Harald, Kennet

Laatikainen, Tiina

Lindström, Jaana

Mäki, Päivi

Julkari

 TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI   14   ●     TOUKOKUU  2019   Ylipainoon ja lihavuuteen liittyvä sairastuvuus                                    Päälöydökset   Normaalipainoiset sairas-tuivat 10 vuoden aikana tyypin 2 diabetekseen, sepelvaltimotautiin, ast-maan, polvi- tai lonk-kanivelrikkoon, kihtiin tai sappikivitautiin huomat-tavasti harvemmin kuin ylipainoiset tai lihavat.  Riski sairastua tyypin 2 diabetekseen oli ylipai-noisilla lähes kolminker-tainen, lihavilla kahdek-sankertainen ja vaikeasti lihavilla 16-kertainen normaalipainoisiin ver-rattuna.    25–54-vuotiailla naisilla vaikeasti lihavien riski sairastua astmaan oli lä-hes kaksinkertainen normaalipainoisiin ver-rattuna. Myös miehillä havaittiin lihavuudesta johtuva riskin suurene-minen.  55–74-vuotiailla vaikeasti lihavilla oli yli kolminker-tainen ja lihavilla kaksin-kertainen riski sairastua polvi- tai lonkkanivelrik-koon normaalipainoisiin verrattuna.   TAUSTA Lihavuus on yhteydessä monien sairauksien ilmaantumiseen, ja hoitosuosituk-sissa laihduttaminen mainitaan usein yhtenä tärkeänä hoitokeinona ja oireiden helpottajana. Vaikka lihavuus riskitekijänä tunnistetaan, sen todellinen merki-tys sairauksien kehittymisessä jää usein huomioimatta. Tässä raportissa esi-tämme suomalaisiin väestötutkimus- ja rekisteriaineistoihin perustuen havain-toja siitä, miten sairauksien kehittyminen 10 vuoden seurannan aikana on erit-täin selvästi yhteydessä lähtötilanteen painoindeksiin. Lähtöaineistona on joukko suomalaisia (n=12 323), jotka osallistuivat FINRISKI-tutkimuksiin vuosi-na 2002 ja 2007. Kenelläkään ei ollut lähtötilanteessa todettu tutkittavia saira-uksia.  TYYPIN 2 DIABETES Normaalipainoisista miehistä ja naisista vain harva (35–54-vuotiaista alle 2 %, 55–74-vuotiaista alle 5 %) sairastui 10 vuoden seurannan aikana tyypin 2 dia-betekseen (Kuvio 1). Sairastuminen oli sekä miehillä että naisilla sitä yleisem-pää, mitä enemmän henkilöllä oli liikapainoa lähtötilanteessa. Jo ylipaino (BMI 25–30) lähes kolminkertaisti sairastumisriskin normaalipainoisiin verrattuna 35-54 -vuotiailla. Yleisintä tyypin 2 diabetekseen sairastuminen seurannan aikana oli niillä mie-hillä ja naisilla, joiden painoindeksi oli vähintään 30 kg/m2.     Kuvio 1. Tyypin 2 diabetekseen 10 vuoden seurannassa sairastuneet miehet ja naiset (%) lähtötilanteen painoluokan ja ikäryhmän mukaan. Viivat kuvaavat 95 % luottamusvälejä.  Kirjoittajat:  Päivi Mäki Kehittämispäällikkö, THL  Kennet Harald IT-suunnittelija, THL  Jaana Lindström  Tutkimuspäällikkö, THL  Tiina Laatikainen Professori, THL ja  Itä-Suomen yliopisto        Mäki, Harald, Lindström, Laatikainen  Ylipainoon ja lihavuuteen liittyvä sairastuvuus        THL – Tutkimuksesta tiiviisti 14/2019            2                                        SEPELVALTIMOTAUTI Alle 55-vuotiailla ylipainoisuus tai lihavuus ei lisännyt riskiä sairastua sepelval-timotautiin, mutta tässä ikäryhmässä sairastuvuus on muutenkin vähäistä. Yli 55-vuotiailla naisilla vaikeasti lihavien riski sairastua oli suurempi kuin ylipai-noisilla tai normaalipainoisilla.    Kuvio 2.  Sepelvaltimotautiin 10 vuoden seurannassa sairastuneet miehet ja naiset (%) lähtötilanteen painoluokan ja ikäryhmän mukaan. Viivat kuvaavat 95 % luottamusvälejä.  ASTMA  Astmaan sairastutaan tavallisesti nuoremmalla iällä kuin sepelvaltimotautiin tai tyypin 2 diabetekseen, joten sairastuvuutta astmaan tarkasteltiin 25–54-vuotiailla. Naisista vaikeasti lihavilla oli suurempi riski sairastua astmaan kuin normaalipainoisilla tai ylipainoisilla. Myös miehillä lihavien ja vaikeasti lihavien riski oli suurempi kuin normaalipainoisten.   Kuvio 3.  Astmaan 10 vuoden seurannassa sairastuneet miehet ja naiset (%) lähtötilanteen painoluokan ja ikäryhmän mukaan. Viivat kuvaavat 95 % luottamusvälejä.  