aarteista esiinmm. Hippokrateen kootut teokset, BenedictusOlauin En nyttigh Läkerebok vuodelta 1578 jaSopranoksen kirjoituksia antiikin gynekologiasta. Kuuluisa kirurgi AmbroiseParés on myös edustettuna kootuilla teoksillaan (1582), samoin belgialainenOtto IngemarEngströmanatomi Andreas Vesalius teoksellaan Opera et chirurgiaca (1725). Senfrontispiisissä Vesalius on suuren oppilasjoukon ympäröimänäruumiinavauksessa, mutta kuva ei sovellu kaikkien silmille. Teokseen sisältyyVesaliuksen De humani corporis fabrica (1555), joka on merkittävälääketieteen kehityksessä ja kuului Kansalliskirjaston ensimmäiseen 22:nkirjan kokoelmaan yliopistoa perustettaessa 1640. Myös Ignác Semmelweisinteoksia Engström oli hankkinut. Pääosa kokoelmasta edustaa 1800-luvun lopunja 1900-luvun alun lääketieteelistä kirjallisuutta painopisteen ollessagynekologiassa ja kirurgiassa.Kokoelmassa on myös lääketiedettä sivuavia teoksia, joista esimerkkinä H.Ploss: Das Weib in der Natur- und Völkerkunde, jossa antropologisesta jaetnologisesta näkökulmasta esitellään muiden maanosien kansojensuhtautumista naiseen, raskauteen ja synnyttämiseen.Engströmin lääketieteellisen kirjallisuuden kokoelman lisäksiKansalliskirjastossa on alan historiallista kirjallisuutta varsin paljon,erikoisuutena voi mainita monet ulkomaisen foliokokoelman kuvateokset.Niissä on kuvattu ihmisen anatomiaa ja sairauksia taidokkain piirroksin javärein. Terveystieteiden keskuskirjasto Terkko perustettiin 1960-luvulla jaon maan johtava lääketieteellinen kirjasto, mutta lääketieteen historiastakiinnostuneen kannattaa suunnata askeleensa tai hiirensä Kansalliskirjastoon.Otto Engström näyttää liimanneen Albert Edelfeltin suunnitteleman ja LouisSparren etsaaman Madonna-aiheisen suurikokoisen exlibriksensä läheskaikkiin omistamiinsa teoksiin. Kokoelmassa tapaa myös Akseli Gallen-Kallelan suunnittelemaa Engström-exlibristä, jossa aiheena on monirintainenhedelmällisyyden jumalatar.Aiheesta enemmän:· Hindrik Strandberg: Otto Engström som läkare och som samlare avmedicinsk litteratur. Finska Läkaresällskapets handlingar 1999· Hindrik Strandberg: Otto Engström and his Collection of Old MedicalBooks at the Helsinki University Library. Proceedings of the 37thInternational Congress on the History of Medicine. Galveston 2000· Ervo Vesterinen: Kuusituhatta kirjaa, neljäsataa vuotta. OttoEngströmin kokoelma, ainutlaatuinen opas gynekologian historiaan.Hippokrates 2003.· Arno Forsius: Otto Ingemar Engström – synnytysten ja naistentautienhoidon kehittäjä Suomessa.http://www.saunalahti.fi/arnoldus/engstrom.htmlTeksti:Esko RahikainenKuvat:Otto Ingemar Engström, Atelier Apollo 1909. Helsingin yliopistomuseo.Eucharius Rösslin: Der Schwangeren Frauen und Hebammen Rosengarten.1529. Synnytysopas. Otto Engströmin kokoelma. Kansalliskirjasto.Guilliemi Smellie: Tabulae anatomicae. Nürnberg 1758. Kansalliskirjasto.

Ensimmäinen onnistunut keisarileikkaus : Otto Engströmin kokoelma kansalliskirjastossa

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto