Muukkonen, Petteri

Pyykönen, Janne

Virmasalo, Ilkka

Finnish

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto

https://helda.helsinki.fiIkääntyvien lähiöasukkaiden liikkuminen ja sen edistäminenVirmasalo, Ilkka2021-11-19Virmasalo , I , Pyykönen , J & Muukkonen , P 2021 , Ikääntyvien lähiöasukkaidenliikkuminen ja sen edistäminen . . <https://blogs.helsinki.fi/yhdenvertainen-liikunnallinen-lahio/2021/11/19/ikaantyvien-lahioasukkaiden-liikkuminen-ja-sen-edistaminen/>http://hdl.handle.net/10138/339802publishedVersionDownloaded from Helda, University of Helsinki institutional repository.This is an electronic reprint of the original article.This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.Please cite the original version.2/6/22, 10:21 AM Ikääntyvien lähiöasukkaiden liikkuminen ja sen edistäminen – Yhdenvertainen liikunnallinen lähiö (YLLI)https://blogs.helsinki.fi/yhdenvertainen-liikunnallinen-lahio/2021/11/19/ikaantyvien-lahioasukkaiden-liikkuminen-ja-sen-edistaminen/ 1/9HELSINGIN YLIOPISTOYHDENVERTAINENLIIKUNNALLINEN LÄHIÖ(YLLI)Tutkimushanke, Lähiöohjelma 2020-2022i , i j l  -2/6/22, 10:21 AM Ikääntyvien lähiöasukkaiden liikkuminen ja sen edistäminen – Yhdenvertainen liikunnallinen lähiö (YLLI)https://blogs.helsinki.fi/yhdenvertainen-liikunnallinen-lahio/2021/11/19/ikaantyvien-lahioasukkaiden-liikkuminen-ja-sen-edistaminen/ 2/9Ikääntyvien lähiöasukkaiden liikkuminen ja sen edistäminen19.11.2021 Ilkka Virmasalo, Janne Pyykönen & Petteri MuukkonenIhmisten eliniänodote on noussut viime vuosina samanaikaisestisyntyvyyden laskiessa. Onkin käynyt niin, että neljässäkymmenessävuodessa yli 65-vuotiaiden osuus Suomen väestöstä onTilastokeskuksen (2021) mukaan noussut huimasti: vuonna 1980osuus oli 12 % (lukumääräisesti n. 58 000 henkeä) ja vuonna 2020 jo22 % (n. 126 000 henkeä). Pitenevä elinikä tuo mukanaanuudenlaisia haasteita yksilöille ja sen myötä myös erilaisia tarpeitayhteiskunnalle ja elinympäristöille. Lisääntyvät tuki- jaliikuntaelinten sairaudet saattavat hankaloittaa ikääntyvienitsenäistä kotona pärjäämistä ja vaikuttaa näin ollen myösikääntyvien muuhun hyvinvointiin. Elintavoilla on suuri merkityshyvinvointiin: fyysinen aktiivisuus, riittävä uni, tasapainoinen jariittävä ravitsemus ovat yhteydessä mielen hyvinvointiin.Ikääntyvän väestön hyvinvoinnin edistäminen onkin yksi tämänvuosituhannen merkittävistä haasteista yhteiskunnalle.Lähiöohjelmaan 2020-2022 kuuluva YLLI-hankkeen kohdelähiöissä ikääntyneidenosuus on hyvin lähellä keskimääräistä: Jyväskylän Huhtasuolla 21 % ja HelsinginKontulassa 22 % (Tilastokeskus, 2021). Lähiöissä väestön ikärakenteen muutos on ollutvielä radikaalimpi kuin yleisemmin, koska ne rakennettiin aikoinaan nimenomaankaupunkeihin muuttavien lapsiperheiden tarpeita ajatellen. Tilastojen mukaanesimerkiksi Kontulan rakentamisen aikoihin, 1970-luvun alkupuolella, alueella asuiparhaimmillaan 22 000 ihmistä, joista yli 65-vuotiaita oli nykyisin kovinvaatimattomalta tuntuva 3 %!Fyysisen aktiivisuuden määrä väheneeikääntymisen myötäIkääntymiseen liittyvien muutosten myötä fyysinen aktiivisuus usein vähenee, mikäheikentää osaltaan ikääntyvän toiminta- ja liikkumiskykyä (Heikkinen & Rantanen2008). Vaikka ei ole olemassa yhtä yhtenäistä hyvinvoinnin määritelmää ja kunkinvanhuksen kohdalla pitää miettiä