Heikkilä, Rauha

Mäkelä, Matti

Julkari

 TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI   18   ●     LOKAKUU 2016  Muistisairaan hyvää elämää kotona?                                            Päälöydökset    Kotona asuvan palvelut eivät rajoitu vain mieleltään toimintakykyisille. Keskivai-kea tai sitä vaikeampi kog-nition häiriö löytyy monilta säännöllistä kotihoitoa saa-vilta iäkkäiltä.  Kolme viidestä kotihoitoa saavasta muistisairaasta saa arkiapua myös läheisiltään.  Fyysisen ja psykososiaalisen kuntoutuksen tukiohjelmia saa yksi kolmesta kotihoi-toa saavasta muistisairaas-ta, sitä useammin mitä enemmän arkiapua saavat.  Tukiohjelmiin osallistuvilla on muita harvemmin elä-män ankeutta, turvatto-muutta tai syrjäytymistä.  TAUSTA Iäkkäiden palveluita halutaan Suomessa kehittää niin, että mahdollisimman monen elämä voisi jatkua kotona toimintakyvyn heikkenemisestä huolimatta. Muistisairaan henkilön hoitaminen kotona edellyttää häntä auttavilta kykyä huolehtia autettavan tarpeista yhtä hyvin kuin ympärivuorokautisessa hoivassa huolehdittaisiin (Finne-Soveri ym. 2014). Aina tämä ei ole mahdollista, mutta jo nykyisin kotihoidon ja läheisavun tuella moni vaikeastikin muistisairas asuu kotona elämänsä loppuun asti. Selvitimme, millaisia hyvän elämän tunnusluku-ja kotona asumisen ratkaisuihin liittyy.   TAVOITE JA TUTKIMUSKYSYMYKSET Tutkimuksen tavoitteena on kuvata muistisairaan elämää kotona asuvan palve-luissa (säännöllinen kotihoito, tavallinen palveluasuminen).   Tutkimuskysymykset ovat 1. Minkälaista on muistisairaan elämä kotona asuvan palveluissa? 2. Minkälaisia avun ratkaisuita (vaikeasti) muistisairaille kotona asuville on nykyisin järjestetty? 3. Miten avun ratkaisu liittyy muistisairaan hyvään elämään?  AINEISTO JA MENETELMÄT Tutkimuksessa käytettiin RAI-vertailukehittämisen kotihoidon (RAI-HC) aineis-ton keskivaikeasti ja sitä vaikeammin muistisairaiden viimeisimmän RAI-arvioinnin tietoja. Tällaisia henkilöitä oli 2713, mikä on 13 % kaikista säännöllis-tä kotihoidon saajista. Heistä sai ammattiavun lisäksi läheisapua 62 %, kun kognitioltaan paremmista kotihoidon saajista läheisavun saajia oli 57 %.  Taulukossa 1 on kuvattu kotona asuvan palveluiden muistisairaiden taustatie-dot ja läheisapu.  Taulukko 1. Muistisairaiden asiakkaiden taustatiedot ja läheisapu kotona    asuvan palveluissa Ei läheisapua LäheisapuNaisia % 61,7 65,1Ikä vuosina k.a 80,5 82,8Hoitoaika vuosina k.a 4,5 3,4Arkisuorituminen ADL-H (0-6) k.a 1,7 1,8Terveydentilan vakaus CHESS(0-5) k.a 1,7 1,6Jokin käytösoire k.a 0,5 0,4    Kirjoittajat:  Matti Mäkelä Ylilääkäri, THL  Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, THL      Mäkelä M, Heikkilä R Muistisairaan hyvää elämää kotona?           THL – Tutkimuksesta tiiviisti 18/2016            2                                  TULOKSET Kotona asuvat, pitkäaikaista palvelua saavat muistisairaat (n=2 713) ryhmitel-tiin saadun avun ja määrän mukaan neljään luokkaan. Noin joka kuudennella muistisairaalla oli alle seitsemän tuntia viikossa vain ammatillista apua. Noin joka kolmannella muistisairaalla oli viikossa seitsemän tuntia tai sitä enemmän ammatillista ja läheisapua (Taulukko 2.) Taulukko 2. Muistisairaan saama apu ja avun määrä, osuus (ja lukumäärä)       Ammattiapua alle7 tuntia/viikkoAmmattiapua vähintään7 tuntia/viikkoVain ammattiapu 14.7 % (399) 23.1 % (626)Ammattiapu ja läheisapu 25.3 % (687) 36.9 % (1001)   Muistisairaista 33.4 %:lla oli saadun avun lisäksi erilaisia fyysisen ja psykososi-aalisen kuntoutuksen tukiohjelmia ja muita palveluja, jotka voivat tukea heidän elämistään kotona. Taulukossa 3 on esitetty osuus muistisairaista, joilla on fyysisen ja psykososiaalisen kuntoutuksen tukiohjelmia ja muita palveluja.  