Tammi, Tuukka

Julkari

YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 84 (2019):5-6     489PÄÄKIRJOITUSTUUKKA TAMMIKansa luottaa tieteeseen  – vaan ei kaikki kansaMarraskuussa julkistetun Tiedebarometrin mukaan suomalaisten luottamus tietee-seen on luja. Tieteeseen ja tutkimukseen suhtautui luottavaisesti isompi osa kan-sasta kuin koskaan aiemmin. Tiedebarometrin uutisoinnissa huokui helpotus, sillä tiedevastaisuuden on pelätty lisääntyneen poliittisen populismin myötä. Uutisoinnissa jäi kuitenkin huomiotta se tulos, että luottamus tieteeseen ja tut-kimukseen on edelleen vähäistä joka kymmenennellä suomalaisella. Kun joukkoon lisätään vastauksessaan epäröineet – joille oli ”vaikea sanoa” luot-taako tieteeseen vai ei – osuus onkin jo 32 prosenttia. Joka kolmas suoma-lainen ei sano luottavansa tieteeseen.Tässä YP:ssä julkaistaan Markku Vanttajan ja kumppaneiden tutkimus kouluun sitoutumattomista nuorista. Heti artikkelin alussa tutkijat tuovat esiin, että tuoreimman kouluterveyskyselyn mukaan suurin osa (60 %) suo-malaisista kahdeksannen ja yhdeksännen luokan oppilaista pitää koulunkäynnis-tä, mutta noin kolmannes (35 %) oppilaista kertoo pitävänsä koulusta vain melko vähän ja viisi prosenttia ei pitänyt koulunkäynnistä lainkaan. Tiedebarometrin ja kouluterveyskyselyn lukujen esittäminen rinnakkain on to-ki aasinsilta, mutta se saattaa myös sisältää vihjeen ylisukupolvisesta ja sosiaalisesti periytyvästä koulutus- ja tiedesuhteesta. Koulutuksen arvostus tai ei-arvostus kum-puaa usein omasta perheestä ja kasvuympäristöstä. Toisaalta kyse ei ole välttämät-tä arvostuksesta, vaan resursseista. Vanttaja ja kumppanit analysoivat, minkälaisia toisistaan poikkeavia kouluun si-toutumisryhmiä (profiileja) oppilaista on löydettävissä ja miten nämä ryhmät eroa-vat toisistaan kotitaustan sekä kotoa ja koulusta opintoihin ja urasuunnitteluun saadun tuen suhteen. Tulokset vahvistavat, että koulukielteisyys ja heikko sitou-tuminen koulunkäyntiin ovat usein yhteydessä koti- ja kasvuympäristöön. Kou-lukielteisten ryhmän sisällä on kuitenkin alaryhmiä, jotka eroavat toisistaan kou-luun sitoutumisen eri ulottuvuuksien suhteen. ”Näiden ryhmien tunnistaminen ja tarkempi analysointi voisi auttaa kouluun sitoutumattomien oppilaiden yksilölliset erot huomioivien tukitoimien ja inter-ventioiden kehittämisessä. Koska koulutusmahdollisuuksien eriarvoistuminen al-kaa jo varhain ennen kouluikää, ei tasa-arvon toteutumista voi edistää ainoastaan koulutuspoliittisin keinoin, vaan myös perhe- ja sosiaalipoliittisilla toimenpiteillä on keskeinen merkitys. Yhteiskunnan tarjoamia tukipalveluja tarvitaan erityises-ti silloin, kun vanhemmilla ei ole taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia resursseja tukea lastaan riittävästi”, tutkijat kirjoittavat.

Kansa luottaa tieteeseen – vaan ei kaikki kansa

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/138887/YP1905-6_Tammi.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Kansa luottaa tieteeseen – vaan ei kaikki kansa

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Julkari