yksilökohtaisesti parhaiten mielen ja kehonhyvinvointia parhaiten tukevia tekijöitä, on fyysisen aktiivisuuden tukeminen yleisestiottaen selkeä iäkkäiden terveyttä ja elämänlaatua tukeva, sekä yksilöä että2/6/22, 10:21 AM Ikääntyvien lähiöasukkaiden liikkuminen ja sen edistäminen – Yhdenvertainen liikunnallinen lähiö (YLLI)https://blogs.helsinki.fi/yhdenvertainen-liikunnallinen-lahio/2021/11/19/ikaantyvien-lahioasukkaiden-liikkuminen-ja-sen-edistaminen/ 3/9yhteiskuntaa hyödyttävä asia. Etenkin ikääntyvillä oman kodin lähiympäristöllä onsuuri merkitys fyysiselle aktiivisuudelle: jalkaisin liikkumista tukeva infrastruktuuri jahelposti kuljettavat luontoympäristöt ovat tälle ryhmälle tärkeitä ympäristötekijöitä(kts. esim. Keskinen 2021). Myös YLLI-hankkeen puhelinkyselyn tulokset vahvistavataikaisempaa kuvaa kävelystä (tai hölkästä/juoksusta) ikääntyvien suomalaistenkeskeisimpänä liikkumismuotona. Oikeastaan kaikki muut fyysisen aktiivisuudenmuodot näyttäytyvät etenkin pandemiakontekstissa enemmän tai vähemmänmarginaalisina (kuva 1.).Kuva 1. Ikääntyvien (65+ v.) yleisimmät liikuntaharrastukset YLLI-hankkeen puhelinkyselyidentutkimusviikoilla (7 pv tutkimusjaksot) joulukuussa 2020, helmikuussa 2021 ja kesäkuussa 2021.Puhelinkyselyillä tietoa ikäntyneiden fyysisestäaktiivisuudestaYlli-hankkeen tutkimuksen puhelinkyselyt toteutettiin Kontulassa ja Huhtasuolla kolmekertaa (joulukuussa 2020 sekä helmi- ja kesäkuussa 2021) ja kyselykierroksittainvastaajista yli 64-vuotiaita oli 17–21 % (Taulukko 1). Kyselyissämme perusjoukko olirajattu alle 80-vuotiaisiin, joten tulokset eivät koske aivan vanhimpia asukkaita.Taulukko 1. Puhelinkyselyyn vastanneiden määrät eri kierroksilla.Kyselykierros2/6/22, 10:21 AM Ikääntyvien lähiöasukkaiden liikkuminen ja sen edistäminen – Yhdenvertainen liikunnallinen lähiö (YLLI)https://blogs.helsinki.fi/yhdenvertainen-liikunnallinen-lahio/2021/11/19/ikaantyvien-lahioasukkaiden-liikkuminen-ja-sen-edistaminen/ 4/9Joulukuu2020Helmikuu2021Kesäkuu 2021Ikäryhmä 18–64v.Lukumääräkyselykierroksella239 293 241%-osuus kyselykierroksella 79 % 83 % 80 %Ikäryhmä 65+ v. Lukumääräkyselykierroksella65 60 61%-osuus kyselykierroksella 21 % 17 % 20 %Kaikki yhteensä Lukumääräkyselykierroksella304 353 302100 % 100 % 100 %Kuva 2 esittää kyselyn tulokset koskien ympäristöjä, joissa lähiöiden asukkaat ovatolleet fyysisesti aktiivisia kyselyviikoilla. Kokonaisuutena tarkasteltuna ikääntyneidenaktiivisuus ei tällä mittarilla poikkea merkitsevästi muista ikäryhmistä, mutta eriympäristöjen käytössä on eroja. Fyysinen aktiivisuus ei ole tässä vain ”treenaamista”,vaan sisältää myös esim. kävellen tai pyöräillen tehdyt asiointi- ja työmatkat. Tämäosaltaan selittänee sen, että työikäisillä on selvästi enemmän kevyen liikenteen väylillätoteutettuja suoritteita. Muihin ikäryhmiin verrattuna ikääntyvät liikkuvathuomattavan usein sekä ulkoliikuntapaikoilla (kenttien ja ulkokuntosalien lisäksi mm.ylläpidettävät kuntoradat/lenkkipolut) että kaikkein lähimmässä ympäristössä – kotonatai omassa pihassa. Sisäliikuntapaikoissa ikääntyneet ovat liikkuneet vain hyvinvähäisissä määrin pandemia-aikaan rajoittuvien tiedonkeruuajankohtien aikana.2/6/22, 10:21 AM Ikääntyvien lähiöasukkaiden liikkuminen ja sen edistäminen – Yhdenvertainen liikunnallinen lähiö (YLLI)https://blogs.helsinki.fi/yhdenvertainen-liikunnallinen-lahio/2021/11/19/ikaantyvien-lahioasukkaiden-liikkuminen-ja-sen-edistaminen/ 5/9Kuva 2. Ikääntyvien (65+ v.) ja muun ikäisten (18-34 v.) viikoittaisten keskimääräiset liikkumiskerratliikkumisympäristöittäin. Keskiarvot koostuvat kaikkien kolmen kyselyajankohtien aineistoista elisiältää joulukuun 2020, helmikuun 2021 ja kesäkuun 2021.Pandemia on vaikuttanut ikääntyvien fyysiseenaktiivisuuteen eri tavoinPandemian vaikutus liikkumisen määriin eri ympäristöissä on ollut ikääntyvilläpienempi kuin muilla ikäryhmillä (Kuva 3). Kyselymme ei sisällä tietoa liikkumisenaktiivisuudesta pandemiaa edeltävältä ajalta, joten muutosta ei kyetä suhteuttamaanesimerkiksi siihen, ovatko ikääntyvät esimerkiksi liikkuneet jo lähtötilanteessa muitaryhmiä vähemmän sisäliikuntatiloissa. Kaikkein selkein ja tilastollisesti merkitsevin eroon nähtävissä muutoksessa kevyenliikenteen väylien käytössä. Fyysisen aktiivisuudenylläpidon kannalta niiden voisi olettaa olevan sellainen ympäristö, jossa aktiivisuuttaolisi luontevaa jatkaa, tai jopa lisätä, rajoitusten aikana. Ikääntyvillä aktiivisuudenväheneminen on kuitenkin selkeästi yleisempää ja lisääntyminen harvinaisempaa kuinnuoremmilla – näin siitä huolimatta, että ainakin pandemian alkuvaiheessa etenkinnuoremmilla työikäisillä työmatkaliikunta on vähentynyt selkeästi (VLN 2020, 22).Rakennettujen ja rakentamattomien ulkoliikuntaympäristöjen käyttö sekä kotona taiomalla pihalla liikkuminen ovat kyselyyn vastanneiden ikääntyneiden joukossauseammin lisääntyneet kuin vähentyneet, eniten ulkoliikuntapaikoilla (14 %). Elimuutoin näyttäisi siltä, että sisäliikkumisen rajoituksia on tyypillisesti jossain määrinkompensoitu muilla ympäristöillä – lukuun ottamatta kevyen liikenteen väylienanomaliaa. Syytä tähän ei kyselymme varsinaisesti pysty kertomaan, muttaoletettavasti myös ikääntyneet ovat vähentäneet asiointimatkojaan (Kuva 3).2/6/22, 10:21 AM Ikääntyvien lähiöasukkaiden liikkuminen ja sen edistäminen – Yhdenvertainen liikunnallinen lähiö (YLLI)https://blogs.helsinki.fi/yhdenvertainen-liikunnallinen-lahio/2021/11/19/ikaantyvien-lahioasukkaiden-liikkuminen-ja-sen-edistaminen/ 6/9Kuva 3. Ikääntyvien (65+ v.) ja muun ikäisten (18-34 v.) raportoimat pandemian aiheuttamatmuutokset viikoittaisissa liikkumiskerroissa ympäristöittäin. Kuva koostuu kaikkien kolmenkyselyajankohdan aineistoista eli siältää joulukuun 2020, helmikuun 2021 ja kesäkuun 2021 kyselyt.Ikäluokkien välisten erojen tilastollinen merkitsevyys: *p<0.05; **p<0.01; ***p<0.001.Eniten iäkkäiden liikkumista tämän perusteella edistäisi heidänhyvinvointinsa edistäminen tavalla tai toisella henkilöön käyvintai osallisuutta lisäävin interventioin – ei niinkään liikkumiseenliittyvien fasiliteettien kehittäminen.2/6/22, 10:21 AM Ikääntyvien lähiöasukkaiden liikkuminen ja sen edistäminen – Yhdenvertainen liikunnallinen lähiö (YLLI)https://blogs.helsinki.fi/yhdenvertainen-liikunnallinen-lahio/2021/11/19/ikaantyvien-lahioasukkaiden-liikkuminen-ja-sen-edistaminen/ 7/9Ikääntyvien fyysistä aktiivisuutta rajoittaaerilaiset esteetViimeisellä kyselykierroksella, kesäkuussa 2021, kartoitimme tarkemminlähiöasukkaiden koettuja esteitä fyysiselle aktiivisuudelle. Kuva 4 kertoo siitä, ettäikääntyvät kokevat hyvinkin erilaiset asiat