Taulukko 3. Muistisairaan saama fyysinen ja psykososiaalinen kuntoutus ja muut palvelut. Osuus muistisairaista, joilla yksi tai useampi tukiohjelmaJokin ohjelma 33,4 %Liikuntaterapia 4,2 %Toimintaterapia 1,3 %Fysioterapia 9,0 %Päiväsairaala 0,4 %Päivätoiminta 18,1 % Saattohoito 0,3 % Lyhytaikaishoito omaisen levon vuoksi 5,6 % Muu lyhytaikaishoito 3,9 %   Kuviossa 1 on esitetty muistisairaat, joilla on jokin fyysisen ja psykososiaalisen kuntoutuksen tukiohjelma saadun avun määrän ja osuuden lisäksi.  0%5%10%15%20%25%30%35%40%45%50%VainammattiapuAmmattiapu jaläheisapuaVainammattiapuAmmattiapu jaläheisapuaAmmattiapua alle7 tuntia/viikkoAmmattiapua vähintään7 tuntia/viikko Kuvio 1.  Muistisairaan saama avun määrä, osuus ja jokin tukiohjelma        Mäkelä M, Heikkilä R Muistisairaan hyvää elämää kotona?           THL – Tutkimuksesta tiiviisti 18/2016            3                                 Näin tutkimus tehtiin   THL:n RAI- tietokannasta poimit-tiin ajalta 1.10.2015- 31.3.2016 säännöllisen pitkäaikaisen kotihoi-don ja tavallisen palveluasumisen asiakkaat, joiden kognitio oli kes-kivaikeasti tai sitä vaikeammin alentunut (CPS 3+). Kognition vajausta mitattiin  CPS-mittarilla.(asteikko 0-6, missä 0 merkitsee normaalia kognitiota ja 6 erittäin vaikeaa kognition vaja-usta).  Muistisairaat (n=2 713) ryhmitel-tiin saadun avun ja määrän mu-kaan neljään luokkaan:  Ammattiapu  (lähi-/perushoitajat, sairaan-hoitjat/terveydenhoitajat,  fysio-/toimintaterapeutit) o avun määrä alle 7 tuntia viikossa o avun määrä vähin-tään 7 tuntia   Läheisapu (omaishoidon tuella tai ilman) o läheisapua on o ei läheisapua  Muistisairaiden taustatiedot: Arkisuoriutumista arvioitiin ADL -mittarilla (asteikko 0-6, missä 0 merkitsee itsenäistä suoriutumista toiminnoista (liikkuminen, syömi-nen, wc-käynti ja henkilökohtai-nen hygienia) ja 6 toiminnoissa täysin autettavaa), terveydentilan vakautta arvioitiin CHESS -mittarilla (asteikko 0-5, missä 0 merkitsee erittäin vakaata ja 5 erittäin epävakaata terveydenti-laa, jokin käytösoire arvioitiin vaeltelu, karkea, uhkaava kielen-käyttö, fyysinen pahoinpitely, sosiaalisesti sopimaton/häiritsevä käyttäytyminen, kielteinen suh-tautuminen hoitoon.  Hyvän elämän indikaattorit: Ankeutta oli niillä, joilla oli päivit-täinen kova tai häiritsevä kipu TAI masennusmittarin (DRS) arvo oli 3 sitä enemmän  Turvattomuutta oli niillä, joilla oli kaatumisia TAI sairaalakäyntejä TAI poliklinikkakäyntejä edeltävien 3kuukauden aikana  Syrjäytymistä oli niillä, jotka ulkoi-livat enintään kerran viikossa TAI joiden arvioitiin olevan sosiaalises-ti eristyneitä.  RAI-mittareista tarkemmin:  www.thl.fi/finrai Muistisairaan saaman avun määrän ja fyysisen ja psykososiaalisen kuntoutuk-sen vaikutusta kotona asumiseen tarkasteltiin laatuindikaattoreiden Ankeutta, Turvattomuutta ja Syrjäytymistä avulla (kuvio 2, kuvio 3, kuvio 4). 0 %10 %20 %30 %40 %50 %VainammattiapuAmmattiapu jaläheisapuaVainammattiapuAmmattiapu jaläheisapuaAmmattiapua alle7 tuntia/viikkoAmmattiapua vähintään7 tuntia/viikkoJokintukiohjelmaEitukiohjelmaa Kuvio 2.  Indikaattori Ankeutta: muistisairaan saama avun määrä, osuus ja jokin tukiohjelma.  0%10%20%30%40%50%60%70%VainammattiapuAmmattiapu jaläheisapuaVainammattiapuAmmattiapu jaläheisapuaAmmattiapua alle7 tuntia/viikkoAmmattiapua vähintään7 tuntia/viikkoJokintukiohjelmaEitukiohjelmaa Kuvio 3.  Indikaattori Turvattomuutta: muistisairaan saama avun määrä, osuus ja jokin tukiohjelma.  0%10%20%30%40%50%60%70%80%90%100%VainammattiapuAmmattiapuja läheisapuaVainammattiapuAmmattiapuja läheisapuaAmmattiapua alle7 tuntia/viikkoAmmattiapua vähintään7 tuntia/viikkoJokintukiohjelmaEitukiohjelmaa  Kuvio 4.  Indikaattori Syrjäytymistä: muistisairaan saama avun määrä, osuus ja jokin tukiohjelma.     Mäkelä M, Heikkilä R Muistisairaan hyvää elämää kotona?   