Summary: The structure of alcohol consumption and prices in Finland and Sweden from 1980 to 1983

Salomaa, Jukka

Julkari

Alkoholin kulutuksen rakenne ia hinnatSuomessa ja Ruotsissa uuosina 19Bf l9B3Jukka SalomaaSuomen ja Ruotsin alkoholijärjestelmät ovatulkoisilta puitteiltaan samankaltaiset. Molem-missa maissa alkoholijuomien tuotannosta jajakelusta huolehtivat valtion monopoliyrityk-set ja kulutuksen säätelyssä käytetään saman-tapaisia keinoja. Alkoholin kulutuksen taso jakehitys ovat kuitenkin olleet selvästi toisistaanpoikkeavia näissä kahdessa maassa. Henkeäkohden laskettu alkoholin kokonaiskulutus onlähes aina ollut Ruotsissa alhaisemmallatasolla kuin Suomessa. Viime vuosina kulutuson lisäksi jonkin verran laskenut Ruotsissa,mutta Suomessa lievästi noussut.Alkoholin saatavuus ei ilmeisesti ole syynänäihin kulutuksen tason ja kehityksen eroihin.Ruotsissa tosin on täysi-ikäistä kohden lasket-tuna alkoholiliikkeen myymälöitä jonkin ver-ran vähemmän kuin Suomessa, mutta sen vas-tapainona mm. alkoholijuomien postimyyntitoimii huomattavasti joustavammin kuin Suo-messa. Toisaalta anniskeluravintoloita ontäysi-ikäistä kohden Ruotsissa enemmän kuinSuomessa.Koska saatavuus ei ole ainakaan merkittäväkulutuserojen selittäjä, ovat erojen syyt ilmei-sesti kulutustottumuksissa, joiden muotoutu-miseen vaikuttavat mm. tarjolla oleva tuoteva-likoima sekä hintataso ja tuotteiden keskinäisethintasuhteet. Seuraavassa tarkastellaan tuote-rakennetta sekä alkoholijuomien tuoteryhmä-kohtaisia hintoja Suomessaja Ruotsissa. Kulu-tusluvut esitetään absoluuttialkoholina 15Taulukko 1. Absoluuttialkoholin kulutus l5 vuotta täyttänyttä asukasta kohden Suomessa ja Ruotsissa, litraa(vhm. : vähittäismyynti, ann. = anniskelu)SUOMIlong drinkväkevät juomat viinit A-olut III-olut -juomat yhteensävhm. ann. yht. vhm. ann. yht. vhm. ann. yht. vhm. ann. yht. vhm. ann. yht. vhm. ann. yht.1980 2l98l 21982 31983 3,96,93,00,030,54 3,51 0,87 0,06 0,93 0,540,53 3,46 l,ol o,o7 1,08 0,540,52 3,53 0,91 0,07 0,98 0,560,50 3,53 0,86 0,07 0,93 0,600,780,780,790,80,32,32,35,+0IIII0,430,+20,380,36,51,52,44+B,g+ 0,12 o,l2 0,24 6,00 1,94 7,94,93 0,12 0,1I 0,23 6,1I 1,90 B,0l,82 0,1+ 0,ll 0,25 6,06 1,86 7,92,83 0,14 0,10 0,24 6,ll 1,83 7,94IIIIRUOTSImieto olutväkevät juomat viinit vahva olut ja pilsnerivhm. ann. yht. vhm. ann. yht. vhm. ann. yht. vhm.lann.l yht.yhteensävhm. ann. yht.lg80 3,33 0,09 3,42 1,43l98l 2,96 0,09 3,05 1,43t982 2,94 0,09 3,03 1,46l9B3 2,69 0,08 2,77 1,500lll3l3l0,0,0,0,,53 0,59 0,18 0,77 0,78 0,2+ 1,02,54 0,56 0,19 0,75 0,71 0,24 0,95,59 0,62 o,2o 0,82 0,73 0,24 0,97,63 0,62 0,20 0,82 0,66 0,22 o,BB6,12 0,62 6,745,65 0,64 6,295,72 0,69 6,415,41 0,69 6,10I Arvio: kokonaismyynti jaettu samassa suhteessa kuin vahva olut.Lähteet: Oy Alko Ab: Vuosikirja 1980 ja 1983; Socialstyrelsen: Alkoholstatistikr2vuotta täyttänyttä asukasta kohden ja hinnattuoteryhmäkohtaisina absoluuttialkoholin hin-toina, koska nämä tiedot ovat tilastoista hel-poimmin laskettavissa. Tarkastelu