Hentilä, Jorma

Julkari

TUTKIMUS JA VAIKUTTAMINENTama Alkoholipolitiikka-lehti on teemanumero, joka esittelee community approach -nimel-lä kulkevaa lähestymistapaa ehkäisevän päihdepolitiikan muotona. Tallainen yhteisötoi-minta ja sen tietoinen kehittäminen ovat nopeasti nousseet kiinnostuksen kohteiksi niinkansalaisyhteiskunnan kuin tutkimuksenkin tasolla.Alkoholipoliittinen tutkimuslaitos on käynnistämässä tutkimuksen ja kaytannon toimin-nan yhteistyönä toteutettavaa paikallistoimintaprojektia. Ajatuksena on kehittää paikallisiakeinoja paihdehaittojen ehkäisemiseksi. Projektiryhmän jäseninä ovat Marja Holmila(koordinaattori), Kari Haavisto, Marjatta Montonen ja Jussi Simpura. Tässä numerossa jul-kaistavat suomalaiset artikkelit ovat tutkimuslaitoksen ja Alkoholitutkimussäätiön tutkijoi-den alustavien keskustelujen ja hahmotelmien tuotosta.Yhteisotoiminnan kehittämisessä paihdepolitiikan keinona voi nähdä monia myönteisiämahdollisuuksia, joita tämän lehden artikkeleissa esitellään ja eritellaan. Parhaimmillaansillä voidaan luoda uusia edellytyksiä sille, että jossakin yhteisössä elävät ihmiset pystyvätaikaisempaa paremmin hallitsemaan omaa elämäänsä, myös suhteessa päihteisiin, ja auttaaeliminoimaan joidenkin päihdeongelmien taustalla olevien yhteiskunnallisten tekijtiidenvaikutusta. Paikallisprojektissa voi ihmisen ja tutkimuksen välinen suhde muuttua niin, ettäihmisestä tulee tavanomaisen tutkimuksen objektin sijasta tutkimuksen subjekti.Toisaalta sekä tällaisen toiminnan tuottamiseen että tutkimuksen rooliin siinä liittyy myöserilaisia ongelmia, joita monet tämän Alkoholipolitiikka-lehden numeron artikkelit niinikään käsittelevät.Positiivisia tavoitteita toteuttamaan pyrkivät toimintaprojektit saattavat tuottaa yllattaviasivuvaikutuksia,jos niiden toteutus osuu "vääränlaiseen" sosiaaliseen virtaukseen. Esimer-kiksi nykyisen laman kaltaisissa oloissa ihmisten elamanhallintaa kohentamaan tarkoitetutprojektit voivatkin tahtomattaan ruokkia erilaisia ryhtiliikkeita ja yleistä laki ja jarjestys-mentaliteettia. Ne saattavat myös tukea asennetta, joka lykkaa vastuun päihdeongelmansyntymisestä ja siita selviytymisestä yksin ihmisen omille harteille. Siksi projektien tavoit-teet ja toteutus suhteessa ajankohdan sosiaaliseen todellisuuteen on syytä miettiä erittäinhuolellisesti.Sinänsä on hyvä, että alkoholipoliittisen tutkimuslaitoksen tutkijat ovat asiantuntijoinamukana tiillaisen yhteisötoiminnan kehittämisessä. On hyvä, että tällaiset projektit suunni-tellaan ja että niiden vaikutukset arvioidaan mahdollisimman perusteellisesti. Ja on hyvä,että tutkimuksesta on myös välitöntä käytännön hyötyä.Ehka on kuitenkin varmuuden vuoksi syytä korostaa, ettei tutkimuksen ole sen paremmintyönjaollisesti kuin ideologisestikaan viisasta omaksua tällaisen toiminnan tavoitteita itsel-ALKOHOTIPOIIIIIKKA5ö(1991)r ö 357leen - näyttävät ne tällä hetkella kuinka hyväksyttäviltä tahansa. Tutkimuksen varsinainen"hytidyllisyys" on nimenomaan siinä, että se jatkuvasti asettaa kysymyksenalaisiksi juuritoimeksiannot ja tavoitteet sekä keinot suhteessa niihin ja näin auttaa alkoholipolitiikankehittamista pitkalla aikavalilla."Jos tutkimus samastuu vallitseviin näkemyksiin ja käytännön politiikkaan, se menettäämerkityksensä. Tutkimuksen tehtävänä on - paitsi lisätä yleistä tietämystä - analysoidakehitystä eri näkökulmista ja silta pohjalta kehitellä erilaisia vaihtoehtoja ja toimintamalle-ja. Tästa syystä tutkimuksen ja kaytanntin päätöksenteon välillä on luonnollinen, rakenteel-linen jännite, ja tämä vain on opittava tietoisesti hyväksymään", sanoi Kettil Bruun aikoi-naan Alkoholipolitiikkalehden (6/8 I ) haastattelussa.Tutkimuksen ja vaikuttamisen työnjaon selkeyttä on hyvä korostaa yleisemmässäkin mie-lessä. Julkisessa hallinnossa on paljon tutkimustoimintaa, joka on läheisessä yhteydessäkäytännön politiikan toteuttamiseen. Tällainen laheisyys tuottaa rakenteellisen työnjaonhämärtymisen vaaran. Roolinsa tiedostava tutkimus saattaa huomaamatta muuntua politii-kan valitttimien tavoitteiden epäitsenäiseksi tukiorganisaatioksi, mistä kärsivät sitten sekätutkimuksen laatu että politiikan uskottavuus. Järkevän yhteiskuntapolitiikan tulevaisuu-den kannalta on tärkeää, että työnjaon selkeyttäjatkuvasti yllapidetaän.JORMA HENTILA _ MATTI VIITANENRESEARCH AND INFTUENCE(ENGLISH SUMMARY)This issue of Alkoholipolitühka is a special theme issue presenting the new community approach as aform of preventive treatment of intoxicant abusers. Community activities and conscious efforts todevelop them have rapidly awakened more interest on both the community and academic level.The Social Research Institute of Alcohol Studies is planning a community action project which willbe seeking to develop methods for the local prevention of alcohol- and drug-related problems. Theproject team consists of Marja Holmila (coordinator), Kari Haavisto, Marjatta Montonen and JussiSimpura. The articles published in this issue were produced in the course of discussions held at theInstitute and at the Finnish Foundation for Alcohol Studies.On the other hand, prospects for encouraging community action with a view to pursuing intoxicantpolicies look good. Some of the means available are presented and analysed in the articles. At best,people can be assisted to gain control oftheirown Iives and theirattitude to intoxicants, added to whichsocial factors contributing to some intoxicant-related problems can be eliminated. In local projects,the relationship between the human being and research can undergo a significant change: the passivehuman object ofa research project may tum into an active research subject.But on the other hand there are many problems involved in providing such community activities andin the role played by research, which the articles also evaluate.358 ALKOHOTiPOLITIIKKA56 ll99l):6

Tutkimus ja vaikuttaminen

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/127517/ap-1991-6-hentila.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Tutkimus ja vaikuttaminen

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Julkari