Vuollejokisimpukka (Unio crassus) on makeanveden virtavesilaji. Laji on tiukasti suojeltu EU:n
luontodirektiivillä (92/43/ETY) ja kansallisella luonnonsuojelulailla (LsL 1996/1096). Vuollejokisimpukan
levinneisyys Suomessa ja ekologia - muihin makean veden suursimpukoihin verrattu - tunnetaan
kuitenkin erittäin huonosti.
Vuollejokisimpukan levinneisyyttä ja yksilötiheyksiä sekä näihin vaikuttavia ympäristömuuttujia
selvitettiin Nummenjoen yläjuoksulla. Yksilötiheyksiin vaikuttavia ympäristömuuttujia (fysikaaliset
muuttujat ja kasvillisuus) kartoitettiin linjasukelluksin. Ympäristönmuuttujien suhdetta
simpukkatiheyksiin mallinnettiin EFRA-menetelmällä (explanatory framework regression analysis).
Ympäristön ja simpukkatiheyksien suhdetta arvioitiin myös Mustionjoelta kerätyn vertailuaineiston
valossa.
Vuollejokisimpukan käyttäytymisestä tutkittiin horisontaali- ja vertikaaliliikettä. Tämän lisäksi
sukeltamalla suoritettavan pintapoiminnan tarkkuutta arvioitiin vertaamalla pohjan pinnalta havaittavien
ja pohjan sisältä löytyvien simpukoiden määriä. Lopuksi selvitettiin kokeellisesti
vuollejokisimpukkayksilöiden mahdollisuutta selviytyä jokikunnostuksissa käytettävästä soraistuksesta.
Linjakartoituksilla ei havaittu elinvoimaista vuollejokisimpukkapopulaatiota Nummenjoen vanhan
sähköpadon yläpuolisella osuudella tai suoraan padon alapuolisissa haaroissa. Padon yläpuolella
havaittiin vain yksi vuollejokisimpukka ja alapuolella vuollejokisimpukkaa alkoi esiintyä vasta
suvantomaisella alueella. Nummenjoen avoimella pelto-osuudella aina tutkimuksen alarajoille saakka
(Saukkolan taajama) vuollejokisimpukkaa löytyi kaikilta linjoilta tiheyksillä 1-65 yksilöä m-2. Kaikilla
linjoilla sisäinen simpukkatiheyden vaihtelu oli suurta ja linjoilta löytyi vuollejokisimpukoista tyhjiä
alueita. Parhaiten tiheysvaihtelua selitti savi-hiekkapohjan osuuden kasvaminen. Mustionjoella
vuollejokisimpukkatiheydet olivat keskimääräisesti suurempia ja parhaiten tiheysvaihtelua selitti
syvyysvaihtelu.
Liikuntakokeissa havaittiin, että simpukkayksilöiden käyttäytymisessä on huomattavia eroja. Pienessä
mittakaavassa liikkuminen on yleistä ja kaivautumisastettaan simpukat voivat muuttaa jopa päivittäin.
Pohjaa kaivamalla havaittiin, että hyvinkin suuri osa vuollejokisimpukoista saattaa olla kokonaan
pohjan sisään kaivautuneena ja jäädä sukeltajalta havaitsematta. Soraistuskokeista vuollejokisimpukat
eivät selvinneet, mikä osoittaa simpukoiden herkkyyden tietyille ihmistoimille