on sitenvarsin karkea, mutta antanee oikeansuuntaisenkuvan kulutus- ja hintarakenteiden eroistaSuomessa ja Ruotsissa.Kulutu.sVuosina l980-83 alkoholin kokonaiskulu-tus Suomessa vaihteli 7,92 ja B,0l litran välillävähittäismyynnin noustessa hieman ja annis-kelukulutuksen laskiessa lievästi. Keskioluttalukuun ottamatta kaikkien juomaryhmienvähittäismyynti kasvoi, eniten väkevien juo-mien ja A-oluen. Anniskelussa ainoastaan A-oluen kulutus nousi muiden juomaryhmienkulutuksen pysyessä ennallaan tai laskiessa.Anniskelun osuus kokonaiskulutuksesta olinoin neljännes (taulukko l).Ruotsissa kokonaiskulutus aleni yli puoli lit-raa 6,7 litrasta 6,1 litraan vähittäismyynninlaskiessa 0,7 litaa ja anniskelukulutuksennoustessa lievästi. Vähittäismyynnin alenemi-nen johtui lähinnä väkevien juomien myynninlaskusta, joskin myös miedon oluen (folköl)myynti hieman väheni muiden ryhmien myyn-nin noustessa lievästi. Anniskelussa nousi vii-nien ja vahvan oluen kulutus lievästi muidenjuomien kulutuksen laskiessa hieman. Annis-kelun osuus kokonaiskulutuksesta oli keski-määrin l0 %.Vuonna 1980 vähittäismyynnin taso oli Suo-messa alhaisempi kuin Ruotsissa, muttavuonna l9B3 se oli jo hieman korkeampi.Anniskelumyynnin taso on Suomessa ollutkoko tarkasteluperiodin ajan yli kolminkertai-nen Ruotsiin verrattuna. Väkevien juomien javahvan oluen vähittäismyynti on Suomessa jaRuotsissa samaa luokkaa, mutta viinien kulu-tus on Suomessa huomattavasti vähäisempääkuin Ruotsissa. Viinien kulutus on Suomessamelko vähäistä mutta keskioluen ja long drink-juomien suhteellisen runsasta. Folköl on huo-mattavasti miedompaa kuin Suomen keskiolut,eikä long drink -juomia myydä Ruotsissa lain-kaan. Viinejä lukuun ottamatta anniskelukulu-tus on Suomessa tuntuvasti suurempi kuinRuotsissa (taulukko l).Absoluuttialkoholin kulutuksen jakautumi-Taulukko 2. Eräiden juomien myynti alkoholiliik-keistä juomaryhmittäin Suomessa ja Ruotsissa vuo-sina l9B0ja 1983, litraa l5 vuotta täyttänyttä asu-kasta kohdenRuotsi1980 l9B3Suomi1980 1983vllnatmuut väkevät juomat- konjakit, brandyt- viskit- liköörit, katkerot,cocktailit ja muutvrrnrt- väkevät- miedot6,24 5,06 5,85 5,942,39 2,090,47 0,391,3+ 1,2+0,59 0,473,69 3,600,46 0,400,58 0,57ll,B2 13,231,73 1,4810,09 I1,752,65 2,636,79 7,083,77 3,713,02 3,37Lähteet: Oy Alko Ab: Vuosikirja 1980 ja 1983; Soci-alstyrelsen : Alkoholstatistik.sesta juomalajeittain ei Ruotsista ole saatavissatietoja. Vertaamalla kunkin juomaryhmänkulutusta volyymilitroina saadaan hyvä kuvasuomalaisten ja ruotsalaisten käyttämien juo-mavalikoimien eroista. Vuonna 1980 suoma-laiset käyttivät viinaa ja konjakkia likimainsaman verran kuin ruotsalaiset. Vuonna l9B3suomalaisten nauttima viinamäärä oli jo huo-mattavasti suurempi kuin ruotsalaisten. Viskiäruotsalaiset käyttävät kaksinkertaisen määränsuomalaisiin verrattuna, mutta muita väkeviäjuomia (liköörit, katkerot, cocktailit) vainmurto-osan suomalaisten nauttimasta mää-rästä (taulukko 2).Väkeviä viinejä ruotsalaiset