Nurmi-Koikkalainen, Päivi

Sohlman, Britta

Julkari

TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI   27   ●     MARRASKUU 2016  RAI-kehitysvammatyö (interRAI-ID) -välineen käyttömah-dollisuudet aikuisten kehitysvammaisten palveluissa    Päälöydökset   interRAI-ID –väline toivot-tiin saatavan pysyväänkäyttöön Osaston asiakkaista kerty-vän RAI-tieto auttaa osas-ton toiminnan seurannassaja kehittämisessä. Haasteena koettiin asiak-kaiden, joilla ei ollut sanal-lista kommunikointikykyä,arviointi sekä RAI-arvioinnintekemiseen kuluva aika. 75 prosentilla asiakkaistaosallistui ohjattuihin toi-mintoihin tai virkistystoi-mintaa. Monella kehitysvammaisel-la oli masennukseen liitty-viä oireita.JOHDANTO RAI on kansainvälinen tiedonkeruun ja havainnoinnin väline, joka on tarkoitet-tu asiakkaan palvelutarpeen (terveys ja sosiaalinen tilanne) arviointiin sekä hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelman laatimiseen. RAI-järjestelmä tuottaa tietoa myös laadun ja kustannusvaikuttavuuden arviointiin ja seurantaan. (www.interrai.org). RAI-järjestelmän tietopohja koostuu palvelutarpeen arvi-oinnin yhteydessä kerätystä standardoidusta tiedosta. Lisätietoa RAI-järjestelmästä www.thl.fi/rai.  RAI-arvioinnin teon jälkeen ohjelmisto tuottaa hoito- ja palvelusuunnitelman apuvälineitä: mittareita, tunnuslukuja ja CAP-herätteitä (Clinical Assessment Protocols) henkilön toimintakyvystä, terveydentilasta, ja mahdollisista henki-löön tai asuinympäristöön liittyvistä riskitekijöistä. CAP-heräte on RAI-arviointitietoon perustuva apuväline, joka ilmoittaa henkilön voimavaroista ja riskitekijöistä, jotka on hyvä huomioida hoito- ja palvelusuunnitelmaa laaditta-essa. (Heikkilä & Mäkelä, 2015.)  RAI-järjestelmä on kehitetty palvelutyyppikohtaiseksi. Aikuisten kehitysvam-maisten palveluihin on kehitetty interRAI Intellectual Disability. Suomessa kehi-tysvammahuollossa ei ole käytettävissä yhtenäistä välinettä kehitysvammais-ten asiakkaiden tarpeiden arvioimiseksi ja toiminnan kehittämiseksi, joten kiinnostusta interRAI-ID -välineen testaukseen oli.  TUTKIMUKSEN TAVOITE JA ASETELMA Tavoitteena oli selvittää, miten kansainvälisen interRAI Intellectual Disability (ID) -työväline soveltuu käytettäväksi Suomessa kehitysvammaisten palveluis-sa. Tutkimus on pilottihankkeen analyysi ja perustuu alkuvuonna 2014 tehtyi-hin 271 asiakasarviointiin 27 toimintayksikössä sekä hankkeessa kertyneisiin käyttökokemuksiin. ASIAKKAIDEN TAUSTATIEDOT Asiakkaiden keski-ikä oli 43,6 vuotta (vaihteluväli 16-88 vuotta) ja miehiä oli lähes kaksi kolmesta (64 %). Asiakasasiakirjoihin määritelty kehitysvamman vaikeusaste oli määritelty 29 prosentilla lieväksi tai keskivaikeaksi ja 60 prosen-tilla vaikeaksi tai erittäin vaikeaksi. Kirjattua kehitysvamman vaikeusasetetta ei ollut 11 prosentilla asiakkaista ja yhdellä asiakkaalla ei ollut lainkaan kehitys-vammaa. Tutkimuksen ajankohtana asiakkaista oli pysyvässä laitoshoidossa 82 prosenttia, asumispalveluissa 17 prosenttia ja kolme asiakasta oli kriisi-/intervallijaksolla.   