esteinä kuin nuoremmat vastaajat.Yleishavaintona voidaan todeta, että ikääntyvät raportoivat kokevansa esteitäharvemmin kuin nuoremmat: ainoastaan omat sairaudet tai vammat ja koettuliikuntataitojen puute ovat ikääntyville yleisempiä syitä kuin nuoremmille. Ajan puute,joka etenkin ”ruuhkavuosina” on tyypillisin liikkumisen rajoite, ei ymmärrettävästiikääntyville enää ole sitä kovinkaan usein. Ikääntyvien keskeiset haitat syntyvätfyysisen (vammat, sairaudet) ja henkisen (apeus, väsymys) hyvinvoinnin vajeista – eliasioista, joita fyysinen aktiivisuus edistää. Huomattavaa on, että liikuntapaikkojenfyysinen tai maantieteellinen saavutettavuus, tai muut materiaaliset resurssit, eivät oleikääntyville kyselyn mukaan kovinkaan yleisiä esteitä. Tämä on ymmärrettävääpeilattuna ikääntyvien kapeahkoon aktiivisuuden kirjoon: kävelylle voi lähteähaluamaansa aikaan ja paikkaan eikä siitä koidu juuri kustannuksia (Kuva 4).2/6/22, 10:21 AM Ikääntyvien lähiöasukkaiden liikkuminen ja sen edistäminen – Yhdenvertainen liikunnallinen lähiö (YLLI)https://blogs.helsinki.fi/yhdenvertainen-liikunnallinen-lahio/2021/11/19/ikaantyvien-lahioasukkaiden-liikkuminen-ja-sen-edistaminen/ 8/9Kuva 4. Ikääntyvien (65+ v.) ja muun ikäisten (18-34 v.) raportoimat liikkumisen koetut esteet jarajoittavat tekijät. Kuva koostuu kaikkien kolmen kyselyajankohdan aineistoista eli siältääjoulukuun 2020, helmikuun 2021 ja kesäkuun 2021 kyselyt. Ikäluokkien välisten erojen tilastollinenmerkitsevyys: *p<0.05; **p<0.01; ***p<0.001.Eniten iäkkäiden liikkumista tämän perusteella edistäisi heidän hyvinvointinsaedistäminen tavalla tai toisella henkilöön käyvin tai osallisuutta lisäävin interventioin –ei niinkään liikkumiseen liittyvien fasiliteettien kehittäminen. Kuitenkin liikkumisenympäristöistä ikääntyvien aktiivisuuden ylläpitoa tukee parhaiten lähiympäristönkäveltävyys. Se, millainen ympäristön ideaalitila ikääntyneen kannalta on, riippuutietysti yksilön toimintakyvystä (Keskinen 2021).Kirjoittajat:Ilkka Virmasalo (Jyväskylän yliopisto), Janne Pyykönen ( Jyväskylän yliopisto ) & PetteriMuukkonen (Helsingin yliopisto)Lähteet:2/6/22, 10:21 AM Ikääntyvien lähiöasukkaiden liikkuminen ja sen edistäminen – Yhdenvertainen liikunnallinen lähiö (YLLI)https://blogs.helsinki.fi/yhdenvertainen-liikunnallinen-lahio/2021/11/19/ikaantyvien-lahioasukkaiden-liikkuminen-ja-sen-edistaminen/ 9/9Heikkinen, E. & Rantanen, T. (toim.) (2008). Gerontologia. 2. uudistettu painos. Keuruu:Otavan Kirjapaino Oy. Duodecim.Keskinen, K. (2021). Features of the Physical Environment, Walking Di culty, andPhysical Activity in Old Age. University of Jyväskylä. JYU dissertations 391.Tilastokeskus (2021). Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne. Helsinki:Tilastokeskus [viitattu: 19.11.2021]. http://www.stat. /til/vaerak/index.htmlValtion liikuntaneuvosto (2020). Koronapandemian vaikutukset väestön liikuntaan.Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2020:2.BLOGS, UUTISET

Ikääntyvien lähiöasukkaiden liikkuminen ja sen edistäminen

https://helda.helsinki.fi/bitstream/10138/339802/1/Ik_ntyvien_l_hi_asukkaiden_liikkuminen_ja_sen_edist_minen_Yhdenvertainen_liikunnallinen_l_hi_YLLI_.pdf

Ikääntyvien lähiöasukkaiden liikkuminen ja sen edistäminen

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto