Nohynek, Hanna

Salo, Heini

Toropainen, Maija

Finnish

Julkari

2018 2019 2020Influenssa A 17 051 19 496 8 117Influenssa B 18 770 334 2 075Mykoplasma 1 874 1 478 697Adenovirus 945 1 263 438Parainfluenssavirus 657 714 208Hinkuyskä 481 557 290Keuhkoklamydia 293 284 131Hemofilus 89 77 4102004006008001 0001 2001 4001 6001 8002 000Mykoplasma Adenovirus Parainfluenssavirus Hinkuyskä Keuhkoklamydia Hemofiluslkm2018 2019 202005 00010 00015 00020 00025 000Influenssa A Influenssa B2018 2019 2020ARTIKKELIJohdantoCovid-19-pandemia on aiheuttanut merkittäviä muutoksia infektio tautien ilmaantuvuuteen. Valtakunnallisen tartuntatautirekisterin kliinisen mikro-biologian laboratorioiden lähettämistä tartuntatauti-ilmoituksista nähdään, että lähes kaikkien hengitystie-patogeenilöydösten määrä on laskenut Suomessa koronapandemian aikana (1, kuva 1). Tämä on koskenut niin virus- kuin bakteeri-infektioita sekä äkillisten hengitystietulehdusten ja va-k vien tautimuotojen yhteydessä teh-tyjä löydöksiä. Samanlaisia havaintoja on tehty muualla maailmassa (2–4). Löydösmäärän laskun on arveltu johtuvan siitä, että pandemian takia annetut suositukset ja rajoitukset sekä muut ihmisten käyttäytymisessä tapah-tuneet muutokset ovat vähentäneet paitsi koronainfektioiden, myös mui-den hengitysteiden kautta tarttuvien virus- ja bakteeritautien leviämistä. Koska virukset ja bakteerit aiheuttavat hengitystieinfektioita usein yhdessä, on virusinfektioiden väheneminen pie-nentänyt myös riskiä sairastua niiden jälkitautina esiintyviin sekundaarisiin bakteeri-infektioihin, kuten välikorva-tulehdukseen, sivuontelotulehdukseen ja keuhkokuumeeseen.Myös matkustusrajoitukset ja matkailun väheneminen ovat vai-kuttaneet merkittävästi esimerkiksi kausi- influenssaan, jonka aiheuttama vuotuinen epidemia-aalto jäi kaudella 2020–2021 niin Suomessa kuin muis-Mitä kuuluu koronapandemia-aikana muille hengitystiepatogeeneille – esimerkkinä pneumokokkiMaija Toropainen, Heini Salo ja Hanna NohynekKuva 1. Tartuntatautirekisteriin vuosina 2018–2020 ilmoitettuja hengitystievirus- ja -bakteerilöydöksiä. Lähde: Tartuntatautirekisteri (tiedot haettu 11.1.2022).Lähes kaikkien hengitystiepato-geenilöydösten määrä on laskenut Suomessa korona-pandemian aikana26  Infektioidentorjunta 2022; 40KeuhkokuumeBakteremia, sepsis ja aivokalvotulehdus Ylähengitystie- ja välikorvatulehduksetsakin maissa poikkeuksellisen vaisuksi jollei kokonaan saapumatta. Poikkeustilanne on vaikuttanut myös hengitystiepatogeenien diagnos-tiikkaan ja seurantaan, joita ei ole pys-tytty toteuttamaan normaalisti, koska laboratoriokapasiteettia ja henkilöstöä on jouduttu kohdentamaan korona-testaukseen. Tämä on luultavasti koskenut erityisesti hengitystievirus-diagnostiikkaa, mutta on voinut vai-kuttaa myös bakteeritautien diagnos-tiikkaan. Osa hengitystietulehdusoireita potevista ei ehkä ole myöskään ha-keutunut hoitoon pandemian aikana yhtä herkästi kuin aiemmin. Tämä on voinut aiheuttaa diagnosointiviiveitä ja alidiagnosointia joissakin infektio-taudeissa. On mahdollista, ettei lievä-oireisista infektiotaudeista ole aivan yhtä kattavaa tilastotietoa kuin pande-miaa edeltävinä vuosina. Sen sijaan voi olettaa, että