Komulainen, Jorma

Ruuskanen, Olli

Vataja, Risto

Finnish

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto

https://helda.helsinki.fiKrooninen väsymysoireyhtymä (ME/CFS) - konsensuksesta käytäntöönKomulainen, Jorma2021Komulainen , J , Vataja , R & Ruuskanen , O 2021 , ' Krooninen väsymysoireyhtymä(ME/CFS) - konsensuksesta käytäntöön ' , Duodecim , Vuosikerta. 137 , Nro 7 , Sivut673-675 . < https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo16087.pdf >http://hdl.handle.net/10138/342824publishedVersionDownloaded from Helda, University of Helsinki institutional repository.This is an electronic reprint of the original article.This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.Please cite the original version.ePUBVerkossa ensinJorma Komulainen, Risto Vataja ja Olli RuuskanenKrooninen väsymysoireyhtymä (ME/CFS)  – konsensuksesta käytäntöönK rooninen väsymysoireyhtymä (ME/CFS) on etiologialtaan ja patogenee-siltään tuntematon sairaus tai ryhmä oireyhtymiä, joiden kirjo vaihtelee lievistä vaikeasti invalidisoiviin muotoihin. Sairauden nimeen liitetty kirjainyhdistelmä ME/CFS (myalgic encephalomyelitis / chronic fatigue syndrome) on siinä mielessä harhaanjohtava, että kyse ei ole enkefalomyeliitistä. Toisaalta pitkäaikainen väsyneisyys ei riitä kuvaamaan sairautta (TAULUKKO). Tietoa sairauden esiintyvyy-destä Suomessa ei ole muun  muassa siksi, että sen kirjaa-minen potilastietoihin ICD-10-luokitusta käyttämällä on epäyhtenäistä. Kansainvälisesti arviot vaihtelevat väestön ja käy-tettyjen sairauden kriteerien mukaan 0,1 %:sta 3 %:iin (1). Sairaus on yleisempi naisilla kuin miehillä. Ilmaantuvuus ja esiintyvyys ovat suu-rimmillaan aikuisiässä, mutta sairautta esiintyy lapsilla ja nuorillakin.Suomalainen Lääkäriseura Duodecim laati eduskunnan osoittamalla rahoituksella krooni-sesta väsymysoireyhtymästä (ME/CFS) Hyvä käytäntö -konsensussuosituksen (2). Konsen-susmenettelyyn päädyttiin, koska lukuisista tutkimuksista huolimatta laadukasta kliinistä tutkimustietoa sairauden hoidosta ja kuntou-tuksesta on vähän eikä Käypä hoito -suosituk-sen tekemistä nähty mahdolliseksi. Kansallinen suositus potilaiden yhdenvertaisen hoidon ja kuntoutuksen edistämiseksi katsottiin kuiten-kin tarpeelliseksi.Konsensuksen laati eri lääketieteen eri-koisaloja, ammatti- ja koulukuntia sekä viran-omaisia ja potilaita edustavan 19 asiantuntijan paneeli. Paneelin tukena toimi viiden Duode-cim-seurassa työskentelevän lääkärin kirjoitta-jaryhmä, joka valmisteli paneelin päätettäväksi ehdotukset suosituslauseiksi. Suosituslauseen hyväksymiseen tarvittiin vähintään 75 %:n konsensus paneelin jäsenten äänestyksessä. Kaikki suosituslauseet perusteltiin yhteenve-dolla kirjallisuusviitteineen ja laajalla tausta-aineistolla (2).Konsensussuositus