Paaso, Kari

Julkari

täviin, saattaa aiheuttaa ongel-mia. Ja tietysti riittämätön palk-ka on yksi vaikeuksien lähde.T7 ö m a aj uo p o t t e lu u ähe nty n1t tMarkku Tukiainen kertoo, ettähänen tullessaan työelämään työ-maajuopottelu oli nykyistä paljonyleisempää. Nyt alkoholin käyttöon siirtynyt työpaikan ulkopuo-Ielle. Se on siinä mielessä hyväasia, että alkoholin aiheuttamattapaturmariskit vähenevät.- Ongelmat ovat tämänvuoksi piilevämpiä. Huomaavain, että kaveri eijostakin syystätule töihin ja poissaolot alkavatIisääntyä. Tai sitten saattaa hen-ki tuon tuostakin aamusella hais-kahtaa ja silmät punottaa.Pitäisi kletä keskustelemaanMiten esimiesten tai työtove-reiden pitäisi suhtautua tilantee-seen havaitessaan, että alkoholis-ta on jollekin työyhteisön jäsenel-le selvästi tullut ongelma?- Tuo on hirveän vaikea ky-symys, ja jos siihen pystyisi päte-västi vastaamaan, olisi jo paljonvoitettu.- Tärkeimpänä pitäisin sitä,että tilanteeseen reagoitaisiin riit-tävän aikaisessa vaiheessa. Esi-miehen puolelta ei saisi esiintyäväärää suojelua; kun on riittävänhyvä ammattimies, ongelmia kat-sotaan läpi sormien. Samoin työ-tovereiden pitäisi kiinnittää huo-miota siihen, jos ihmisellä alkaaolla selvästi havaittavia vaikeuk-sia. Pitäisi olla siviilirohkeuttakeskustella hänen kanssa asiasta.Myös työsuojeluvaltuutetun pi-täisi olla yhtä lailla rohkea. Mut-ta ei se niin helppoa ole, ei var-sinkaan silloin, jos on kysymyk-sessä hyvä kaveri. Mutta juurisilloinhan sitä pitäisikin voidamennä puhumaan.Markku Tukiainen korostaa,että lähin työtoveri tai esimiesnäkee ongelmat paljon aikaisem-massa vaiheessa kuin työterveys-hoitaja tai työsuojeluvaltuutettu,jotka ovat yhteydessä jopa satoi-hin ihmisiin.- Ihmiset ovat kuitenkin niinerilaisia luonteeltaan. Toisia onpaljon helpompi lähestvä tällai-sissa asioissa kuin toisia.Joku tu-lee tänne työsuojeluvaltuutetunkoppiin puhumaan. Nämä ovattietysti hyvin henkilökohtaisiaasioita. Minulla on vaitiolovel-vollisuus; näinhän yleisesti ontällaisissa asioissa.- Varmaan sekin jo useinauttaisi, jos voisi puhua ongel-mistaan työtoverille tai työsuoje-luvaltuutetulle, Markku Tukiai-nen pohtii.Hoitoon tai lopputiliMinulle on syntynyt sellainenkuva, että painopiste alkoholion-gelmien käsittelyssä on hoitoonohjaamisen puolella. Onko tämäkäsitys oikea?- Kyllä se aika pitkälle onoikea. Yleensä asioihin puutu-taan vasta siinä vaiheessa, kunkyseessä alkaajo olla työsuhteenpurkaminen. Kaverille sanotaan,että joko lähdet hoitoon tai tuleelopputili.- Työmarkkinoiden keskus-järjestöjen hyväksymä hoitoon-ohjaussuositus on aika kylmämalli, paperilla oleva, eikä se oi-kein toimi. Sitä pitäisi kehittää.Työpaikkakohtaisesti on kehitel-ty parempiakin menettelytapoja.- Kokemukseni mukaan ta-pauksissa, joissa suhteellisensäännöllisesti työssä käynyt ihmi-nen pannaan laitoshoitoon. onkovin vähän saatu tuloksia. Se onvain sellainen hetkellinen paran-nus. Tarvitaan enemmän pitkä-aikaista avohoitoa.