Tämä pro gradu –tutkielma käsittelee suomalaisten islamiin kääntyneiden naisten uskontulkinnan kehitystä islamiin kääntymisen jälkeen. Tutkielmassa pyritään selvittämään, onko tätä kehitystä mahdollista analysoida luokittelemalla kääntymisen jälkeinen uskonnollinen kehitys erilaisiin vaiheisiin. Työssä tarkastellaan myös sitä, minkälaisia erilaisia islamin tulkintoja suomalaiset käännynnäiset omaksuvat, sekä sitä, miten nämä tulkinnat heijastavat suomalaisen islamin kehitystä laajemmin.
Tutkielman teoreettisena lähtökohtana on islam-tutkija Anne Sofie Roaldin islamiin kääntymisen jälkeistä uskonnollista kehitystä selittävä prosessiteoria, joka jaottelee kääntymisen jälkeisen prosessin neljään eri vaiheeseen: rakastuminen/kiihkoilu, pettymys, kypsyys/hyväksyntä sekä sekularisaatio. Tämän teorian sovellettavuutta selvitetään kvalitatiivisen aineistoanalyysin avulla peilaamalla sitä tutkimusaineistoon, joka koostu puolistrukturoiduista haastatteluista seitsemän suomalaisen islamiin kääntyneen naisen kanssa. Haastatteluissa käydään läpi naisten käsityksiä siitä, miten heidän elämänsä ja uskontulkintansa on muuttunut islamiin kääntymisen jälkeen, miten he tulkitsevat islamia nykyään ja mikä on islamin merkitys heidän elämässään laajemmin. Haastatteluissa pohditaan myös sukupuolirooleja sekä sitä, miten suomalaisuus ja islam ovat vaikuttaneet toisiinsa naisten elämässä.
Tutkimusaineiston perusteella käännynnäisten uskontulkinnoissa on suuria eroja, sillä haastateltavat edustavat erilaisia islamin teologisia ja tulkinnallisia suuntauksia. Aineiston perusteella näkemykset islamin tulkinnasta voidaan jakaa karkeasti ottaen konservatiivisiin ja liberaaleihin, ja tätä jakolinjaa noudattaa myös se, kokevatko haastateltavat kuuluvansa suomalaiseen muslimiyhteisöön. Suomalaisesta muslimiyhteisöstä piirtyy tutkielmassa melko konservatiivinen kuva, sillä liberaalimmat käännynnäiset kokevat, että heidän on vaikea löytää sieltä paikkaa tulkinnoilleen. Sukupuoliroolit ja naisten asema nousevat esille haastateltavia jakavana teemana suomalaiseen muslimiyhteisöön kuulumisen ohella. Erilaisista tulkinnallisista painotuksista huolimatta haastateltavia myös yhdistävät monet asiat, kuten käsitys uskonnonharjoittamisen tärkeydestä, henkilökohtainen jumalasuhde ja luottamus siihen, että tuo suhde kantaa vaikeuksien läpi. Aineistosta käy ilmi, että islamofobia on kasvanut Suomessa viime vuosina. Suomalaisuus ja islam eivät kuitenkaan näyttäydy haastateltaville toisiaan poissulkevina identiteetteinä, vaan pikemminkin niiden välillä nähdään yhtäläisyyksiä. Aineistosta nousee voimakkaasti esille myös monien haastateltavien pettymys syntymuslimien kyvyttömyyteen erotella omaa kulttuuriaan ja islamia.
Kääntymisen jälkeistä uskonnollista kehitystä neljään eri vaiheeseen jaotteleva prosessiteoria osoittautuu hyväksi analysoinnin työkaluksi, mutta se saa tutkielmassa myös osakseen kritiikkiä. Teoriaa lähemmin tarkastellessa ja tutkimusaineistoon soveltaessa syntyy vaikutelma, että uskonnollinen kehitys merkitsee lähes väistämättä sekularisaatiota. Tämän tutkielman tulokset eivät kuitenkaan tue tätä käsitystä. Työn loppupäätelmissä todetaan, että aineiston perusteella voidaan puhua kolmesta kääntymisen jälkeisestä vaiheesta: islamiin sitoutumisesta, pettymyksestä sekä reaktiosta tuohon pettymykseen, oli se sitten tiukempi sitoutuminen tietynlaiseen islamin tulkintaan tai mahdollisesti avautuminen erilaisille tulkinnallisille näkökulmille.This master’s thesis explores the development of religious interpretation among Finnish women who have converted to Islam and examines whether this development can be analyzed by dividing it into different stages. Another topic of interest in this work is how the diverse interpretations of Islam that converts embrace reflect the development of Finnish Islam in general.
The theoretical premise is Islam researcher Anne Sofie Roald’s theory on the process of religious development that converts go through. The theory categorizes the post-conversion process in four stages: love/zealotry, disappointment, maturity/acceptance, and secularization. The applicability of this theory is examined with the methods of qualitative content analysis by mirroring it to the research data that consists of semi-structured interviews with seven Finnish Muslim convert women. The interviews focus on the women’s ideas on how their lives and interpretations of religion have changed after conversion, how they interpret Islam today and what the meaning of Islam is for their lives from a broader perspective. Other themes discussed in the interviews are gender roles and the impact that being Finnish and being Muslim have on one another.
Based on the research data there are considerable differences in the religious interpretations of the converts, as the informants represent different theological and interpretational currents within Islam. Based on the data the interpretations of Islam can be roughly divided to conservative and liberal. Whether or not the informants feel that they are a part of the Finnish Muslim community follows this line of division as well. The interview data paints a rather conservative picture of the Finnish Muslim community, for the more liberal converts feel that it is difficult for them to find a place in it for their interpretations. Along with the issue of belonging to the Finnish Muslim community, gender roles and the position of women emerge as themes that divide the informants. Regardless of the different interpretative emphases, there are many things that unite the women in their experience of Islam, such as the idea of the importance of practicing Islam, a personal relationship with God and having faith in the power of this relationship to carry them through hardships.
According to the research data, Islamophobia has increased in Finland in the past years. Despite this, ‘Finnish’ and ‘Muslim’ do not appear as mutually exclusive identities to the informants, but rather the women see parallels between them. A recurring theme in many interviews is the inability of born Muslims to separate between their culture and Islam.
The process theory that categorizes the post-conversion religious development of Muslim converts into four different stages turns out to be a useful tool for analysis, but it also becomes subject to criticism. When brought under closer scrutiny the theory appears to suggest that secularization is an inevitable result of religious development. The findings of this research do not support such a conception. An alternative process model based on the research data of this study is proposed in the conclusions, consisting of three post-conversion stages: commitment to Islam, disappointment and the reaction to that disappointment, whether that means a renewed commitment to a certain interpretation of Islam or a widening of the convert’s perspective that leads to exploring different ideas of what it means to be Muslim