vakavien, sairaalahoitoa vaativien infektiotautien diagnostiikka ja tilastointi on säilynyt jotakuinkin ennallaan. Esimerkkinä tästä on veri- tai likvorinäytteestä todettu vakava pneumokokkitauti, jonka ilmaantu-vuus on merkittävästi vähentynyt korona pandemian aikana.Pneumokokkitaudit ja -rokotukset SuomessaStreptococcus pneumoniae eli pneu-mokokkibakteeri on maailmanlaajui-sesti tärkeä ylähengitystieinfektioiden ja vakavien, sairaalahoitoa vaativien tautien kuten keuhkokuumeen, veren-myrkytyksen ja  aivokalvotulehduksen aiheuttaja. Pneumokokki leviää mui-den hengitystiepatogeenien tapaan ensisijaisesti lähikontaktissa pisara-tartuntana esimerkiksi yskiessä ja aivastaessa. Se voi tarttua myös kos-ketuksen kautta pinnoilta, joille on äs-kettäin päätynyt pneumokokkitautia sairastavan hengitystie-eritteitä.Suurin osa pneumokokin aiheutta-masta tautitaakasta aiheutuu välikor-va- ja ylähengitystietulehduksista, kun taas vakaviin tautimuotoihin sairastu-taan harvemmin (kuva 2). Ennen koronapandemiaa Suomessa esiintyi noin puoli miljoonaa välikorva-tulehdusta vuosittain, pääosin pienillä lapsilla. Näistä noin kaksi kolmasosaa oli bakteerien, tyypillisesti pneumo-kokki-, hemofilus- ja moraksella-bak-teerien aiheuttamia. Suomessa 18 vuot-ta täyttäneistä päätyi sairaalahoitoon keuhkokuumeen takia vuosittain mel-kein 30 000 henkilöä (5). Näiden lisäksi keuhkokuumetta hoidetaan avohoidos-sa. Keuhko kuumeen ilmaantuvuus li-sääntyy iän myötä mutta kaiken ikäiset voivat sairastua siihen. Ikääntyneiden keuhkokuume tapauksista oli suoma-laisen tutkimuksen mukaan pneumo-kokin aiheuttamia 24 prosenttia (6). Vuonna 2019 havaitussa pneumokokin aiheuttamassa työyhteisön sisäisessä keuhkokuume- epidemiassa sairastu-neet, yksittäinen kuolintapaus mukaan lukien, olivat 19–64-vuotiaita (7). Kuva 2. Pneumokokkibakteerin aiheuttamia tauteja.Infektioidentorjunta 2022; 40 27ARTIKKELIPneumokokin aiheuttamista tau-deista harvinaisimpia ovat vakavat yleisinfektiot, joissa bakteeri on eden-nyt syvemmälle elimistöön, mistä se on usein osoitettavissa bakteeriviljelyllä potilaan veri- tai likvorinäytteestä. Ky-seessä voi tällöin olla pneumokokin aiheuttama bakteremia tai sepsis ilman infektiofokusta, keuhko kuumeesta al-kunsa saanut infektio, tai näitä har-vinaisempi aivokalvotulehdus (8). Pienet lapset, iäkkäät ja tiettyihin lääke tieteellisiin riskiryhmiin kuu-luvat henkilöt ovat muita herkempiä sairastumaan pneumokokin aiheutta-miin vaikeisiin infektioihin. Rokotus-ohjelman myötä pikkulasten vakavat pneumokokkitaudit ovat kuitenkin käyneet meillä harvinaisiksi. Pneumokokista tunnetaan tällä hetkellä 100 erilaista pneumokokki-tyyppiä, joiden  taudinaiheuttamiskyky ja ilmaantuvuus vaihtelevat. Reilu 20 pneumokokkityyppiä aiheuttaa maailman laajuisesti valtaosan tau-deista. Pneumokokkirokote kuu-luu niin Suomessa kuin useimmissa muissa maissa lasten kansalliseen rokotus ohjelmaan, missä meillä on tällä hetkellä käytössä kymmeneltä pneumokokkityypiltä suojaava roko-te. Lasten rokotusohjelmaan kuulu-vien rokotteiden rokotuskattavuus on säilynyt Suomessa erinomaisena myös koronapandemian aikana.Pikkulasten lisäksi pneumokokki-rokotetta tarjotaan osana