Breast cancer is the most common cancer in women in Finland. It is often considered as a disease of affluent, Western societies with many known risk factors such as late age at first birth, small number of children, and sedentary lifestyle, among others. In addition, there are more novel exposures that are popular in modern Western societies and carry suspected carcinogenic potential, including use of hormonal contraceptives and use of cosmetics, such as hair dyes. The aim of the thesis was to evaluate the roles of such lifestyle factors and to assess how they contribute to the spectrum of breast cancer risk factors. The thesis is composed of four sub studies; Study I estimating the association between use of hormonal contraceptives and breast cancer risk and Study II aiming at determining whether use of hair dyes independently increases risk of breast cancer. Study III estimated the proportion of women who had an opportunistic mammography before the age 50 years and assessed the roles of breast cancer family history and educational level in it. Study IV investigated the impact of major life events in breast cancer-specific mortality.
Self-reported survey data was used as source of exposure information in all sub studies. Information on the outcomes of interest, namely breast cancer diagnosis and breast cancer-specific deaths were retrieved from the Finnish Cancer Registry. In Studies I and II, analyses by conditional logistic regression were conducted to estimate odds ratios (OR) and 95% confidence intervals (CI). In Study III, percentages of women reporting opportunistic mammography were calculated either directly of by Kaplan-Meier method. In Study IV, different Cox models were used to estimate breast cancer-specific mortality hazard ratios and 95 % CIs.
Use of hormonal intrauterine device (HR IUD) increased the risk of breast cancer in post-menopausal women by 52% (OR 1.52, 95% CI: 1.14-2.02). Use of other hormonal contraception was by contrast associated with risk of breast cancer in younger women (OR 1.32, 95% CI: 1.08-1.61). An OR of 1.23 (95% CI: 1.11-1.36) was observed for women using hair dyes, relative to those who had never dyed their hair. Opportunistic mammography was also found to be very common, with more than 60% of responders reporting having had a mammography before screening age. Mammographies were also more common in women who had breast cancer family history and/or higher education. A large number of experienced negative life events was associated with 4% higher risk of breast cancer-specific mortality, some positive events accordingly lowering it.
The prevalence of classical breast cancer risk factors, such as obesity and alcohol use have increased markedly over the past decades in Finland. Parity and total fertility are continuing to decline. These factors are more and more commonly complemented by risk effects produced by use of exogenous hormones and cosmetics such as hair dye. Considering increasing usage, further research on the effects of HR IUD use is needed with other populations and a prospective study design. More research is also needed on the long-term effects of hair dye use.
With respect to opportunistic mammography, it would be important to start registering the examinations to be able to take them into account in evaluation of the practices and effectiveness of organized screening. Women should also be more extensively informed of the harms of opportunistic mammography, such as accumulating radiation burden and the potential consequences of false positive or negative findings. The observed negative effects of negative life events and positive effects of some positive life events in breast cancer mortality gives grounds for more holistic planning of treatment and patient follow-up.Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä Suomessa. Vaikka siitä selviytyminen on merkittävästi parantunut viime vuosina, on se edelleen myös suomalaisten naisten yleisin syöpäkuoleman syy. Rintasyöpää on usein pidetty rikkaiden, länsimaisten yhteiskuntien sairautena. Sen tärkein riskitekijä on ikä ja tunnettuja elintapoihin liittyviä riskitekijöitä ovat muun muassa myöhäinen ensisynnytysikä, alhainen lasten lukumäärä, vähäinen fyysinen aktiivisuus ja runsas alkoholin käyttö. Monien näiden tekijöiden esiintyvyys Suomessa on viime vuosikymmeninä merkittävästi lisääntynyt. Näiden lisäksi on joukko uudempia rintasyöpäriskiin mahdollisesti vaikuttavia tekijöitä joiden rooli on vielä epäselvä. Tällaisia ovat esimerkiksi hormonaaliset ehkäisymenetelmät ja kosmetiikan, kuten hiusvärien, käyttö. Tämän tutkielman osatöiden tavoitteena oli muun muassa arvioida tällaisten elintapatekijöiden roolia rintasyövän etiologiassa, ja sitä kuinka ne ovat osaltaan vaikuttamassa suomalaisen naisen rintasyövän riskitekijöiden kirjoon.