kohdistuu kroonisen väsymysoireyhtymän (ME/CFS) hoidon järjestämi-seen ja toteutukseen. Sairaudel-le on esitetty useita diagnostisia kriteeristöjä. Näistä suositte-lemme käyttöön sellaisia, jotka pitkittyneen väsymyksen tai uupumuksen lisäksi edellyttävät PEM-oireen (post exertional malaise, voinnin huonone-minen vähäisenkin fyysisen tai kognitiivisen rasituksen jälkeen) esiintymistä (TAULUKKO). Tällaiset kriteeristöt erottelevat kohtuullisen yhdenmukaisen potilasjoukon, joka eroaa esi-merkiksi pitkäaikaisesta masennuksesta kärsi-vistä potilaista. Kriteerit täyttävien potilaiden osalta suosittelemme käytettäväksi diagnoosia ”virusinfektiota seuraava väsymysoireyhtymä”, ICD-10-koodi G93.3, vaikka virusetiologiaa ei olekaan osoitettu. Näin mahdollistuu epide-miologisen ja seurantatiedon kertyminen.Konsensussuositus nostaa esiin osaamisen, moniammatillisten tiimien ja hoitosuhteen merkityksen. Vaikka parantavaa hoitoa ei ole, potilasta ei saa jättää hoitamatta eikä ilman tukea. Oireita, kuten kipuja tai univaikeuksia, voidaan lieventää Käypä hoito -suositusten PÄÄKIRJOITUSKonsensussuositus kohdistuu kroonisen väsymysoireyhtymän (ME/CFS) hoidon  järjestämiseen ja  toteutukseenJ. Komulainen ym.mukaisilla hoidoilla. Yksilöllisesti laadittu le-von, liikkumisen ja muun aktiivisuuden suun-nitelma, aktiivisuuden rytmitys (pacing) sekä psykoedukaatio ovat osa hoitoa ja kuntoutusta. Mahdollisuus psykososiaalisiin hoitomuotoi-hin, kuten kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan perustuviin menetelmiin, tarjotaan niitä halua-ville. Kokeelliset hoidot, jos ne katsotaan tarpeel-liseksi, tulee keskittää osaaviin yksiköihin ja toteuttaa tavoitteellisessa yhteisymmärryksessä potilaan kanssa. Niiden hyötyjä ja haittoja on seurattava systemaattisesti, ja tieto on kerät-tävä kansalliseen käyttöön. Suosittelemmekin verkostomaisesti organisoitua yhteistoimintaa näitä potilaita erityisesti hoitavien yksiköiden välillä.Lievät tapaukset voidaan diagnosoida ja hoi-taa perusterveydenhuollossa, kunhan alueelli-sesti on rakennettu yhteistyö erikoissairaanhoi-don kanssa. Vaikeaoireisesti sairaiden ja lasten hoito suositellaan keskitettäväksi sairauteen eri-tyisesti keskittyneisiin alueellisiin yksiköihin, jollaisia toimii jo ainakin Helsingin ja Uuden-maan sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiireissä. Konsensussuosituksessa ei oteta kantaa työnjakoon julkisen ja yksityisen terveyden-huollon välillä, mutta painotetaan sitä, että kroonista väsymysoireyhtymää (ME/CFS) sairastavilla on yhdenvertainen oikeus sosiaa-li- ja terveydenhuollon palveluihin muiden potilasryhmien kanssa. Toimintakyky määrit-tää pitkälti sen, millaista apua ja tukea potilaat tarvitsevat.Hyvä käytäntö -konsensussuositus on la-jissaan ensimmäinen ja hakee