kansallista rokotusohjelmaa maksutta myös kanta-solusiirron saaneille potilaille. Muista riskiryhmistä tänä vuonna ensimmäi-senä tulee mukaan vaikeaa munuais-sairautta sairastavat. Kansallinen rokotusasiantuntija ryhmä ja Tartunta-tautien neuvottelukunta ovat suosi-telleet, että  pneumokokkirokotusta tarjotaan myös ahtauttavaa keuhko-sairautta tai astmaa sairastaville ja va-kavasti immuuni puutteisille määrätyin ikäryhmärajauksin. Näidenkin riski-ryhmien rokotuksia päästään valmis-telemaan vielä tämän vuoden aikana. Pneumokokin aiheuttama välikor-vatulehdus tai keuhkokuume alkaa usein virustaudin, kuten nuha kuumeen tai influenssan, jälkeen. Tämän vuoksi myös influenssarokotteiden ajatellaan antavan välillisesti suojaa niin pneu-mokokin kuin muiden bakteerien ai-heuttamia jälkitauteja vastaan. Covid-19-pandemian alussa pelät-tiin, että myös SARS-CoV-2 infektio voisi johtaa vakavan pneumokokki-taudin lisääntymiseen aiempien influenssa pandemioiden tapaan. Bakteerien, sienten tai muiden vi-rusten aiheuttamia samanaikaisia infektiota on todettu noin joka vii-dennellä sairaala hoitoon joutuneella Covid-19-potilaalla (9). Toisin kuin influenssan, koronavirustartunnan ei ole nähty lisäävän riskiä sairastua pneumokokin aiheuttamiin vaikei-siin infektioihin (9–10). SARS-CoV-2- viruksen ja pneumokokin aiheutta-massa yhteisinfektiossa potilaan en-nusteen on kuitenkin todettu olevan huonompi kuin veriviljely positiivisessa pneumokokki taudissa yksinään (10). Tietoa SARS-CoV-2-viruksen ja mui-den hengitystiepatogeenien vuorovai-kutuksista ja yhteisinfektioista kertyy koko ajan lisää. Vakavan pneumokokkitaudin ilmaantuvuus koronapandemian aikanaPneumokokin aiheuttamia vakavia in-fektiota, kuten myös muiden hengitys-tiepatogeenien aiheuttamia infektioita, esiintyy eniten joulu-huhtikuussa. Ennen koronapandemiaa Suomessa raportoitiin noin 750 veri- tai likvori-näytteestä todettua vakavaa pneumo-kokkitapausta vuosittain (kuva 3). Tapausmäärät romahtivat nopeasti sen jälkeen, kun rajoitustoimet korona-pandemian hillitsemiseksi alkoivat maaliskuussa 2020. Vuonna 2020 tartuntatauti rekisteriin raportoitiin 318 pneumokokkilöydöstä, mikä on lähes 60 % vähemmän kuin pandemiaa edel-tävinä vuosina keskimäärin. Vakavan pneumokokkitaudin ilmaantuvuus las-ki kaikissa ikäryhmissä (kuva 4). Lähes kaikkien pneumokokki tyyppien ai-heuttamat infektiot vähenivät (kuva 5). Tilanne jatkui samanlaisena myös toisena pandemiavuonna aina loppu-kesään 2021 saakka. Löydösmäärät kääntyivät tämän jälkeen nousuun, kun koronapandemiaan liittyviä rajoi-tuksia purettiin uuden hybridistrategi-Tietoa SARS-CoV-2-viruksen ja muiden hengitystiepatogee-nien vuorovaikutuk-sesta ja yhteisinfek-tioista kertyy koko ajan lisää.28  Infektioidentorjunta 2022; 400-4 5-9 10-14 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74 75-2019 24 10 4 6 9 11 16 27 28 25 41 66 94 96 95 1962020 15 0 1 1 3 4 11 18 17 13 24 30 28 42 44 67Yht. 39 10 5 7 12 15 27 45 45 38 65 96 122 138 139 2630204060801001201401601802000-4 5-9 10-1415-1920-2425-2930-3435-3940-4445-4950-5455-5960-6465-6970-74 75-lkm2019 20202018 2019 2020 2021Pneumokokki 761 748 318 305Tilastointikuukausi LKMtammi 13helmi 15maalis 9huhti 7touko 12kesä 23heinä 16elo 13syys 28loka 49marras 62joulu 5801002003004005006007008002018 2019 2020 2021lkm020406080tammihelmimaalishuhtitoukokesäheinäelosyyslokamarrasjouluKuva 3. Tartuntatautirekisteriin vuosina 2018–2021 ilmoitetut veri- ja likvorinäytteistä tehdyt pneumokokkilöydökset. Pienempi kaavio näyttää löydösten määrän kuukausittain vuonna 2021.  