ASIAKKAIDEN KOGNITIO, PÄIVITTÄISISTÄ TOIMINNOISTA SUORIUTU-MINEN Asiakkaiden kognitiivisia toimintoja arvioitiin CPS-mittarilla.  Kaikilla asiakkailla oli jonkin asteinen kognition heikentyminen. Kognition heikentyminen oli 14,4 prosentilla rajatilainen tai lievä ja 62,7 prosentilla vaikea tai erittäin vaikea.  Kirjoittajat: Britta Sohlman Kehittämispäällikkö, THL Päivi Nurmi-Koikkalainen Kehittämispäällikkö, THL     Britta Sohlman, Päivi Nurmi-Koikkalainen RAI-kehitysvammatyö (interRAI-ID) –välineen käyttömahdollisuu-det aikuisten kehitysvammaisten palveluissa   THL – Tutkimuksesta tiiviisti 27/2016  2 Ilman apuvälineitä käveleviä oli 60 prosenttia asiakkaista ja vuoteessa eläviä 3 prosenttia. Asiakkaiden päivittäisistä toiminnoista suoriutumista arvioitiin hie-rarkkisella ADL-mittarilla. Täysin itsenäisiä, vain apua valmistelussa tai seuran-taa tarvitsevia oli runsas viidennes asiakkaista, 44 prosenttia tarvitsi rajoitetusti apua (raajojen ohjattua liikuttelua, fyysistä apua ilman painon kannattelua) ja 29 prosenttia tarvitsi suurimman mahdollisen avun tai olivat täysin autettavia. Kuviossa 1 on esitetty asiakkaiden avuntarvetta tarkemmin. 0 %10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %100 % Toimintoa ei tapahtunutTäysin autettavaTarvitsee runsaasti taisuurimman mahdollisenavunTarvitsee rajoitetusti apuaTarvitsee apuavalmistelussa, seurantaaKuvio 1.  Asiakkaiden avuntarve päivittäisissä toiminnoissa ASIAKKAIDEN MIELIALA JA KÄYTTÄYTYMINEN Laitoksissa asuvilla asukkailla oli useammin masennusoireita kuin palveluasu-misessa asuvilla (p=0.0055). Runsaasti masennusoireita DRS-mittarilla arvioitu-na (9-14 pistettä) oli vajaalla 5 prosentilla. Erot asukkaiden kognitiotasossa (CPS), päivittäistoimista suoriutumisessa (ADL-H), kehitysvamman vaikeusas-teessa tai arvioon kirjatussa henkilön mielekkäässä toiminnassa eivät eroa selitä. Taulukko 1. Masennusoireiden esiintyvyys asuinpaikan mukaan DRS N % N % N %0-2 127 57.2 38 82.6 168 62.03-8 84 37.8 7 15.2 91 33.69-14 11 5.0 1 2.2 12 4.4Yhteensä 222 100.0 46 100.0 271 100.0Laitoshoito Palveluasuminen Kaikki Aggressiivisen käyttäytymisen (ABS) mittarin muodostuu seuraavista tekijöistä: karkea kielenkäyttö, pahoinpitely, sosiaalisesti sopimaton tai häiritsevä käyt-täytyminen ja hoitotoimien vastustelu. Jonkin asteisia aggressiivisia käyttäyty-misoireita esiintyi lähes kolmella neljästä asiakkaasta.  2    Britta Sohlman, Päivi Nurmi-Koikkalainen RAI-kehitysvammatyö (interRAI-ID) –välineen käyttömahdollisuu-det aikuisten kehitysvammaisten palveluissa   THL – Tutkimuksesta tiiviisti 27/2016 3                    Näin tutkimus tehtiin  Tutkimus toteutettiin osana THL:n tutkimushanketta ”Turvaverkko palvelun tarvitsijoille: palveluiden tarve, toteutuminen, laatu, vaikut-tavuus ja resurssit. RAI-vertailu-kehittämisen tutkimushanke”. Tutkimukseen osallistuneet orga-nisaatiot: Rinnekodin tutkimus- ja kuntoutuskeskuksen hoitopalve-lut; Kainuun sosiaali- ja tervey-denhuollon ky, perhepalve-lut/vammais-palvelut; Oulun kaupunki; Pohjois-Pohjanmaan sairaan-hoitopiirin ky, kehitys-vamma-huollon tulosalue, Tahko-kangas ja Hoivakymppi Oy.  