nauttivat allepuolet suomalaisten käyttämästä määrästä,kun taas mietoja viinejä Ruotsissa juodaan ylikolminkertainen määrä Suomeen verrattuna(taulukko 2).On mielenkiintoista havaita, että eri juoma-ryhmien suosio näyttääjossain määrin vaihte-levan lajivalikoiman runsauden mukaan.Kahta ryhmää lukuun ottamatta Ruotsissatarjolla oleva lajivalikoima on huomattavastisuurempi kuin Suomessa. Suurimmillaan tämäsuhteellinen ero Ruotsin hyväksi on miedoissaviineissä, joita ruotsalaiset myös käyttävät suo-l3Taulukko 3. Eräiden vertailukelpoisten juomrenvähittäismyyntihinnat Suomessa ja Ruotsissa huh-tikuussa 1982, Suomen markkoinaalkoholinhinta/O,75 ISuomi Ruotsi Suomi Ruotsimalaisiin verrattuna runsaasti. Pienimmilläänero on katkeroissa, cocktaileissa ja väkevissäviineissä, joita ruotsalaiset käyttävät suomalai-siin verrattuna vähän. Juomalajien lukumääräjuomaryhmittäin Ruotsissa ja Suomessavuonna l9B5 käy ilmi seuraavasta asetelmasta:juomaryhmä lajimääräRuotsi Suomipunauiinit (mk/0,75 l)Mavrud 15,50Rioja Tinto 16,301979 Fleurie 100,001979 GevreyChambertin 170,00aalkouünit (mk/O,75 l)Soave I 7,50Weisses Rössl 20,50Calvet, dry select 34,50Geisweiler 84,00oäkeaät uünit (mk10,75 I)Dubonnet 60,00Vermouthbianco (ital.) 28,50Amontillado(pullote) 45,00Bristol Cream 79,00Mavrodaphne 32,00AuroralSorbus/Aperita 23,00liköörit (mk/0,37 l)Cröme de Menthe 29,00Cointreau 98,00aünat (mk10,75l)Koskenkorva(38')/Renat (40') 70,50Dry Vodka (45')/Absolut (40") 78,75Pöytäviina (38')/Brännvin special (34") 67,50konjakit (mk/O,75 I)Monopol/Grönstedt Monopol 138,00Monnet*+** 180,00R6my Martinv.s.o.P. 310,00aiskit (mk10,75l)Kolme leijonaa (43")/Mac Scot (40") 98,50Ballantine's 124,00uahua olut 3,90t4,22 n 9,23 109,3815,77 125,38 t2l,3l39,73 769,23 305,62punavunltJa roseetvalkoviinitkuohuvat ja helmeilevät viinitaperitiivit, hedelmäviinit,katkerotja cocktailitmuut väkevät viinitviinat ja rommitkonjakitja brandytviskitliköörit165t76JIB5582676,3+ t307 ,69 587 ,2315,58 145,83 129,83t7,72 170,83 147 ,6723,95 287,50 199,5851,41 700,00 428,+237,59 333,33 208,8326,68 178,13 166,75 Hinnat227B6124+l6336563928284530,58 225,0045,96 +51,+327,65 200,0015,97I 17,95152,90262,63t72,Btll0,l3Absoluuttialkoholina mitatusta viinien kulu-tuksesta on Suomessa väkevien viinien osuuslähes 213 vähittäismyynnissä ja neljännesanniskelussa. Ruotsissa vastaavat osuudet ovat20 ja 6 %. Vähittäismyynnin ja anniskelunerilaisesta tuotevalikoimasta johtuen on hinta-vertailuissa käytetty Suomen osalta sekä kokoviiniryhmän että mietojen viinien keskimääräi-siä alkoholihintoja. Ruotsissa on laskettavissavain koko viiniryhmän keskihinnat, jotkakuvaavat lähinnä mietojen viinien hintoja.Juomavalikoimaerojen lisäksi hintarakenne-erot lienevät ilmeinen syy kulutuseroihin Suo-messa ja Ruotsissa. Tuotekohtaisen tarkaste-lun perusteella Ruotsin hintataso on vertailu-kelpoisissa (erityisesti kalliimmissa) tuotteissaalhaisempi kuin Suomessa (taulukko 3). Ruot-sissa juodaan hinnaltaan kalliimpia tuotteitasuhteellisesti enemmän kuin Suomessa. Täl-löin ruotsalaisten maksama absoluuttialkoho-lin hinta nousee suuremmaksi kuin Suomessa.Seuraavassa astelmassa esitetään vuoden l9B0hintojen ja valuuttakurssien pohjalta laske-tut absoluuttialkoholin suhteelliset hinnat(Ruotsi/Suomi) keskimäärin vuosina l9B0-83:30,77 200,00 212,2161,93 490,00 309,6569,14 185,52 172,8576,34 175,00 190,8559,60 177,63 175,2996,60 345,00 2+1,50112,96 450,00 282,+0174,50 775,00 +36,2575,56 229,07 188,9099,71 288,37 231,883,75 139,29 133,93I Halvin vertailukelpoinen tuote.Löhteet: Prislista l/82 1a vähittäismyyntihinnaston:o 78.t4väkevätjuomatvhm. ann.mk/l1,25 l,B4vrrnltvhm. ann.mk/ll,lB 0,98(1,12)' (0,96)'vahva olutvhm. ann.mk/ll,lB 1,90Taulukko 4. Eräiden merkkituotteiden hinnat juo-maryhmittäin Suomessa ja Ruotsissa huhtikuussa1982, mk/0,75 IRuotsilsuomi: miedot viinit.Ruotsista puuttuvat lähes kokonaan koti-maiset cocktailit, katkerot ja marjaviinit, jotkaSuomessa on hinnoiteltu alkoholisisällöltäänsuhteellisen halvoiksi. Tähän voivat liittyäruotsalaisten erilaiset kulutustottumukset. Eri-tyisesti väkevissä juomissa kulutus näyttääRuotsissa kohdistuvan hinnaltaan kalliimpiintuotteisiin kuin Suomessa. Viinien anniskelu-hinnat näyttävät olevan Ruotsissa alhaisempiakuin Suomessa.Alkoholijuomien hinnoittelu perustuu Ruot-sissa selkeämmin alkoholisisällön verotukseenkuin Suomessa (Ala-Uotila & Suoniemi 1986;Brown & al. 1982, 106 ja 268). Niinpä väke-vien juomien hintaerot ovat huomattavasti pie-nemmät kuin Suomessa: suosituimman viinanja suosituimman viskin välinen hintaero olihuhtikuussa 1982 vain 14 % ja suosituimmanbrandyn kohdalla tämä ero oli vajaat 9 o/".Suomessa vastaavat hintaerot olivat 40 ja95 %(taulukko 4). Ruotsissa myös anniskeluhin-noittelussa noudatetaan samaa periaatetta,joten väkevät juomat ovat myös anniskelussaalkoholihinnaltaan kalliimpia kuin miedot.Suomessa väkevien juomien alkoholihinta onanniskelussa alhaisempi kuin viinien vastaavahinta. Seuraavasta asetelmasta käy ilmi abso-luuttialkoholin suhteellinen hinta väkevissäjuomissa ja vahvassa oluessa (viinit : 1,00):väkevät juomatLähteet: Prislista l/82 ja vähittäismyyntihinnaston:o 78.Ruotsissa reaalitulot ovat nousseet hitaam-min, mutta alkoholin reaalihinnat nopeamminkuin Suomessa. Tämä on ilmeisesti osaltaansyynä erilaiseen kulutuskehitykseen Suomessaja Ruotsissa.Kuten edellä todettiin, eniten kulutuksenkehitys eroaa väkevien juomien vähittäismyyn-nissä. Tämän juomaryhmän hintakehitykses-säkin on näkyvä Suomessa väkevienjuomien reaalihinnat ovat nousseet keskimää-räistä hitaammin, Ruotsissa keskimääräistävauhtia tai nopeammin (taulukko 5). Seuraa-vasta asetelmasta käyvät ilmi absoluuttialko-holin reaalihinnat indekseinä vuonna l9B3l5Väkeaät juomatExplorer VodkaEau-de-Vie**Mac Scot (whisky)Väkeaät uünitVermouth, svenskMadeira FineAmontilladoMiedot aiinitAlgerieVino Blanco EspafrolCötes-du-RhöneVahua olutPripps Export, flaska66,0271,6775,5625,7140,5130,6013,2413,4418,703,75SuomiVäkeaät