Lähde: Tartuntatautirekisteri (tiedot haettu 11.1.2022). Kuva 4. Veri- ja likvorinäytteistä tehtyjen pneumokokkilöydösten ikäjakauma vuosina 2019 ja 2020. Lähde: Tartuntatautirekisteri.0-4 5-9 10-14 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74 75-2019 24 10 4 6 9 11 16 27 28 25 41 66 94 96 95 1962020 15 0 1 1 3 4 11 18 17 13 24 30 28 42 44 67Yht. 39 10 5 7 12 15 27 45 45 38 65 96 122 138 139 2630204060801001201401601802000-4 5-9 10-1415-1920-2425-2930-3435-3940-4445-4950-5455-5960-6465-6970-74 75-lkm2019 2020Infektioidentorjunta 2022; 40 29an myötä syys-lokakuun vaihteessa. Tammikuun puoliväliin tultaessa veri- tai likvoritutkimuksella varmistettuja löydöksiä oli ilmoitettu vuodelta 2021 yhteensä 305. Tämä on jotakuinkin saman verran kuin ensimmäisenä pandemia vuonna 2020. JohtopäätöksetVakavan pneumokokkitaudin ilmaan-tuvuus väheni merkittävästi korona-pandemian rajoitustoimenpiteiden aikana. Koska vaikeat yleisinfektiot ovat vain pieni osa kaikista pneu-mokokin aiheuttamista infektioista, ovat korona pandemiaan liittyvät rajoitus toimet luultavasti vähen-täneet pneumokokin aiheuttamaa tauti taakkaa laajemminkin. Vaikutus ei näytä kuitenkaan olevan pysyvä, sillä korona rajoitusten purkamisen ja hengitystie infektiokauden alkamisen myötä vakavan pneumokokkitaudin ilmaantuvuus on noussut Suomessa nopeasti loppuvuoden aikana. Israelissa tehdyn tutkimuksen (11) mukaan rajoitustoimilla ei näytä juu-rikaan olleen vaikutusta lasten nielu-kantajuuteen eli siihen, kuinka suuri osa lapsista kantaa pneumokokki bakteeria oireettomana ylempien hengitys teiden pinnalla. Tämä voi selittää sen, miksi tautitapausten määrä kääntyi meillä niin nopeasti nousuun rajoitus toimien purkamisen jälkeen. Myös samanai-kaisesti nähty para influenssa-, RS- ja muiden hengitystie virusten aiheut-tamien hengitystie tulehdusten voi-makas lisääntyminen on luultavasti edes auttanut asiaa. Tauti tapausten määrä on lähtenyt nousuun myös muissa maissa, missä koronarajoitus-toimia on päästy purkamaan (12–14). Tulevat kuukaudet näyttävät, miten pneumokokin ja hengitystie viruksista erityisesti influenssan tautitilanne tu-lee kehittymään, kun rajoitustoimia vuodenvaihteessa kiristettiin pahe-nevan koronaepidemiatilanteen takia uudestaan. Pneumokokkitautien ja muiden infektio-tautien torjunnan kannalta olisi eduksi, jos osaisimme torjuntatoimien  joukosta poimia ne, joista on ollut suurin hyöty hengitystie-tulehdusten vähentämisessä.Serotyyppijakauma2019 202019A 170 693 134 6922F 74 266C 64 204 31 1323B 25 108 25 915B/C 24 711A 21 915A 16 119N 17 1012F 22 123A 16 6NK 15 735B 12 635F 7 519F 9 210A 6 424F 9 102040608010012014016018019A 3 22F 6C 4 23B 8 15B/C 11A 15A 9N 12F 23A 35B 35F 19F 10A 24Flkm2019 2020Kuva 5. Veri- ja likvorinäytteistä tehtyjen pneumokokkilöydösten tyyppijakauma. Kuvassa