paikkaansa pal-velujärjestelmässä. Sen tavoite on parantaa kroonista väsymysoireyhtymää (ME/CFS) sai-rastavien potilaiden hoitoa maassamme. Tarve kansalliselle suositukselle todettiin demokraat-tisessa poliittisessa prosessissa, ja toteuttajiksi koottiin tietoisesti etukäteen arvioiden erilaisia näkökantoja edustava joukko asiantuntijoita, myös kokemusasiantuntijoita. Konsensussuo-situsta ei tule ajatella näyttöön perustuvana Käypä hoito -suosituksena, mutta sen suositus-lauseet tulee nähdä etukäteen heterogeenisen intressiryhmän yhteisinä käsityksinä hyvistä käytännöistä.PÄÄKIRJOITUSTAULUKKO. Esimerkki PEM (post exertional malaise) ‑oi‑reen sisältävästä kroonisen väsymysoireyhtymän (ME/CFS) diagnostisesta kriteeristöstä, mukailtu kansainvälisestä kon‑sensuskriteeristöstä (3). Potilas täyttää kriteerit, jos hänellä ilmenee rasituksenjälkeinen poikkeava voinnin huonone‑minen (A), vähintään yksi oire kolmesta neurologisen häi‑riön luokasta (B), vähintään yksi oire immuunijärjestelmän, suoliston ja virtsateiden oireista (C) sekä vähintään yksi oire energiantuotannon oireista (D).A. Rasituksenjälkeinen poikkeava voinnin huononeminen     (PEM)a)  Rasitukseen liittyvä nopea, merkittävä fyysinen tai kognitiivinen väsyvyysb)  Rasituksenjälkeiset oireet, kuten flunssaoireet, kipuc)  Rasituksenjälkeinen uupumus, voi ilmetä heti tai viivästyneestid)  Pitkittynyt toipuminen, yleensä vähintään 24 tuntiae)  Matala kynnys rasitukseen liittyvälle väsyvyydelle, johtaa aktiivisuuden vähenemiseenB. Neurologiset häiriöt: Vähintään yksi oire vähintään     kolmesta luokasta.Neurokognitiiviset häiriöt a)  Tiedon käsittelyn vaikeus b)  Lyhytkestoisen muistin ongelmatKipu a)  Pääkipu b)  Merkittävä kipuUnihäiriöt a)  Unirytmin häiriöt b)  Virkistämätön uniSensoriset, havaitsemisen ja motoriikan häiriöt a)  Sensoriset ja havaitsemisen häiriöt b)  Motoriset häiriötC. Immuunijärjestelmän, suoliston ja virtsateiden oireet,      vähintään yksi oirea)  Flunssan kaltaiset oireetb)  Herkkyys virusinfektioille ja pitkittyneet oireetc)  Maha‑suolikanavan oireet, kuten pahoinvointi, vatsakipud)  Virtsateiden oireetD. Energiantuotannon oireet, vähintään yksi oirea)  Sydämen ja verenkiertojärjestelmän oireetb)  Hengityselinten oireetc)  Lämmönsäätelyjärjestelmän häiriötd)  Äärilämpötilojen heikentynyt sietoE. Lasten osalta huomioitavaaOireet saattavat edetä hitaammin. PEM:n lisäksi mer‑kittävimmät oireet ovata)  Pääkipub)  Neurokognitiiviset oireetc)  Kipu arvaamatonta ja sen kohde muuttuu nopeastiKrooninen väsymysoireyhtymä (ME/CFS)Käytännön arjessa hoidamme usein poti-laita, joilla on selittämättömiä oireita tai etio-logialtaan ja patogeneesiltään tuntemattomia sai rauksia. Krooninen väsymysoireyhtymäkin (ME/CFS) on tällainen, vaikka se voidaankin määritellä