- Laitoshoidossa ja hoitoon-ohjausjärjestelmässä on sekinepäkohta, että työnantaja voi ai-ka helposti pestä kätensä. Kuntyöntekijä on ollut hoidossa ja sit-ten retkahtaa uudelleen jro-maan, on niin helppo sanoa hoitoa .järjestäneille, että siinä sennyt näitte, ei siitä mitään tullut.Hyvin harva kuitenkaan ensi ker-ralla onnistuu. Tällaisissa asiois-sa pitää olla pitkäjänteisyyttä.Yhteltksm ihmisten keskenMarkku Tukiainen toteaa ih-misten välisen kanssakäymisenvähentyneen. Kun työaikaa onlyhennetty, ihmisten vapaa-aikaon lisääntynyt, mutta se ei näytälisäävän ihmisten kontakteja toi-siinsa.-Kilpailuyhteiskunta ajaameitä elintasokilpailuun. Paineettyössä ja koko elämässä ja kai-kenlainen kiire ovat tulleet niinkoviksi, ettei enää pystytä solmi-maan eikä jakseta solmia läheisiäihmissuhteita, vaan sulkeudu-taan omiin ympyröihin. Ei enäähaetakaan ihmiskontakteja.Markku Tukiainen pitää tasa-painoisen elämän yhtenä edelly-tyksenä ihmisten välisen kanssa-käymisen lisäämistä ja keskuste-lukanavien avaamista ihmistenkesken myös työpaikalla.Jorma HentiltiSuomi -edelläkäviiäkö?Suomessa on perinteisesti to-tuttu matkimaan Ruotsia vähänkaikessa. Opiskellessani 70-luvunalussa lakia alkoi oppikirjoja lu-kiessa tuntua siltä, että suomalai-nen lainsäätäjä ei tarvitsekaanmuita taitoja kuin hyvän ruotsinkielen taidon. Lähes alalla kuinalalla lainsäädäntö oli Ruotsistakopioitua tai ainakin sitä oli yri-tetty kopioida. Lisäksi luimmeihastuneina erilaisia ruotsalaisiaselvityksiä (SOU), joissa asiatpantiin kohdalleen niin ihananjärkevästi.107Olisiko alkoholipolitiikka alue,jossa meitä matkitaan? Tuolla ja-lolla alalla on nimittäin kaksi asi-aa, joissa meidän esimerkkiämmeon seurattu kiinnostuneesti sekäRuotsissa että Norjassa: lauan-taisulku ja itsepalvelu vähittäis-myynnissä.Meillä alettiin 7O-luvun puoli-välissä kokeilla alkoholimyymä-Iöiden pitämistä kiinni kesälau-antaisin. Kokeilua jatkettiin niinpitkään, että siitä vihdoin vuon-na l9B4 tehtiin pysyvä. Alkoholi-myymälät ovat nyt pysyvästikiinni kesälauantaisin. Ruotsalai-set seurasivat ensin pitkään vie-restä, sitten vähän kokeilivat jaIopulta tekivät päätöksen pysy-västä, ympärivuotisesta lauantai-sulusta. Norjalaisetkin kokeilivat,mutta luopuivat koko hommasta.Vaikeammalta sen sijaan tun-tuu itsepalvelun omaksuminen.Käsittelen seuraavassa ruotsa-laisten ja norjalaisten itsepalve-luproblematiikkaa sekä vähittäis-myynnissä että anniskelussa.RUOTSALAINEN KÄYTÄNTOVöhittäisryryntiRuotsissa ei ole tällä hetkelläitsepalveluperiaatteella toimiviaalkoholijuomien vähittäismyy-mälöitä eli valintamyymälöitä.Kuitenkin Ruotsissakin ollaan -sinnikkäästä vastustuksesta huo-limatta - antamassa pikkusor-mea pahalle, sillä siellä on kah-dessa myymälässä