on esitetty vuosien 2019 ja 2020 kahdeksantoista yleisimmän pneumokokkityypin lukumäärät. Lähde: Tartuntatautirekisteri.0-4 5-9 10-14 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74 75-2019 24 10 4 6 9 11 16 27 28 25 41 66 94 96 95 1962020 15 0 1 1 3 4 11 18 17 13 24 30 28 42 44 67Yht. 39 10 5 7 12 15 27 45 45 38 65 96 122 138 139 2630204060801001201401601802000-4 5-9 10-1415-1920-2425-2930-3435-3940-4445-4950-5455-5960-6465-6970-74 75-lkm2019 202030  Infektioidentorjunta 2022; 403. Rybak A, Yang DD, Schrimpf C ym. Fall of community-acqui-red pneumonia in children following COVID-19 non-phar-maceutical interventions: a time series analysis. Pathogens. 2021 Oct 24;10(11):1375. doi: 10.3390/pathogens10111375. PMID: 34832531; PMCID: PMC8617667.4. van Summeren J, Meijer A, Aspelund G ym. . Low levels of respiratory syncytial virus activity in Europe during the 2020/21 season: what can we expect in the coming summer and autumn/winter? Euro Surveill. 2021 Jul;26(29):2100639. doi: 10.2807/1560-7917.ES.2021.26.29.2100639. Erratum in: Euro Surveill. 2021 Jul;26(30): PMID: 34296672; PMCID: PMC8299745.5. Okasha O, Rinta-Kokko H, Palmu AA ym. Population-level impact of infant 10-valent pneumococcal conjugate vaccination on adult pneumonia hospitalisations in Finland. Thorax. 2018 Mar;73(3):262-269. doi: 10.1136/thorax-jnl-2017-210440. Epub 2017 Oct 7. PMID: 28988217.6. Palmu AA, Saukkoriipi A, Snellman M ym. Incidence and etiology of community-acquired pneumonia in the elderly in a prospective population-based study. Scand J Infect Dis. 2014 Apr;46(4):250-9. doi: 10.3109/00365548.2013.876509. Epub 2014 Jan 29. PMID: 24475952.7. Linkevicius M, Cristea V, Siira L ym. Outbreak of invasive pneumococcal disease among shipyard workers, Turku, Finland, May to November 2019. Euro Surveill. 2019 Dec;24(49):1900681. doi: 10.2807/1560–7917. ES.2019.24.49.1900681. PMID: 31822326; PMCID: PMC6905297.8. Anttila V-J. Bakteremia, sepsis ja verenmyrkytys. 2021. Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk006049. Musuuza JS, Watson L, Parmasad V ym. Prevalence and outcomes of co-infection and superinfection with SARS-CoV-2 and other pathogens: a systematic review and meta-analysis. PLoS One. 2021 May 6;16(5):e0251170. doi: 10.1371/journal.pone.0251170. PMID: 33956882; PMCID: PMC8101968.10. Amin-Chowdhury Z, Aiano F, Mensah A ym. Impact of the Coronavirus disease 2019 (COVID-19) pandemic on invasive pneumococcal disease and risk of pneumococcal coinfection with Severe Acute Respiratory Syndrome Coronavirus 2 (SARS-CoV-2): prospective national cohort study, England. Clin Infect Dis. 2021 Mar 1;72(5):e65-e75. doi: 10.1093/cid/ciaa1728. PMID: 33196783; PMCID: PMC7717180.11. Danino D, Ben-Shimol S, van der Beek BA ym. Decline in pneumococcal disease in young children during the COVID-19 pandemic in Israel associated with suppression of seasonal respiratory viruses, despite persistent pneumococcal carriage: a prospective cohort study. Clin Infect Dis. 2021 Dec 14:ciab1014. doi: 10.1093/cid/ciab1014. Epub ahead of print. PMID: 34904635.12. Perniciaro S, van der Linden M & Weinberger DM. Re-emergence of invasive pneumococcal disease in Germany during the spring and summer of 2021.. medRxiv 2021.10.15.21264973; doi: https://doi.org/10.1101/2021.10.15.21264973.13. Casanova C, Küffer M, Leib SL ym.. Re-emergence of invasive pneumococcal disease (IPD) and increase of serotype 23B after easing of COVID-19 measures, Switzerland, 2021. Emerg Microbes Infect. 