ainakin jossain määrin yhteneväksi sairaudeksi. Keskustelu siitä, onko tämän sai-rauden etiopatogeneesi psykologinen, biologi-nen tai toiminnallinen, on potilaiden hoidon näkökulmasta tarpeeton. Lääkärinvalan mukaan yksi tehtävämme on sairaiden kärsimysten lie-vittäminen. Siihen meillä on keinoja myös kroo-nisen väsymysoireyhtymän (ME/CFS) osalta.Terveydenhuollon resurssit ovat rajallisia, minkä COVID-19-pandemian jälkeiset ajat osoittanevat erityisen konkreettisesti. Kon-sensussuosituksessa esitetään useita askeleita kroonista väsymysoireyhtymää (ME/CFS) sairastavien hoidon kehittämiseksi. On selvää, että askeleiden ottaminen vie aikansa. Tämä tulee sekä potilasjärjestöjen että poliittisten päättä jien huomioida. Toivommekin heiltä tu-kea konsensussuosituksen saattamisesta käy-täntöön. Tavoitteena on, että suositus viitoittaa polkuja sairauden hoidon kehittämiselle Suo-messa, ja että ne muutamat yksiköt, joita jo on olemassa, saavat seurakseen vastaavat yksiköt kaikissa sairaanhoitopiireissä. ■KIRJALLISUUTTA1. Brurberg KG, Fonhus MS, Larun L, ym. Case definitions for chronic fatigue syndrome/myalgic encephalomyelitis (CFS/ME): a system‑atic review. BMJ Open 2014;4:e003973. PMID: 24508851.2. Komulainen J, Kukkonen‑Harjula K, Laukkala T, ym. Krooninen väsymysoireyhtymä (ME/CFS). Hyvä käytäntö ‑konsensussuositus 23.2.2021. https://www.terveysportti.fi/apps/ltk/article/hsu00019 [siteerattu 24.2.2021].3. Carruthers BM, van de Sande MI, De Meirleir KL, ym. Myalgic encephalomyelitis: international consensus criteria. J Intern Med 2011;270:327–38. PMID: 21777306.JORMA KOMULAINEN, LT, dosentti, lastentautien ja lastenendokrinologian erikoislääkäri, Käypä hoito ‑suositusten päätoimittajaSuomalainen Lääkäriseura DuodecimRISTO VATAJA, LL (väit.), neurologian ja psykiatrian erikoislääkäri, linjajohtaja, ylilääkäriHUS, gero-, neuro- ja riippuvuuspsykiatrian linjaOLLI RUUSKANEN, infektiotautiopin emeritusprofessori, lastentautien ja lasten infektiotautien erikoislääkäriTYKS, lastenklinikkaSIDONNAISUUDETJorma Komulainen: Luottamustoimet (Guidelines International Network Nordic: Steering group jäsen 2/2019 saakka, Väestöliitto: Hallituksen jäsen, ITLA: Hallituksen varajäsen), hankkeet (STM: Pal‑veluvalikoimaneuvosta (pysyvä asiantuntija), palvelutuotannon ke‑hittämisryhmä (pysyvä asiantuntija), hoitoon pääsyn ja yhtenäisten hoidon kriteereiden työryhmä (jäsen), Kela: Sosiaalilääketieteellinen neuvottelukunta (jäsen vuoden 2018 loppuun saakka), THL: TOIMIA‑ohjausryhmä (jäsen syksyyn 2019 saakka)), muut sidonnaisuudet (Kustannus Oy Duodecim: EBMeDS toimituksen jäsen)Risto Vataja: Muut sidonnaisuudet (HUS toiminnalliset häiriöt ‑ohjausryhmän puheenjohtaja)Olli Ruuskanen: Muut sidonnaisuudet (Lunera Oy, osakeomistus, hallituksen puheenjohtaja)