Tämän tutkielman väestölähtöisissä, kyselyihin ja rekisteriaineistoihin perustuvissa osatöissä selvitettiin epidemiologian keinoin hormonaalisten ehkäisyvalmisteiden ja hiusvärien käytön mahdollista yhteyttä rintasyövän riskiin. Lisäksi arvioitiin alle 50-vuotiaiden naisten osallistumista mammografia-tutkimuksiin ja sitä missä määrin mahdollinen rintasyövän perhehistoria ja koulutustaso vaikuttivat mammografia-käyntien määrään. Lopuksi selvitettiin merkittävien elämäntapahtumien vaikutusta rintasyöpäkuolleisuuteen. Kaikissa osatöissä käytettiin altisteiden tietolähteenä Naisten terveys ja hormonien käyttö-kyselytutkimusta vuodelta 2009. Kolmannessa osatyössä hyödynnettiin lisäksi Elintavat, elämänlaatu ja terveys-kyselyitä, jotka toteutettiin vuosina 2012 ja 2013. Tiedot syöpätapauksista ja syöpäkuolemista saatiin Syöpärekisteristä. Analyyseissä oli mukana yhteensä yli 8000 rintasyöpään sairastunutta naista ja noin 20 000 verrokkia.
Rintasyövän riski oli kohonnut 52 % hormonikierukkaa käyttäneillä post-menopausaalisilla naisilla verrattuna kuparikierukan käyttäjiin. Muun hormonaalisen ehkäisyn käyttö vastaavasti lisäsi rintasyöpäriskiä nuoremmilla, enintään 50-vuotiailla naisilla 32 prosenttia, kun heitä verrattiin naisiin, jotka eivät käyttäneet hormonaalista ehkäisyä. Hiusvärejä käyttäneiden naisten rintasyöpäriskin havaittiin olevan 23 % suurempi kuin naisilla, jotka eivät olleet koskaan värjänneet hiuksiaan. Yli 60 % kyselyihin vastanneista oli käynyt mammografiassa ennen organisoidun seulonnan aloitusikää (50-vuotta). Mammografiat olivat myös yleisempiä naisilla, joilla oli diagnosoitu rintasyöpä perheenjäsenellä ja/tai korkeampi koulutus. Suuren määrän koettuja kielteisiä elämäntapahtumia havaittiin olevan yhteydessä lievästi kohonneeseen rintasyöpäkuoleman riskiin, jotkin myönteisiksi koetut tapahtumat, kuten uusi harrastus, sitä vastoin alensivat rintasyöpäkuolleisuutta.
Ottaen huomioon tämän tutkimuksen tulokset sekä hormonikierukan käytön lisääntyminen, sen vaikutuksista tarvitaan lisää tieteellistä näyttöä muilla tutkimusjoukoilla ja etenevällä tutkimusasetelmalla. Myös hiusvärien pitkäaikaisen käytön seurauksista ja mahdollisten karsinogeenien kertymisestä elimistöön tarvitaan lisää tutkimuksia. Opportunististen mammografia-käyntien yleisyys antaa aihetta tämän tiedon systemaattiseen keräämiseen, jotta tietoja voidaan hyödyntää organisoidun rintasyövän seulontaohjelman käytänteiden ja vaikuttavuuden arvioinnissa. Naisia tulisi myös valistaa turhien mammografioiden haitoista, kuten säteilykuorman kasvamisesta ja mahdollisista väärän positiivisen tai negatiivisen löydöksen seurauksista. Havaitut kielteisten elämäntapahtumien kielteiset, ja myönteisten tapahtumien myönteiset vaikutukset rintasyöpäkuolleisuuteen antavat aiheen nykyistä kokonaisvaltaisempaan hoitojen suunnitteluun ja potilaan seurantaan, jossa psykososiaaliset tekijät huomioidaan aikaisempaa paremmin