juomatKoskenkorvan viinaCognac MonopolKolmen leijonan viskiVäkeuät uünitSorbusAperitaAIko vermouth biancoMiedot aünitMagyar Feh6r BorLiebfraumilchEgri Bikav6r70,50138,0098,5023,0023,0027,0015,5023,0015,80Suomi1,24(1,19)'vhm.Ruotsi1,32Suomi0,93(0,92)lRuotsi1,75ann.vahva olutSuomi1,04(1,00)'vhm.Ruotsi1,05Suomi0,63(0,62)'Ruotsi1,22ann.rMiedot viinit : 1,00Taulukko 5. Alkoholijuomien reaalihintaindeksit (1980 : 100)väkevät juomatSuomi Ruotsivunlt olutSuomi Ruotsi Suomi RuotsiyhteensäSuomi Ruotsi1980l98ll9821983100,097,7100,0102,3100,0101,1l0l,l105,4I00,098,9102, I107,4100,097,298,2102,8100,0103,5107,0109,3100,0100,0102,3104,5100,0100,0100,0104, ILähteet: Socialstyrelsen: Alkoholstatistik; Oy AIko Ab: Nordisk alkoholstatistik; Oy Alko Ab: Vuosikirja.Suomessa ja Ruotsissa (1980 : 100) tainen. Seuraavassa asetelmassa esitetäänanniskeluhinnat vähittäismyyntihintoihin ver-rattuna Suomessa .ja Ruotsissa keskimäärinvuosina l9BO-83:väkevät juomat viinitvhm. ann. vhm. ann.Suomi 102,4 107,9 104,5 I I1,3Ruotsi 106,7 I10,3 108,7 I l2,l vunltvahva olutvhm. ann.108,9 I l0,B101,5 106,7yhteensävhm. ann.103,5 108,3106,7 109,1väkevät juomatSuomi Ruotsi2,42 3,56vahva olutSuomi Ruotsi1,94 3,12Suomi3,23(3,1 2) 'Ruotsi2,68SuomiRuotsiAnniskelün vähäinen osuus Ruotsin koko-naiskulutuksesta johtunee osaltaan sekä edus-tuskulutuksen ankarasta verotuskohtelustaettä väkevien juomien ja vahvan oluen kor-keista anniskeluhinnoista. Suomessa viinienosuus anniskelukulutuksesta on vain neljännesniiden vähittäismyyntiosuudesta, kun taasvahvan oluen osuus anniskelukulutuksesta onlähes nelinkertainen vähittäismyyntiosuuteenverrattuna. Syykin on ilmeinen: viinien annis-keluhinnat suhteessa vähittäismyyntihintoihinovat yli kolminkertaiset, mutta vahvan oluenanniskeluhinnat tuskin kaksinkertaiset. Lisäksiviinien anniskeluhinnat suhteessa vähittäis-myyntihintoihin ovat Suomessa huomattavastikorkeammat kuin Ruotsissa, kun taas väkevienjuomien ja oluen kohdalla tilanne on päinvas-rMiedot viinit.KirjallisuusAla-Uotila, Esa & Suoniemi, Ilpo: Alkoholijuo-mien verotuksesta ja haittasisällöstä. Helsinki 1986,julkaisematon muistioOy Alko Ab: Nordisk alkoholstatistik l980--83.Helsinki l9B4Oy Alko Ab: Vuosikirja l9B0--83. Helsinkil98r-84Oy Alko Ab: Vähittäismyyntihinnasto n:o 78Oy Alko Ab: Vähittäismyyntihinnasto n:o 82Brown, Mavis & Devar, Margo & Wallace, Paul:Alcoholic beverage taxation and control policies.Brewers Association of Canada. Ottawa I982Socialstyrelsen: Alkoholstatistik 1980-83. Sveri-ges officiella statistik. Stockholm l98l-84Systembolaget: Prislista nr l/82Systembolaget: Prislista nr 3/85.English SummaryJukka Salomaa: Alkoholin kulutuksen rakenne jahinnat Suomessa ja Ruotsissa aulsina 19B0-1983(The Structure of Alcohol Consumption and Prices inFinland and Sueden from 1980 to 1983)Although the Finnish and Swedish alcohol salessystems are outwardly similar, the volume of andtrends in alcohol consumption have di{Iered mark-edly in the two countries. Since availability