meneillään it-sepalvelukokeilu olutpuolella.Kun Suomessa oli TOJuvulla jopitemmän aikaa kerätty koke-muksia itsepalvelumyymälöistä,alkoivat ruotsalaisetkin vuosi-kymmenen lopulla kiinnostuaasiasta. Kiinnostusta lisäsi se, et-tä kun keskiolut vuonna 1977Ruotsissa poistettiin, lisääntyivätvahvan oluen ostot Systembola-getin myymälöistä huomattavas-ti. Tämän johdosta myyjien työkävi raskaaksi ja vammat lisään-tyivät. Syntyi ajatus antaa asiak-kaiden itse hoitaa olutpullojennosteleminen.Systembolagetin hallitus kävitutkimassa Suomessa itsepalve-lua vuonna 1982, ja matkan in-noittamana aloitettiinkin vuonnal984 oluen itsepalvelumyynninkokeilu Karlstadin toisen myy-mälän olutosastolla.Toinen tällainen kokeilumyy-mälä avattiin marraskuussa l9B5Malungissa. Tämä myymälä onpieni ja sikäli erikoinen, että sa-ma myylä voi hoitaa sekä olut-puolen rahastuksen että väkevänpuolen tiskimyynnin. Asiakas va-litsee ensin oluet, menee §en jäl-keen kassalle,joka on olutosastonja tiskiosaston välissä, ilmoittaakassalla haluavansa muutakin,jolloin kassanhoitaja hyppää tuo-liltaan tiskin taakse ja aloittaamuiden tuotteiden kaupan. Täl-lainen menettely on tarkoitettualkuviikon päiville, jolloin erillis-tä kassaa olutpuolella ei tarvita."Hieman vaikeaahan tämä onollut sekä myyjille että asiakkailleainakin näin alussa, mutta eikö-hän se lähde menemään, kunhanvähän harjoitellaan", toteaamyymälänhoitaja Anette Örne-kull tällaisesta menettelystä Sys-tembolagetin henkilökuntaleh-den haastattelussa (Bouquet nrol 0/l e8s).Toinen ruotsalainen erikoisuuson Falunin myymälässä kokeilta-va olutautomaatti, eräänlainenrobotti. Automaatti on yhteydes-sä myymälän kassaan, ja kunasiakas kassalta pyytää jotainneljästä suurimmasta olutmerkis-tä, myyjä naputtelee tiedot kassa-koneeseen ja automaatti toimit-taa oluet liukuhihnaa pitkin kas-salle, jossa asiakas pakkaa ne it-se. Tätä ennen hän on maksanutoluet. Kokemukset laitteesta ovatkuulemma hyvät. Saanemme tu-Ievaisuudessa ostaa viinamme ro-botilta.Kovasti varovaisilta vaikutta-vat Systembolagetin johtohenki-löiden kannanotot tällaiseen pie-neenkin itsepalvelukokeiluun.Yksi vuosi on kuulemma liian ly-hyt aika päättää kokeilun laajen-tamisesta, todetaan yhtiöstä vas-tauksena erään myyjän samaises-sa Bouquet-lehdessä esittämäänkysymykseen, miksei itsepalvelu-myyntiä laajenneta. Yhtiön edus-taja tosin myöntää, että tällainenpar antaa selvästi työympäristöä.Mutta ne vaarat, ne vaarat.Syyt ruotsalaisten epäilyihinitsepalvelun suhteen ovat ne ta-valliset: heräteostot nostavat ko-konaiskulutusta, myynninval-vonta ja myyntiä koskevien mää-räysten noudattaminen vaikeutu-vat, hävikki lisääntyy.AnniskeluRuotsin alkoholilain mukaan(Lagen om handel med dryckereli LHD) väkevien juomien, vii-nin ja vahvan oluen anniskelu it-sepalveluna vaatii erillisen lää-ninhallituksen luvan. Itsepalve-lulla laki tarkoittaa sitä, ettäasiakas itse hakee tiskiltä juoma-annoksen ja sen jälkeen maksaasen kassalle. Alkon oh.ieet ovattässä suhteessa lähes identtisetRuotsin lain kanssa, sen sijaanSuomen laki ei mainitse asiastamitään.Koska Ruotsissa on jo pitem-män aikaa esitetty kritiikkiä sikä-Iäistä alkoholilainsäädäntöä koh-taan, asetti hallitus 28. 