Tutkimukseen osallistuville työn-tekijöille järjestettiin kaksi kaksi-päiväistä  koulutustilai-suutta RAI-järjestelmästä ja RAI-arviointien tekemisestä ja hyödyntämisestä. Kouluttajina toimivat ylihoitaja Virpi Jaakkola, Helsingin kaupunki ja kehittämispäällikkö Britta Sohl-man, THL. Tutkimukseen osallistuneet orga-nisaatiot tekivät RAI-arviointeja asiakkaistaan 22.1.2014 - 30.9.2014. Arvioinnit tehtiin tieto-koneelle, ohjelmiston toimitti Oy Raisoft Ltd. Arviointeja tehtiin 27 yksikössä yhteensä 275 arviointia, joista yksi oli uloskirjausarviointi ja 3 seuranta-arviointia. Tulosten analysoinnissa käytettiin ensim-mäisiä arviointeja, joita oli 271.  Pilotin päätteeksi pilottiin osallis-tujille järjestettiin palautesemi-naari.  RAI-mittarit: CPS, ADL-H, DRS, ABS, lähde RAI-vertailukehittämisen sivut: www.thl.fi/RAI Taulukko 2. Aggressiivisten käyttäytymisoireiden esiintyvyys ABS N %Ei oireita (0) 77 28.41-3 86 31.74-7 95 35.1Paljon oireita (8-12) 13 4.8Yhteensä 271 100.0SOSIAALISET SUHTEET JA OSALLISUUS Sosiaalisten suhteiden heräte tarkastelee asiakkaan suhteita ja perheenjäseniin ja ystäviin, suhteissa ilmenneitä ristiriitoja sekä miten toimii vuorovaikutukses-sa muiden kanssa ja osallistuu organisaation toimintaan.  Asiakkaista 17 pro-sentilla sosiaaliset suhteet olivat toimivat. Asiakkaista, joiden kirjatun kehitys-vamman vaikeusaste oli keskivaikea, vaikea tai erittäin vaikea, sosiaalisen eris-täytymisen todennäköisyys oli suuri 85 prosentilla.  Taulukko 3.. Sosiaaliset suhteet -herätteen tasot asiakkaan kirjatun kehitys-vamman vaikeusasteen mukaan. N % N % N % N %Sosiaalisestet suhteet toimivat 13 28.3 28 60.9 5 10.9 46 17.0Sosiaalisen osallisuuden edistäminen ja ristiriitojen ehkäisy11 16.2 45 66.2 12 17.7 68 25.1Sosiaalisen eristäytymisen ehkäisy 10 6.4 134 85.4 13 8.3 157 57.9Yhteensä 34 12.6 207 76.4 30 11.1 271 100.0Ei kehitysvammaa, rajatapaus tai lieväKeskivaikea, vaikea  tai erittäin vaikeaEi kirjattua tietoaYhteensäHerätteen taso Kehitysvamman kirjattu vaikeusasteKolme asiakasta neljästä oli arvioinnin aikaan osallistunut joko ohjattuihin toi-mintoihin kuten päivätoiminta tai arviointia edeltäneen viikon aikana osallistu-nut virkistys- tai vapaa-ajan toimintoihin. Oman RAI-arviointinsa tekemiseen oli osallistunut 63 asiakasta (23 %).  TUTKIMUKSEEN OSALLISTUNEIDEN TYÖNTEKIJÖIDEN KOKEMUKSET INTERRAI-ID -VÄLINEEN KÄYTÖSTÄ interRAI-ID –arviointeja tehneet työntekijät kokivat, että asiakkaan tiedot oli-vat helposti saatavilla ja päivitettävissä ensimmäisen arvioinnin jälkeen. RAI-arvioinnin periaate, että tietoa kerättäessä asiakas itse ja mahdollisuuksien mukaan omaiset ja muut läheiset ovat tiedon antajia, koettiin hyväksi. Mittarit ja CAP-herätteet koettiin työtä helpottavina työkaluina ja auttoivat palvelu-suunnitelman tekemisessä. Myönteisenä koettiin myös se, että tietoa kerätään systemaattisesti ja kokonaisvaltaisesti. Tämän myötä oli löydetty lääkitysvirhei-tä ja huomattu vuositarkastusten jääneen väliin. RAIsta kertynyttä tietoa oli käytetty hyödyksi asiakkaan siirtopalavereissa. Ohjelmisto tuotti yhteenvedon kaikista osaston asiakkaista tehdyistä RAI-arvioinneista. Tämän koettiin mah-dollistavan osaston hoidon, hoivan ja laadun seurannan ja kehittämisen. inter-RAI-ID -väline toivottiin saatavan pysyvään käyttöön. Haasteina mainittiin RAI-arvioinnin työläys. RAI-arviointi koettiin aikaa vieväksi, mutta kysymysten tultua tutuksi, niin myös arvioinnin tekeminen nopeutui ja helpottui. Erityisen paljon aikaa kului pitkään organisaatiossa olleiden asiak-kaiden elämän historiaa ja taustaa kartoittavien kysymysten etsimiseen. Asiak- 3     Britta Sohlman, Päivi Nurmi-Koikkalainen  RAI-kehitysvammatyö (interRAI-ID) –välineen käyttömahdollisuu-det aikuisten kehitysvammaisten palveluissa           THL – Tutkimuksesta tiiviisti 27/2016            4                                    LÄHTEITÄ  Hirdes JP, Martin L, Curtin-Telegdi N, Fries BE, James ML, Rabinowitz T, Ashworth M, Morris JN, Berg K, Björkgren M, Declercq A, Finn-Soveri H, Frijters D, Gray L, Hen-rard J-C, Ljunggren G, Smith TF, Steel K, Szczerbińska K, Topinková E. interRAI Intellectual Disability (ID) Assessment Form and User’s Manual. Version 9.2. Washington, DC: interRAI, 2013.  Martin L, Ashworth M, James ML, Baas R, Hirdes JP, Rabinowitz T, Brown G,  Belleville-Taylor P, Morris JN, Berg K, Björkgren M, Declercq A, Finne-Soveri H, Fries BE, Frijters D, Gray L, Henrard J-C, Ljunggren G, Smith TF, Steel K, Szczerbińska K, Topinková E. interRAI Intellectual Disability Collaborative Action Plans (CAPs): For Use with the Intellectual Disability Assessment Instrument. Version 9.2. Washing-ton, DC: interRAI, 2013.  Heikkilä, R & Mäkelä, M. (Toim.) Onnistuminen – RAI-vertalukehittäminen 15 vuotta Suomessa. Raportti 9/2015. Ter-veyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).   Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Pl 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Puhelin: 029 524 6000  ISBN 978-952-302-766-4 (painettu) ISBN 978-952-302-767-1 (verkko) ISSN 1798-0070 (painettu) ISSN 2323-5179 (verkko)  http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-767-1  www.thl.fi/ kaiden, joilla ei ollut sanallista kommunikointikykyä, elämäntilanteen ja mieli-alojen arviointi koettiin vaikeaksi ”pitää aistia”. Asiakkaan haastava ja vahingol-linen käyttäytyminen ei työntekijöiden mukaan tullut riittävän hyvin RAI-arvioinnissa esiin. Käytännön ongelmia tuotti myös suomenkielisen käsikirjan puuttuminen. Tätä tosin pyrittiin vähentämään videoneuvotteluilla, joissa yh-dessä etsittiin ratkaisuja RAI-arvioinnissa esiin tulleisiin ongelmiin. Tutkimukseen osallistuneiden työntekijöiden yhteisessä tapaamisessa käytiin keskustelua myös siitä, miten vaikeasti kehitysvammaiselle interRAI-ID -arviointi soveltuu. Esille tuotiin, että kaikilla kehitysvammaisilla tulisi olla oike-us RAI-arviointiin vamman vaikeusasteesta riippumatta (samanlainen kohtelu).  