is not al6significant explanatory factor for the differences,the cause must lie in consumer habits, which aremainly formed by the product selection, the generalprice level and the relative prices ofproducts.In l9B0 retail sales were lower in Finland than inSweden, but by l9B3 they were slightly higher.Retail consumption of hard liquor and strong beerwere of the same order of magnitude in both coun-tries, whereas wine consumption was considerablylower in Finland. On the other hand, a great deal ofmedium beer and long drinks were consumed inFinland, whereas the latter were not even on sale inSweden. With the exception of wine, on-premisessales were many times higher in Finland than inSweden, accounting for one quarter of total con-sumption in Finland and for only l0 per cent inSweden.The Finns consumed considerably more spiritsthan the Swedes in 1983. The Swedes drank twiceas much whisky, but only a fraction of the amountof other strong liquors that Finns consumed.Swedes drank less than half the amount of strongwines that Finns did, but more than three times asmuch light wine. The popularity of the beveragegroups seemed to vary to some extent according tothe extent of the product range.Besides dilferences in product range, differencesin price structure are another important reason fordifnerences in consumer habits. On the basis of aproduct-by-product survey, the Swedish prices forcomparable products (especially the more expen-sive ones) appeared to be lower than in Finland. Onthe other hand, the proportion of expensive prod-ucts consumed in Sweden was higher, and the pricepaid in Sweden for absolute alcohol was thus higherthan in Finland.Sweden had practically no domestic productionof cocktails, bitters or berry wines, which werefairly inexpensive in Finland in relation to alcoholcontent. On-premises prices of wine seemed to belower in Sweden than in Finland.The small percentage of overall consumptionaccounted for by on-premises sales in Sweden wasprobably partly due to severe taxation ofentertain-ment consumption and the high prices of liquor andstrong beer served on premises. In Finland theproportion of wines consumed on premises account-ed for only one quarter of retail sales, whereas theinverse ratio applied to strong beer. The reason isevident: the prices of wines served on premises wereexcessively high compared with their retail pricesand the on-premises prices of strong beer. More-over, on-premises wine prices were considerablyhigher in relation to retail prices in Finland than inSweden, whereas the opposite was true of liquotand beer.Alkoholipolitäkka Vol. 5l: 12-17, 1986t7

Alkoholin kulutuksen rakenne ja hinnat Suomessa ja Ruotsissa vuosina 1980-1983

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/128754/ap-1986-1-salomaa.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Alkoholin kulutuksen rakenne ja hinnat Suomessa ja Ruotsissa vuosina 1980-1983

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Julkari