6. 1984yhden miehen komitean selvittä-mään asiaa. Kritiikki oli kohdis-tunut erityisesti anniskelusään-nöstöön, jota pidettiin turhanmutkikkaana ja byrokraattisena.Komitea sai mietintönsä valmiik-si Il. 6. l9B5 (SOU l9B5:15; ks.tästä Alkoholipolitiikka nro 4/1985, s. 220-223). Mietintö, jo-ka viime vuoden marraskuussakävi läpi laajan lausuntokierrok-sen, oli varsin radikaaleilla lin-joilla anniskelusäännöstöä kar-siessaan. Se saikin heti tuoreel-taan varsin tyrmäävän vastaan-oton ruotsalaisen raittiusliikkeen108puolelta.Muun ohella komitea kiinnittihuomionsa edellä mainittuun it-sepalvelupykälään. Sen mielestämoinen säännös on oikein esi-merkki lainsäädännön tarpeetto-masta pikkutarkkuudesta, ja eh-dotti kyseisen kohdan poistamis-ta. Komitea katsoo, että ravinto-Ioitsijan tulisi itse voida päättää,millä tavalla anniskelu tapahtuu.Jos anniskelua harjoitetaan itse-palveluna ja jos tästä syystä ai-heutuu ongelmia, pitäisi näihinpuuttua anniskelun valvontatoi-menpitein, toteaa komitea.Jäämme odottamaan, mitenvaltiopäivät suhtautuu tähän ris-tiriitaisen vastaanoton saanee-seen mietintöön.NORJALAINEN KÄYTÄNTOVähiuäismy2ntiJos on itsepalvelu vaikeaa Suo-messa ja Ruotsissa, niin ylivoi-maiselta se tuntuu Norjassa.Norjassa samoin kuin Suomes-sa ja Ruotsissa on alkoholimono-poli, mutta sikäläisessä Alkossa,Vinmonopoletissa, myydäänvain viiniä ja väkeviä. Olutta, se-kä keskiolutta että vahvaa, myy-dään elintarvikekaupoissa. OIu-en myyntitapaa ei käytännössäsäännellä, vaan se myydään ku-ten muutkin elintarvikekaupanartikkelit, vaikka oluen myynninpitäisi ohjeiden mukaan tapah-tua tiskin yli. Sen sijaan Vinmo-nopoletissa itsepalvelua ei ole yri-tyksistä huolimatta päästy kokei-Iemaan.Vakava yritys itsepalveluko-keilun aloittamiseksi tehtiin vii-me vuonna. Asia lähti liikkeelleVinmonopoletista, jossa asetet-tiin työryhmä pohtimaan kokei-lun toimeenpanoa. Työryhmäänkuului edustajia yhtiön johdostaja henkilökuntajärjestöistä.Yksimielisessä mietinnössääntyöryhmä kannatti itsepalveluko-keilun aloittamista. Sen mielestäitsepalvelu pienentää kustannuk-sia, luo viihtyisämmän työympä-ristön ja lisää asiakkaiden tyyty-väisyyttä. Tällaisten arvelujenpohjaksi viitattiin nimenomaanAlkossa saatuihin kokemuksiin,joista on muualla Pohjolassa saa-tavana tietoa mm. Petri Fiilininja Matti Virtasen artikkelista(Alkoholpotitik nro l/1984: Arsjälvbetjäningsbutiken lämpliglor alkoholftirsäljning). Työryh-mä katsoi, että itsepalvelun vai-kutukset voidaan Norjassa saadaselville