2021 Dec;10(1):2202-2204. doi:10.1080/22221751.2021.2000892. PMID: 34723783; PMCID: PMC8648035.14. Amin-Chowdhury Z, Bertran M, Sheppard CL ym.. Does the rise in seasonal respiratory viruses foreshadow the return of invasive pneumococcal disease this winter? Lancet Respir Med. 2021 Dec 1:S2213-2600(21)00538-5. doi: 10.1016/S2213-2600(21)00538-5. Epub ahead of print. PMID: 34863331.Pneumokokkitaudin ja muiden infektio tautien torjunnan kannalta olisi eduksi, jos osaisimme torjunta-toimien joukosta poimia ne, joista on ollut suurin hyöty hengitystie-tulehdusten vähenemisessä. Koska rajoituksia ja suosituksia on ollut monia ja niiden määrä ja voimakkuus ovat vaihdelleet epidemiatilanteen mukaan, eri keinojen vaikuttavuutta on väestö-tasolla vaikeaa arvioida. Monia hengitystieinfektioita on mahdollista ehkäistä rokotuksilla. In-fektioiden leviämistä vähentää myös kontaktien välttäminen hengitystie-oireisena. Merkitystä tartuntojen vä-hentämiseen on ajateltu olevan myös hyvällä käsi- ja yskimishygienialla, turvaetäisyydellä ja joskus maskien käytöllä. Infektiotauteja vähentämäl-lä pienennämme samalla antibiootti-hoidon tarvetta ja sitä kautta myös antibiootti resistenssiä, mikä pidem-mällä tähtäimellä lisää bakteeritautien hoitovaihtoehtoja ja vähentää infekti-oiden hoidon kustannuksia.Maija Toropainen, erityisasiantuntija Terveysturvallisuusosasto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)Heini Salo, erikoistutkija Terveysturvallisuusosasto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)Hanna Nohynek, ylilääkäri Terveysturvallisuusosasto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)Lähteet1. THL. Tartuntatautien esiintyvyys Suomessa -raportit. 2021. https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/seurantajarjestelmat-ja-rekisterit/tartuntatautirekisteri/tartuntatautien-esiintyvyystilastot/tartuntatautien-esiinty-vyys-suomessa-raportit2. Brueggemann AB, Jansen van Rensburg MJ, Shaw D ym. Changes in the incidence of invasive disease due to Streptococcus pneumoniae, Haemophilus influenzae, and Neisseria meningitidis during the COVID-19 pandemic in 26 countries and territories in the Invasive Respiratory Infection Surveillance Initiative: a prospective analysis of surveillance data. Lancet Digit Health. 2021 Jun;3(6):e360-e370. doi: 10.1016/S2589-7500(21)00077-7. Erratum in: Lancet Digit Health. 2021 May 26; PMID: 34045002; PMCID: PMC8166576.Infektioidentorjunta 2022; 40 31

Mitä kuuluu koronapandemiaaikana muille hengitystiepatogeeneille : esimerkkinä pneumokokki

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/144356/Mit%c3%a4%20kuuluu%20koronapandemiaaikana%20muille.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Mitä kuuluu koronapandemiaaikana muille hengitystiepatogeeneille – esimerkkinä pneumokokki

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Julkari