Krooninen väsymysoireyhtymä (ME/CFS) - konsensuksesta käytäntöön

Vataja Risto

Komulainen Jorma

Ruuskanen Olli

UTUPub

ePUBVerkossa ensinJorma Komulainen, Risto Vataja ja Olli RuuskanenKrooninen väsymysoireyhtymä (ME/CFS)  – konsensuksesta käytäntöönK rooninen väsymysoireyhtymä (ME/CFS) on etiologialtaan ja patogenee-siltään tuntematon sairaus tai ryhmä oireyhtymiä, joiden kirjo vaihtelee lievistä vaikeasti invalidisoiviin muotoihin. Sairauden nimeen liitetty kirjainyhdistelmä ME/CFS (myalgic encephalomyelitis / chronic fatigue syndrome) on siinä mielessä harhaanjohtava, että kyse ei ole enkefalomyeliitistä. Toisaalta pitkäaikainen väsyneisyys ei riitä kuvaamaan sairautta (TAULUKKO). Tietoa sairauden esiintyvyy-destä Suomessa ei ole muun  muassa siksi, että sen kirjaa-minen potilastietoihin ICD-10-luokitusta käyttämällä on epäyhtenäistä. Kansainvälisesti arviot vaihtelevat väestön ja käy-tettyjen sairauden kriteerien mukaan 0,1 %:sta 3 %:iin (1). Sairaus on yleisempi naisilla kuin miehillä. Ilmaantuvuus ja esiintyvyys ovat suu-rimmillaan aikuisiässä, mutta sairautta esiintyy lapsilla ja nuorillakin.Suomalainen Lääkäriseura Duodecim laati eduskunnan osoittamalla rahoituksella krooni-sesta väsymysoireyhtymästä (ME/CFS) Hyvä käytäntö -konsensussuosituksen (2). Konsen-susmenettelyyn päädyttiin, koska lukuisista tutkimuksista huolimatta laadukasta kliinistä tutkimustietoa sairauden hoidosta ja kuntou-tuksesta on vähän eikä Käypä hoito -suosituk-sen tekemistä nähty mahdolliseksi. Kansallinen suositus potilaiden yhdenvertaisen hoidon ja kuntoutuksen edistämiseksi katsottiin kuiten-kin tarpeelliseksi.Konsensuksen laati eri lääketieteen eri-koisaloja, ammatti- ja koulukuntia sekä viran-omaisia ja potilaita edustavan 19 asiantuntijan paneeli. Paneelin tukena toimi viiden Duode-cim-seurassa työskentelevän lääkärin kirjoitta-jaryhmä, joka valmisteli paneelin päätettäväksi ehdotukset suosituslauseiksi. Suosituslauseen hyväksymiseen tarvittiin vähintään 75 %:n konsensus paneelin jäsenten äänestyksessä. Kaikki suosituslauseet perusteltiin yhteenve-dolla kirjallisuusviitteineen ja laajalla tausta-aineistolla (2).Konsensussuositus kohdistuu kroonisen väsymysoireyhtymän (ME/CFS) hoidon järjestämi-seen ja toteutukseen. Sairaudel-le on esitetty useita diagnostisia kriteeristöjä. Näistä suositte-lemme käyttöön sellaisia, jotka pitkittyneen väsymyksen tai uupumuksen lisäksi edellyttävät PEM-oireen (post exertional malaise, voinnin huonone-minen vähäisenkin fyysisen tai kognitiivisen rasituksen jälkeen) esiintymistä (TAULUKKO). Tällaiset kriteeristöt erottelevat kohtuullisen yhdenmukaisen potilasjoukon, joka eroaa esi-merkiksi pitkäaikaisesta masennuksesta kärsi-vistä potilaista. Kriteerit täyttävien potilaiden osalta suosittelemme käytettäväksi diagnoosia ”virusinfektiota seuraava väsymysoireyhtymä”, ICD-10-koodi G93.3, vaikka virusetiologiaa ei olekaan osoitettu. Näin mahdollistuu epide-miologisen ja seurantatiedon kertyminen.Konsensussuositus nostaa esiin osaamisen, moniammatillisten tiimien ja hoitosuhteen merkityksen. Vaikka parantavaa hoitoa ei ole, potilasta ei saa jättää hoitamatta eikä ilman tukea. Oireita, kuten kipuja tai univaikeuksia, voidaan lieventää Käypä hoito -suositusten PÄÄKIRJOITUSKonsensussuositus kohdistuu kroonisen väsymysoireyhtymän (ME/CFS) hoidon  järjestämiseen ja  toteutukseenJ. Komulainen ym.mukaisilla hoidoilla. Yksilöllisesti laadittu le-von, liikkumisen ja muun aktiivisuuden suun-nitelma, aktiivisuuden rytmitys (pacing) sekä psykoedukaatio ovat osa hoitoa ja kuntoutusta. Mahdollisuus