Kaprio, Jaakko

Pukkala, Eero

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto

1736Duodecim 2016;132:1736–7Jaakko Kaprio ja Eero PukkalaKaksoset ja syöpäS uomessa noin joka viideskymmenes henkilö on kaksonen ja kaksosia syntyy suunnilleen yhtä taajaan kaikkiin so­siaali luokkiin. Vaikka jotkut raskaudenaikaiset tekijät, kuten keskimäärin pieni syntymäpaino ja ennenaikainen synnytys erottavat kaksoset muista lapsista, he edustavat useimpien piirtei­den osalta hyvin koko väestöä varhaisesta lap­suudesta eteenpäin. Kaksosten kuolleisuus ja syövän ilmaantuvuus eivät poikkea koko väes­töstä, joten tutkimustulokset voidaan yleistää laajemmin. Kaksostutkimuksen avulla voidaan tutkia sai­rausalttiuteen vaikuttavia perimän ja ympäris­tön tekijöitä. Pohjoismainen kaksosten syöpä­tutkimus vuonna 2000 kertoi merkittävästä geneettisestä alttiudesta eturauhas­, paksu­suoli­ ja rintasyövässä (1). Nyt tutkimuk sesta on julkaistu päivitys, jossa aineistot ja tapaus­määrät ovat suuremmat ja tilastolliset analyysi­menetelmät paremmat (2). Lähes 204 000:ta kaksosta seurattiin Norjassa, Ruotsissa, Suo­messa ja Tanskassa keskimäärin 32 vuoden ajan. Uusia syöpätapauksia oli yli 27 000. Ai­neistoon kuuluvan henkilön elinaikainen riski sairastua mihin tahansa syöpään oli 32 %, mikä vastaa muun väestön riskiä. Syöpään sairastu­neen kaksosen kaksossisaruksen riski sairastua syöpään oli tätä suurempi, epäidenttisellä 37 % ja identtisellä 46 %. Tällä perusteella arvioitiin perimän osuuden olevan 33 %. Se tarkoittaa, että yksilöiden väliset geneettiset erot selit­tävät noin kolmanneksen yksilöiden välisistä eroista syöpään sairastumisessa. Tämä laskelma perustuu identtisten ja epäidenttisten parien samankaltaisuuden analyyseihin, joissa vakioi­tiin iästä, sukupuolesta ja maasta johtuneet erot sairastumisriskissä muttei muita syöpäriskiin vaikuttavia tekijöitä. Identtisillä kaksososilla on sama genomin emäsparisekvenssi, kun taas epäidenttiset kaksoset ovat geneettisesti verrat­tavissa muihin sisaruksiin. Kaksosilla on yleen­sä yhteinen lapsuus. Perheittäiset ja geneettiset vaikutukset voivat olla suoraan syövän syntyyn vaikuttavia tai kulkevat muun muassa elintapo­jen ja elinympäristöjen kautta. Uudessa tutkimuksessa pystyttiin arvioi­maan perimän osuutta 23 yksittäisen syöpä­muodon sairastumisriskiin. Sisaruksen sairas­tumisen todettiin lisäävän erityisesti toisen kaksosen ihomelanooman sekä eturauhas­, kives­, rinta­, munasarja­ ja kohtusyövän riskiä. Harvinaisempien syöpätyyppien perinnöllis­tä sairastumisriskiä ei ole aiemmin pystytty selvittämään kaksostutkimuksissa aineistojen riittämättömän koon takia. Useimpien syöpien osalta voitiin osoittaa merkittävä perheittäinen riski, ja riskit olivat suurempia identtisillä kuin epäidenttisillä kaksosilla. Paksu­ ja peräsuoli­syö välle ei havaittu merkitsevää geneettistä PÄÄKIRJOITUSKUVA. Seitsemän yleisen syövän osalta mitattujen yleisten geenivarianttien avulla arvioidut perimä­osuudet (Sampson ym. 2015) ja kaksostutkimuksen perusteella arvioidut perimäosuudet (prosentteina kokonaisvaihtelusta) (Mucci ym. 2016).MahalaukkuKeuhkoRakkoRintaMunuainenKivesEturauhanen6050403020100Yleiset variantit0 10 20 30 40 50 60Kaksoset1737 Kaksoset ja syöpäosuutta, osin sen vuoksi että ne analysoitiin erillisinä syöpämuotoina. Yksittäisten syöpien perinnöllisyyden arvioissa on epävarmuutta, vaikka lähtöaineistona on toistaiseksi suurin julkaistu syövästä tehty kaksostutkimus. Miten nämä kaksostutkimuksen arviot gee­nien merkityksestä suhtautuvat uusiin mole­kyyligeneettisiin tutkimuksiin? Geneettisissä tapaus­verrokkitutkimuksissa perimänlaajui­sesti merkittävät löydökset selittävät useimmi­ten vain muutaman prosenttiyksikön tautiris­kin vaihtelusta. Toisaalta voidaan myös arvioi­da, kuinka paljon tutkimuksessa käytettävillä geeni siruilla olevat yleiset variantit selittävät kokonaistautiriskin vaihtelusta. Tuore analyy­si teki tämän arvion 13 eri syövän osalta yli 49 000 tapauksen ja 34 000 verrokin tiedon avulla (3). Näistä seitsemän syöpää (KUVA) oli samoja kuin kaksostutkimuksessamme. Mitatut yleiset variantit selittivät vähiten rintasyövän osalta (yleisten varianttien periytyvyys 10 %, JAAKKO KAPRIO, LKT, akatemiaprofessori, tutkimusprofessori, johtaja Kansanterveystieteen osasto ja Suomen molekyylilääketieteen instituutti, Helsingin yliopisto, THLSIDONNAISUUDETApuraha (Pfizer), asiantuntijapalkkio (Pfizer)kaksosiin perustuva arvio 31 %). Kives­, keuh­ko­ ja mahasyövän osalta yleisten varianttien selitysosuus oli hyvin lähellä kaksosarviota, vaikka ne lasketaan eri tavoin ja eri oletuksilla. Näiden kolmen viime mainitun syövän osalta voi päätellä, että piilossa olevaa periytyvyyttä ei juuri enää esiinny. Voimme siis selittää jotakuin­kin koko perinnöllisen riskin vaihtelun yleisillä geenivarianteilla, ja harvinaiset variantit ja muut geneettiset tekijät tuskin selittävät enää kovin paljon. Tämänkin havainnon taustalla olevat yk­sittäiset geenit ovat silti edelleen pääosin tunte­mattomia, joten tutkittavaa riittää. ■KIRJALLISUUTTA1. Lichtenstein P, Holm NV, Verkasalo PK, ym. Environmental and heritable factors in the causation of cancer – analyses of cohorts of twins from Sweden, Denmark, and Finland. N Engl J Med 2000;343:78–85.2. Mucci LA, Hjelmborg JB, Harris JR, ym. Familial risk and heritability of cancer among twins in Nordic countries. JAMA 2016;315:68–76. 3. Sampson JN, Wheeler WA, Yeager M, ym. Analysis of heritability and shared heritability based on genome-wide association studies for thirteen cancer types. J Natl Cancer Inst 2015;107:djv279. EERO PUKKALA, FT, tutkimusjohtaja, professori Suomen syöpärekisteri, Tampereen yliopistoSIDONNAISUUDETEi sidonnaisuuksia

Kaksoset ja syöpä

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto