Eskola, Juhani

Lanki, Timo

Finnish

Julkari

321PÄÄKIRJOITUSDuodecim 2019;135:321-3Ilmastonmuutoksen torjunta voi muodostua tämän vuosisadan suu-rimmaksi terveysteoksiJuhani Eskola ja Timo LankiIlmastonmuutos vaikuttaa globaalisti terveyteenT erveyssektorin herääminen ilmaston­muutoksen vaikutuksiin on ollut hidasta. Syynä on se, että terveydenhuollossa mo­nesti keskitytään yksilöön ja hänen sairauksiin­sa. Ilmaston muutosten heijastuminen väestön terveyteen on jäänyt vähemmälle huomiolle, mutta tilanne kuitenkin muuttuu (1,2).Hyvinvointiin ja terveyteen kohdistuvien vaikutusten tarkastelu konkretisoi ekosystee­min tasapainon järkkymisen seurauksia. WHO:n mukaan jo nyt lähes neljännes maailman väestön kuolemantapauksista liittyy ympäristösyihin (3). Hy­vinvointia ja terveyttä heiken­tävät voimakkaasti esimerkiksi puhtaan veden puute, ravinnon niukkuus, äärimmäiset sää­ilmiöt sekä sisä­ ja ulkoilman saasteet (4).Runsastuvat hellejaksot lisäävät etenkin ikääntyvän väestön kuolleisuutta. On arvioitu, että vuonna 2015 terveyttä uhkaavalle hellejak­solle altistui 175 miljoonaa ikääntynyttä enem­män kuin vuosina 1986–2008 (2). Puhdas vesi vähenee, ja kuluvan vuosisadan puolivälissä arviolta puolet maapallon väestöstä kärsii ajoit­tain vesipulasta (5). Tämä altistaa vesivälittei­sille infektioille ja epidemioille.Maapallon väestön edelleen lisääntyessä riittävän ravinnon tuottaminen kaikille vaikeu­tuu. Sään ääri­ilmiöt kuten lisääntyvä kuivuus, tulvat ja myrskyt sekä maanpinnan eroosio ja viljelykelpoisen maa­alan niukkeneminen heikentävät viljelykasvien satoja monin pai­koin. Kalansaaliiden määrä on jo pienentynyt ylikalastuksen seurauksena. Aliravitsemuksen lisääntyminen on ilmastonmuutoksen merkit­tävimpiä terveyshaittoja tällä vuosisadalla. Vii­me vuosina aliravitsemuksesta kärsivien määrä on alkanut uudelleen lisääntyä ja oli vuonna 2017 jo 821 miljoonaa (6). Äärimmäiset sää­ ja ilmasto­olosuhteet selittävät muutosta osaltaan.Luonnonkatastrofit, infektiotaudit ja alira­vitsemus voivat johtaa pakolaisuuden massii­viseen lisääntymiseen. Vuoden 2015 miljoo­nan ihmisen pakolaisaalto Eurooppaan tuntuu helpolta pilotilta, jos uhkana on, että ilmasto­pakolaiset joutuvat lähtemään liikkeelle Afrikasta ja Etelä­Aa­siasta. Maailmanpankin tuoreen ar vion mukaan 140 miljoonaa ihmistä saattaa olla lähdössä pakoon ilmastonmuutoksen seurauksia Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Etelä­Aasiassa seu­raavien 30 vuoden kuluessa (7).Ilmastonmuutoksen haitalliset terveysvai­kutukset kohdistuvat erityisesti niille alueille, joille yleinen hyvinvoinnin ja terveyden huono­onnisuus sekä ympäristöterveyshaitat muuten­kin kohdistuvat (8). Ympäristösyihin kuolee Aasiassa 7,3 miljoonaa ja Afrikassa 2,2 miljoo­naa ihmistä (3).Arktisella alueella ilmaston lämpeneminen on noin kaksi kertaa maapallon keskiarvoa voi­makkaampaa, ja Suomenkin ilmasto lämpenee nopeammin kuin suuri osa muusta maailmasta (KUVA) (9). Suomen keskilämpötila on kohon­nut kaksi astetta esiteolliseen aikaan verrattuna, ja tuoreen ennusteen mukaan se nousee edel­leen vuoteen 2050 asti. Suomalainenkin lääkäri kohtaa nykyään il­mastonmuutoksen vaikutuksia työssään. Meillä ilmastonmuutoksen terveysriskit keskittyvät etenkin helteen vaikutuksiin, vesiepidemioihin, Artikkeli on avoin kaikille322J. Eskola ja T. LankiPÄÄKIRJOITUSvektorivälitteisiin sairauksiin, liukastumistapa­turmiin sekä rakennusten kosteusvaurioihin liittyviin sisäilmaongelmiin (10). Haitallisia vaikutuksia vähentävät suotuisat ilmastolli­set lähtökohdat sekä kehittynyt yhteiskunnan infra struktuuri ja terveydenhuolto. Pystymme köyhiä maita paremmin sopeutumaan muutok­siin ja varautumaan haittoihin. Me suomalaiset emme voi jättää ilmaston­muutosta muiden huoleksi ja torjuttavaksi. Ilmaston lämpeneminen ja äärimmäiset sääil­miöt tuntevat rajoja vielä vähemmän kuin tar­tuntataudit. Olemme länsimaisella elämäntyy­lillämme tuhlanneet maapallon yhteisiä voima­varoja ja tuottaneet kasvihuonekaasuja selvästi yli kohtuuden. Kehittyvien maiden asukkaat voivat hyvästä syystä odottaa meidän nyt otta­van suuremman vastuun myös tilanteen korjaa­misesta.Ilmastonmuutoksen vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin tunnetaan yleisellä tasolla hy­vin. Tarvitaan kuitenkin parempia menetelmiä, joilla pystyttäisiin mittaamaan vaikutusten suuruutta. Tätä tietoa tarvittaisiin ratkaisujen kehittämiseen, torjunta­ ja sopeutumistoimien priorisointiin sekä poliittisten perustelujen tueksi. Torjuntatoimia pidetään hankalina ja kalliina, mutta toimimattomuus tulee vielä kal­liimmaksi (11). Tekemistä riittää niin päättäjillä, asiantun­tijoilla kuin yksittäisillä kansalaisillakin. Kan­sainvälisesti olisi päästävä kattaviin ilmasto­sopimuksiin, niiden täytäntöönpanoon ja val­vontaan. Kansallisten päättäjien tulee huolehtia kestävän kehityksen huomioimisesta esimer­kiksi energia­ ja liikennepolitiikassa, verotuk­sen kohdentamisessa, ympäristölainsäädän­nössä, rakentamisessa ja yhdyskuntasuunnitte­lussa. Meidän jokaisen tulisi yksilöinä miettiä kulutuskäyttäytymistämme, mutta tärkeää on myös kulutuksen ohjaaminen oikeaan suuntaan poliittisilla toimilla.KUVA. Suomi lämpenee nopeammin kuin muu maailma (9).Suomi lämpenee nopeammin kuin muu maailmaSuomen lämpötila kohoaa Ilmatieteenlaitoksen mukaan jopa yli 7 °Cvuoteen 2100 mennessä, jos päästöjäei rajoiteta.Suomen lämpötila kohoaa vuoteen2050 mennessä noin 3–4 °Criippumatta päästöjen kehityksestä.Jos tiukat päästörajat toteutuvat,lämpeneminen voi jäädä vuonna 2100noin 3 °C:een.Suomen lämpötila onkohonnut noin 2 °Cesiteollisesta ajasta.Vuonna 2017 globaalilämpötila oli 1,1 °Clämpimämpi kuinesiteollisena aikana.1900 1950 2000 2050 2100543210Keskilämpötilan nousu (°C) verrattuna vuosien 1850–1900  esiteolliseen aikaan Tiukat päästö-rajoituksetNykyinen päästökehitys jatkuu323 Ilmastonmuutos vaikuttaa globaalisti terveyteenKuva: Matti MatikainenTerveyssektori on merkittävä energian ja materiaalien käyttäjä ja siten myös kasvihuone­kaasujen päästölähde (12). Sen tulee siksikin omalta osaltaan osallistua torjuntatoimiin. Toi­saalta tärkeää on pitää esillä sitä, että monet il­mastonmuutoksen torjuntatoimet hyödyttävät terveyttä, esimerkiksi autoilun vähentäminen siirtymällä pyöräilyyn ja kävelyyn sekä lihan korvaaminen kasviksilla ruokavaliossa (13). Il­masto on jo muuttunut, joten terveyshaittojen ehkäisemiseksi terveyssektorinkin tulee sopeu­tua, esimerkiksi varautumalla yleistyviin ja voi­mistuviin helleaaltoihin.Lancetin asiantuntijaryhmä tiivisti näke­myksensä kolmeen päätelmään: 1) ilmaston­muutoksen vaikutukset muodostavat ison ris­kin väestön terveydelle, 2) ilmastonmuutoksen torjunta voi muodostua tämän vuosisadan suu­rimmaksi terveysteoksi ja 3) haasteet eivät ole ensi sijassa teknisiä tai taloudellisia vaan paljol­ti poliittisia (14,15). On aika toimia! ■JUHANI ESKOLA, LKT, pääjohtajaTerveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)TIMO LANKI, FT, professori  Itä-Suomen yliopistoJohtava tutkija, THL1. Carleton TA, Hsiang SM. Social and econo mic impacts of climate. Science 2016;353:1112–27. 2. Watts N, Amman M, Ayeb-Karlsson S, ym. The Lancet Countdown on health and  climate change: from 25 years of inacti-on to a global transformation for public health. Lancet 2018;391:581–630.3. Prüss-Ustün A, Wolf J, Corvalán C, ym. Pre-venting disease through healthy environ-ments. A global assessment of the burden of disease from environmental risks. Geneve: World Health Organization 2016.4. Myers SS. Planetary health: protecting hu-man health on a rapidly changing pla net. Lancet 2018;390:2860–8.5. WWAP (United Nations World Water Assessment Programme)/UN-Water. The United Nations world water development report 2018. Nature-based solutions for water. UNESCO 2018.6. FAO, IFAD, UNICEF, WFP, WHO. The state of food security and nutrition in the world 2018. Building climate resilience for food security and nutrition. Food and Agricul-ture Organization of the United Nations (FAO) 2018.7. Rigaud KK, de Sherbin A, Jones B, ym. Groundswell: preparing for internal clima-te migration. Washington DC: World Bank Group 2018.8. Levy BS, Patz JA. Climate change, human rights, and social justice. Ann Global Health 2015;81:310–22.9. Takala A, Vihavainen S. Olemmeko valmiit kaikkeen, mitä ilmastonmuutos Suomelle tekee? Näin muuttuvat talot, kaupungit ja jääkaappimme sisältö. Helsingin Sanomat 3.8.2018. 10. Tuomenvirta H, Haavisto R, Hildén M, ym. Sää- ja ilmastoriskit Suomessa – kansal-linen arvio. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 43/2018.11. Haines A, Ebi KI, Smith KR, ym. Health risks of climate change: act now or pay later. Lancet 2014;384:1073–5.12. Malik A, Lenzen M, McAlister S, McGain F. The carbon footprint of Australian health care. Lancet Planet Health 2018;2:e27–35.13. Ganten D, Haines A, Souhami R. Health co-benefits of policies to tackle climate change. Lancet 2010;376:1802–4. 14. Watts N, Adger WN, Agnolucci P, ym. Health and climate change: policy respon ses to protect public health. Lancet 2015;386:1861–914.15. Wang H, Horton R. Tackling climate chan-ge: the greatest opportunity for global health. Lancet 2015;386:1798–9. SIDONNAISUUDETJuhani Eskola: Ei sidonnaisuuksiaTimo Lanki: Ei sidonnaisuuksiaKIRJALLISUUTTA

Ilmastonmuutos vaikuttaa globaalisti terveyteen

https://www.julkari.fi/bitstream/10024/137655/2/duo14774.pdf

Ilmastonmuutos vaikuttaa globaalisti terveyteen

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Julkari