psykososiaalisiin hoitomuotoi-hin, kuten kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan perustuviin menetelmiin, tarjotaan niitä halua-ville. Kokeelliset hoidot, jos ne katsotaan tarpeel-liseksi, tulee keskittää osaaviin yksiköihin ja toteuttaa tavoitteellisessa yhteisymmärryksessä potilaan kanssa. Niiden hyötyjä ja haittoja on seurattava systemaattisesti, ja tieto on kerät-tävä kansalliseen käyttöön. Suosittelemmekin verkostomaisesti organisoitua yhteistoimintaa näitä potilaita erityisesti hoitavien yksiköiden välillä.Lievät tapaukset voidaan diagnosoida ja hoi-taa perusterveydenhuollossa, kunhan alueelli-sesti on rakennettu yhteistyö erikoissairaanhoi-don kanssa. Vaikeaoireisesti sairaiden ja lasten hoito suositellaan keskitettäväksi sairauteen eri-tyisesti keskittyneisiin alueellisiin yksiköihin, jollaisia toimii jo ainakin Helsingin ja Uuden-maan sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiireissä. Konsensussuosituksessa ei oteta kantaa työnjakoon julkisen ja yksityisen terveyden-huollon välillä, mutta painotetaan sitä, että kroonista väsymysoireyhtymää (ME/CFS) sairastavilla on yhdenvertainen oikeus sosiaa-li- ja terveydenhuollon palveluihin muiden potilasryhmien kanssa. Toimintakyky määrit-tää pitkälti sen, millaista apua ja tukea potilaat tarvitsevat.Hyvä käytäntö -konsensussuositus on la-jissaan ensimmäinen ja hakee paikkaansa pal-velujärjestelmässä. Sen tavoite on parantaa kroonista väsymysoireyhtymää (ME/CFS) sai-rastavien potilaiden hoitoa maassamme. Tarve kansalliselle suositukselle todettiin demokraat-tisessa poliittisessa prosessissa, ja toteuttajiksi koottiin tietoisesti etukäteen arvioiden erilaisia näkökantoja edustava joukko asiantuntijoita, myös kokemusasiantuntijoita. Konsensussuo-situsta ei tule ajatella näyttöön perustuvana Käypä hoito -suosituksena, mutta sen suositus-lauseet tulee nähdä etukäteen heterogeenisen intressiryhmän yhteisinä käsityksinä hyvistä käytännöistä.PÄÄKIRJOITUSTAULUKKO. Esimerkki PEM (post exertional malaise) ‑oi‑reen sisältävästä kroonisen väsymysoireyhtymän (ME/CFS) diagnostisesta kriteeristöstä, mukailtu kansainvälisestä kon‑sensuskriteeristöstä (3). Potilas täyttää kriteerit, jos hänellä ilmenee rasituksenjälkeinen poikkeava voinnin huonone‑minen (A), vähintään yksi oire kolmesta neurologisen häi‑riön luokasta (B), vähintään yksi oire immuunijärjestelmän, suoliston ja virtsateiden oireista (C) sekä vähintään yksi oire energiantuotannon oireista (D).A. Rasituksenjälkeinen poikkeava voinnin huononeminen     (PEM)a)  Rasitukseen liittyvä nopea, merkittävä fyysinen tai kognitiivinen väsyvyysb)  Rasituksenjälkeiset oireet, kuten flunssaoireet, kipuc)  Rasituksenjälkeinen uupumus, voi ilmetä heti tai viivästyneestid)  Pitkittynyt toipuminen, yleensä vähintään 24 tuntiae)  Matala kynnys rasitukseen liittyvälle väsyvyydelle, johtaa aktiivisuuden vähenemiseenB. Neurologiset häiriöt: Vähintään yksi oire vähintään     kolmesta luokasta.Neurokognitiiviset häiriöt a)  Tiedon käsittelyn vaikeus b)  Lyhytkestoisen muistin ongelmatKipu a)  Pääkipu b)  Merkittävä kipuUnihäiriöt a)  Unirytmin häiriöt b)  Virkistämätön uniSensoriset, havaitsemisen ja motoriikan häiriöt a)  Sensoriset ja havaitsemisen häiriöt b)  Motoriset häiriötC. Immuunijärjestelmän, suoliston ja virtsateiden oireet,      vähintään yksi oirea)  Flunssan kaltaiset oireetb)  Herkkyys virusinfektioille ja pitkittyneet oireetc)  Maha‑suolikanavan oireet, kuten pahoinvointi, vatsakipud)  Virtsateiden oireetD. Energiantuotannon oireet, vähintään yksi oirea)  Sydämen ja