YHTEENVETO Tutkimukseen osallistuneet työntekijät kokivat interRAI-ID -välineen niin hyö-dylliseksi, että se toivottiin saatavaksi pysyvään käyttöön. Erityisesti myöntei-siksi koettiin RAI-arvioinnin kokonaisvaltaisuus ja systemaattisuus. RAI-arvioinnista muodostuvat mittarit ja CAP-herätteet koettiin auttavan asiakkaan palvelusuunnitelman tekemisessä.  RAI-arvioinnit koettiin, etenkin ensimmäisten arviointien kohdalla, työläiksi ja paljon aikaa vieviksi. Osalla asiakkaista ei ollut kykyä sanalliseen kommunikoin-tiin ja työntekijät kokivat arvioinnin tekemisen heidän kohdallaan erityisen vaativaksi.  Tutkimuksen kesto oli suhteellisen lyhyt, joten aika kului suurelta osin RAI-arvioinnin tekemisen opiskeluun ja kertyneen RAI-tiedon hyödyntäminen asi-akkaan hoito- ja palvelusuunnitelmassa tai laajemmin yksikön toiminnan seu-rannassa ja suunnittelussa jäi vähäisemmälle huomiolle.  Suurella osalla asiakkaista oli masennusoireita, palveluasunnoissa asuvilla 17 prosentilla ja laitoksissa olevilla 43 prosentilla. Samalla DRS-mittarilla arvioitu-na säännöllisen kotihoidon piirissä olevilla asiakkailla masennusoireista kärsivi-en osuus on 16 prosenttia ja iäkkäillä henkilöillä ympärivuorokautisessa hoi-dossa olevilla 31 prosenttia (RAI-tietokanta, THL 2016). DRS-mittarilla ei arvioi-da masennusta, vaan masennukseen liittyviä oireita. Kuitenkin voidaan todeta, että masennusoireet kertovat siitä, että henkilöllä ei ole hyvä olla ja sen vuoksi näiden asiakkaiden vointi edellyttää tarkempaa arviointia.  Tutkimuksen aineisto on varsin pieni (N=271), joten tutkimuksen tuloksia ei voida yleistää. Työntekijät kertoivat epävarmuudestaan, mitä joillain kysymyk-sellä tässä yhteydessä tarkoitettiin. Tämä on voinut vaikuttaa arviointien yh-denmukaisuuteen ja luotettavuuteen. interRAI-ID –työvälineen soveltuvuutta kehitysvammaisten palveluissa tulee edelleen tutkia. Erityisesti tulee arvioida sen käytettävyyttä erilaisissa palveluympäristöissä. Lisäksi tulisi arvioida, voi-daanko interRAI-ID -arviointitietoa hyödyntää kehitysvammaisen henkilön it-semääräämisen tukemisessa ja rajoitustoimenpiteiden ehkäisemisessä  Tämän julkaisun viite: Britta Sohlman, Päivi Nurmi-Koikkalainen, RAI-kehitysvammatyö (inter-RAI-ID) -välineen käyttömahdollisuudet aikuisten kehitysvammaisten palveluissa. Tutkimuksesta tiiviisti 27, marraskuu 2016. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.      4

RAI-kehitysvammatyö (interRAI-ID) -välineen käyttömahdollisuudet aikuisten kehitysvammaisten palveluissa

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/131464/URN_ISBN_978-952-302-767-1.pdf?sequence=1&isAllowed=y

RAI-kehitysvammatyö (interRAI-ID) -välineen käyttömahdollisuudet aikuisten kehitysvammaisten palveluissa

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Julkari