THL – Tutkimuksesta tiiviisti 18/2016  4    avulla       KIRJALLISUUTTA  Finne-Soveri H, Heikkilä R, Ham-mar T, Saarikalle K, Andreasen P, Mäkelä M, Sohlman B, Asikainen J, Noro A. 2014. Muistisairaudet vanhuspalveluissa. Julkaisussa Noro, A ja Alastalo, H (toim.) Van-huspalvelulain 980/2012 toimeen-panon seuranta. Raportti 13/2014, THL, Helsinki. Kehusmaa S., Vainio S., Alastalo H. Ikääntyneet palvelun käyttäjät tuntevat olonsa turvalliseksi mutta hoidon suunnitteluun osallistumi-sessa on kehitettävää. Tutkimuk-sesta tiiviisti 13, heinäkuu 2016. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.  Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Pl 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Puhelin: 029 524 6000 ISBN 978-952-302-723-7 (painettu) ISSN 1798-0070 ISBN 978-952-302-724-4 (verkko) ISSN 2323-5179 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-724-4www.thl.fi/finrai YHTEENVETO JA POHDINTA Tässä aineistossa ei ollut mukana pelkän läheisavun varassa eläviä; heistä ei tehdä säännöllisiä RAI-arviointeja. Aineistossa ei myöskään ole muistisairaita, jotka eivät saa mitään säännöllistä apua. Valittu kognitiovajeen taso, CPS 3 tai enemmän, on kuitenkin niin vaikea, että kokonaan ilman apua eläminen on varsin epärealistista.  Tässä emme myöskään tarkastele muistisairaita, joiden kohdalla on jo päädytty ympärivuorokautiseen hoivaan, vaan tarkoituksemme oli nimenomaan selvit-tää, millaisilla ratkaisuilla muistisairaan kotona asumista tuetaan, ja miten se liittyy hyvän elämän tunnuslukuihin. On huomattava, että muistisairaan tuki ei aina ole pysyvä ratkaisu, vaan tämän tutkimuksen aineistoon ovat jääneet vain sitkeimmin kotona asumiseen sitoutuneet. Kolmella viidestä kotona asuvasta muistisairaasta sai ammattiavun lisäksi lä-heisapua arjessa selviytymisessä. Läheisapu ei ole muistisairaallakaan ehdoton edellytys kotona asumiselle. Sen olemassaolo kuitenkin vaikuttaa siihen, mil-laisten ongelmien kanssa kotona asuva voi tulla toimeen. Fyysisen ja psykososiaalisen kuntoutuksen tukiohjelmia käytetään laajalti muis-tisairaan kotona asumisen edistämiseksi. Yleisintä on päiväohjelma, mutta myös liikunta- ja fysioterapiaa käytetään. Näitä tukiohjelmia on käytössä sitä useammin, mitä enemmän apua kotona asuva muistisairas muutoinkin tarvit-see. Käytämme tutkimuksessamme kolmea ei- toivotun ilmiön indikaattoria, joten pienemmät luvut kertovat hyvästä elämästä. Kotona asuvalla muistisairaalla henkilöllä, joka sai tarvitsemansa päivittäisavun lisäksi jotakin tukiohjelmaa, oli selvästi harvemmin heikentynyt elämän laatu. Sen sijaan muun avun määrä, oli se sitten läheisapua tai ammattiapua, näytti liittyvän huonompaan elämään.  Tämä johtunee siitä, että toimintakyvyltään heikot tarvitsevat ja saavat enem-män apua, ja heillä on usein myös muita ikäviä ilmiöitä. Muistisairaan itsensä kokemaa elämän tai hoidon laatua ei tässä selvitetty. Myös THL:n laajassa tutkimuksessa vanhuspalvelujen asiakkaan kokemasta hoidon laadusta (Kehusmaa ym. 2016) henkilön itsensä antamat vastaukset rajattiin henkilöihin, joilla ei ollut vaikeaa kognition häiriötä. Muistisairailla on raihnautta ja toimintakyvyn alenemista, joka usein vaatii ympärivuorokautista hoitoa. Muistisairaan hyvään elämään kotona voidaan kuitenkin vaikuttaa riittävän ammattiavun ja läheisavun lisäksi fyysisen ja psy-kososiaalisen tukiohjelmien ja lyhytaikaishoidon avulla. Tämän julkaisun viite:  Mäkelä M, Heikkilä R. Muistisairaan hyvää elämää kotona?. Tutkimuksesta tiiviisti 18, lokakuu 2016. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. 

Muistisairaan hyvää elämää kotona?

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/131244/TUTI2016_18_Muistisairaan_28.9.%282%29sk.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Muistisairaan hyvää elämää kotona?

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Julkari