vain kokeilemalla.Asia vietiin Vinmonopoletinhallituksen päätettäväksi touko-kuussa 1985. Hallitus halusi kui-tenkin ennen päätöksentekoapyytää sosiaaliministeriön lau-sunnon asiasta. Ministeriö antoilausuntonsa 27. ll. 1985. Minis-teriö katsoi lakonisesti, että aikaei ole kypsä tällaiselle kokeilulle,joten asia .läi siihen. Ministeriönkannanotto perustui valtionpäihdeasioista vastaavan viras-ton (Statens edruskapsdirekto-rat) lausuntoon. Virasto viittasiAlkon myymälöistä saatuihin ko-kemuksiin ja totesi, että itsepal-velu voi lisätä alkoholijuomienmyyntiä. Niin kauan kuin ei pys-tytä selvästi näyttämään, ettäsiirtyminen palvelusta itsepalve-luun vähentää myyntiä, kokei-luunkaan ei tule ryhtyä, toteaavirasto.Ulkopuolisen on vaikea ottaakantaa näin selkeän loogiseen pe-rusteluun fios ei voida osoittaa, eikokeilla,ja kun ei kokeilla, ei voi-da mitään osoittaakaan), muttamielenkiintoinen puoli asiassa onse, että Suomen kokemuksia voi-daan käyttää sekä asian puolestaettä sitä vastaan. Voitaneen vä-hintäänkin sanoa, että tuloksem-me ovat käyttökelpoiset.AnniskeluAluksi sananen Norjan annis-keluhallinnosta. Viini- ja olutoi-keudet ravintoloitsijalle myöntääkunta siten, että kunnanvaltuus-to päättää lupien kokonarsmää-rästä ja kunnanhallitus antaa lu-van suoraan ravintoloitsijalle.Sen sijaan jos haluaa anniskellaväkeviä juomia, niin sellainen oi-keus voidaan antaa vain paikalli-selle Alkolle eli jo mainitulle Vin-monopoletille. Vinmonopoletkinanoo oikeuden ensin kunnanval-tuustolta.Itsepalvelun suhteen ongelmaon siinä, että kunta myöntäes-sään viini-ja olutoikeuden ei ase-ta kovinkaan kummoisia ehtoja.Näin ravintoloitsija saa itse päät-tää palvelutavasta. Sen sijaankun Vinmonopolet jakaa edelleenvahvempia oikeuksia, on yhtenäehtona se, että väkevien juomienanniskelu itsepalveluna on kiel-letty. Kielto ei koske baariosas-toja.Norjalaiset ravintolayrittäjätovat kritisoineet ankarasti kyseis-tä määräystä ja vaatineet sen ku-moamista. Vinmonopoletissa ol-laankin valmistelemassa selvitys-tä, ja tässä yhteydessä sikäläisetselvitysmiehet ovat käyneet tu-tustumassa mm. Suomen käytän-töön. Asia on esillä Vinmonopo-letin hallituksessa kuluvan ke-vään aikana. Näyttää myös siltä,että Vinmonopoletin toimihenki-löt ovat pääsemättömissä baari-tulkintojen kanssa. Eli kun itse-palvelu sallitaan baarissa, niinniitähän syntyy ravintolan jokanurkkaan' Kari PaasoEi tämän enempääavustaalkoholiongelmiinPoikolainen, Kari I Murto,Lasse ü Mäkelä, Rauno ü Tai-pale, Ilkka: Apu alkoholiongel-maan. Juua: WSOY, l9B5Kun neljä sellaista suomalai-sen päihdehuollon ja alkoholion-109

Suomi - edelläkävijäkö?

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/128750/ap-1986-2-paaso.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Suomi - edelläkävijäkö?

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Julkari