verenkiertojärjestelmän oireetb)  Hengityselinten oireetc)  Lämmönsäätelyjärjestelmän häiriötd)  Äärilämpötilojen heikentynyt sietoE. Lasten osalta huomioitavaaOireet saattavat edetä hitaammin. PEM:n lisäksi mer‑kittävimmät oireet ovata)  Pääkipub)  Neurokognitiiviset oireetc)  Kipu arvaamatonta ja sen kohde muuttuu nopeastiKrooninen väsymysoireyhtymä (ME/CFS)Käytännön arjessa hoidamme usein poti-laita, joilla on selittämättömiä oireita tai etio-logialtaan ja patogeneesiltään tuntemattomia sai rauksia. Krooninen väsymysoireyhtymäkin (ME/CFS) on tällainen, vaikka se voidaankin määritellä ainakin jossain määrin yhteneväksi sairaudeksi. Keskustelu siitä, onko tämän sai-rauden etiopatogeneesi psykologinen, biologi-nen tai toiminnallinen, on potilaiden hoidon näkökulmasta tarpeeton. Lääkärinvalan mukaan yksi tehtävämme on sairaiden kärsimysten lie-vittäminen. Siihen meillä on keinoja myös kroo-nisen väsymysoireyhtymän (ME/CFS) osalta.Terveydenhuollon resurssit ovat rajallisia, minkä COVID-19-pandemian jälkeiset ajat osoittanevat erityisen konkreettisesti. Kon-sensussuosituksessa esitetään useita askeleita kroonista väsymysoireyhtymää (ME/CFS) sairastavien hoidon kehittämiseksi. On selvää, että askeleiden ottaminen vie aikansa. Tämä tulee sekä potilasjärjestöjen että poliittisten päättä jien huomioida. Toivommekin heiltä tu-kea konsensussuosituksen saattamisesta käy-täntöön. Tavoitteena on, että suositus viitoittaa polkuja sairauden hoidon kehittämiselle Suo-messa, ja että ne muutamat yksiköt, joita jo on olemassa, saavat seurakseen vastaavat yksiköt kaikissa sairaanhoitopiireissä. ■KIRJALLISUUTTA1. Brurberg KG, Fonhus MS, Larun L, ym. Case definitions for chronic fatigue syndrome/myalgic encephalomyelitis (CFS/ME): a system‑atic review. BMJ Open 2014;4:e003973. PMID: 24508851.2. Komulainen J, Kukkonen‑Harjula K, Laukkala T, ym. Krooninen väsymysoireyhtymä (ME/CFS). Hyvä käytäntö ‑konsensussuositus 23.2.2021. https://www.terveysportti.fi/apps/ltk/article/hsu00019 [siteerattu 24.2.2021].3. Carruthers BM, van de Sande MI, De Meirleir KL, ym. Myalgic encephalomyelitis: international consensus criteria. J Intern Med 2011;270:327–38. PMID: 21777306.JORMA KOMULAINEN, LT, dosentti, lastentautien ja lastenendokrinologian erikoislääkäri, Käypä hoito ‑suositusten päätoimittajaSuomalainen Lääkäriseura DuodecimRISTO VATAJA, LL (väit.), neurologian ja psykiatrian erikoislääkäri, linjajohtaja, ylilääkäriHUS, gero-, neuro- ja riippuvuuspsykiatrian linjaOLLI RUUSKANEN, infektiotautiopin emeritusprofessori, lastentautien ja lasten infektiotautien erikoislääkäriTYKS, lastenklinikkaSIDONNAISUUDETJorma Komulainen: Luottamustoimet (Guidelines International Network Nordic: Steering group jäsen 2/2019 saakka, Väestöliitto: Hallituksen jäsen, ITLA: Hallituksen varajäsen), hankkeet (STM: Pal‑veluvalikoimaneuvosta (pysyvä asiantuntija), palvelutuotannon ke‑hittämisryhmä (pysyvä asiantuntija), hoitoon pääsyn ja yhtenäisten hoidon kriteereiden työryhmä (jäsen), Kela: Sosiaalilääketieteellinen neuvottelukunta (jäsen vuoden 2018 loppuun saakka), THL: TOIMIA‑ohjausryhmä (jäsen syksyyn 2019 saakka)), muut sidonnaisuudet (Kustannus Oy Duodecim: EBMeDS toimituksen jäsen)Risto Vataja: Muut sidonnaisuudet (HUS toiminnalliset häiriöt ‑ohjausryhmän puheenjohtaja)Olli Ruuskanen: Muut sidonnaisuudet (Lunera Oy, osakeomistus, hallituksen puheenjohtaja)

https://www.utupub.fi/bitstream/10024/154939/1/duo16087.pdf

Krooninen väsymysoireyhtymä (ME/CFS) - konsensuksesta käytäntöön

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto

UTUPub