Miehet Naiset35−54 55−74 35−54 55−740510152025Ikäryhmä%BMI-luokkaNormaalipainoisetYlipainoisetLihavatVaikeasti lihavatSepelvaltimotautiLähde:THL, FINRISKIMiehet Naiset25−54 25−54051015202530Ikäryhmä%BMI-luokkaNormaalipainoisetYlipainoisetLihavatVaikeasti lihavatAstmaLähde: THL, FINRISKITutkimuksessa käytetyt  aineistot  FINRISKI 2002- ja FINRISKI 2007 -tutkimukset ovat THL:n väestötut-kimuksia, joilla seurataan keskeisiä kansanterveydellisiä riskitekijöitä sekä tutkitaan sydän- ja verisuoni-tautien, syövän, astman ja allergi-oiden sekä diabeteksen syitä ja tauteihin liittyviä ympäristö- ja perintötekijöitä. FinTerveys 2017 -tutkimus jatkaa THL:n väestötut-kimusten sarjaa.    Hoitoilmoitusjärjestelmä (Hilmo) on valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonkeruu- ja raportointijärjestelmä. Hilmo-tiedot poimitaan sosiaali- ja ter-veydenhuollon potilas- ja asiakas-tietojärjestelmistä.   Kansaneläkelaitoksen (Kela) lääke-korvaustilasto sisältää tietoa sai-rausvakuutuksen korvaamista lääkkeistä sekä lääkkeiden erityis-korvausoikeuksista.  Luokittelu painoindeksin (BMI) mukaan:   Normaalipaino BMI < 25  Ylipaino BMI 25–29,9  Lihavuus BMI 30–34,9  Vaikea lihavuus BMI > 35   Painoindeksi lasketaan: paino (kg)/pituuden neliöllä (m2)      Mäki, Harald, Lindström, Laatikainen  Ylipainoon ja lihavuuteen liittyvä sairastuvuus        THL – Tutkimuksesta tiiviisti 14/2019            3                                POLVI- TAI LONKKANIVELRIKKO Polvi- tai lonkkanivelrikkoon sairastuminen 10 vuoden aikana oli normaalipai-noisia yleisempää sekä 35–54-vuotiaiden että 55–74-vuotiaiden ikäryhmissä niillä miehillä ja naisilla, jotka luokiteltiin lähtötilanteessa vähintään ylipainoi-siksi (Kuvio 4). Yleisintä nivelrikkoon sairastuminen oli lähtötilanteessa lihavilla tai vaikeasti lihavilla miehillä ja naisilla.    Kuvio 4.  Polvi- tai lonkkanivelrikkoon 10 vuoden seurannassa sairastuneet miehet ja naiset (%) lähtötilanteen painoluokan ja ikäryhmän mu-kaan. Viivat kuvaavat 95 % luottamusvälejä.  KIHTI Kihtiin sairastumisen riski kasvoi 10 vuoden seurannassa painoluokan mukaan 55–74-vuotiailla sekä miehillä että naisilla. (Kuvio 5).    Kuvio 5.  Kihtiin 10 vuoden seurannassa sairastuneet miehet ja naiset (%) lähtötilanteen painoluokan ja ikäryhmän mukaan. Viivat kuvaavat 95 % luottamusvälejä.  Miehet Naiset35−54 55−74 35−54 55−74051015202530Ikäryhmä%BMI−luokkaNormaalipainoisetYlipainoisetLihavatVaikeasti lihavatPolvi− tai lonkkanivelrikkoLähde: THL, FINRISKI FINRISKI 2002 -tutkimukseen osallistuneista 25–74-vuotiaista miehistä 31 % ja naisista 45 % oli normaalipainoisia. Miehistä 48 % ja naisista 34 % oli ylipainoisia. Miehistä 17 % ja naisista 14 % luokiteltiin lihaviksi. Vaikeasti lihaviksi luokiteltiin 5 % miehistä ja 7 % naisista.    Vastaavasti FINRISKI 2007 -tutkimukseen osallistuneista 25–74-vuotiaista miehistä 30 % ja 43 % naisista oli normaalipainoisia. Miehistä 48 % ja naisista 34 % oli ylipainoisia. Miehistä 17 % ja naisista 15 % luokiteltiin lihaviksi. Vaikeasti lihaviksi luokiteltiin 5 % miehistä ja 8 % naisista.       Mäki, Harald, Lindström, Laatikainen  Ylipainoon ja lihavuuteen liittyvä sairastuvuus        THL – Tutkimuksesta tiiviisti 14/2019            4                         SAPPIKIVITAUTI Sappikivitautiin sairastuminen 10 vuoden seurannassa oli tässä aineistossa yhteydessä lihavuuteen vain naisilla. Riski sairastua oli iästä riippumatta jo ylipainoisilla naisilla suurempi kuin normaalipainoisilla naisilla.    Kuvio 6.  Sappikivitautiin 10 vuoden aikana sairastuneet miehet ja naiset (%) lähtötilanteen painoluokan ja ikäryhmän mukaan. Viivat kuvaavat 95 % luottamusvälejä.   SAIRASTUVUUS PAINOLUOKITTAIN Normaalipainoiset henkilöt sairastuivat 10 vuoden aikana tyypin 2 diabetek-seen, sepelvaltimotautiin, astmaan, polvi- tai lonkkanivelrikkoon, kihtiin tai sappikivitautiin harvemmin kuin ylipainoiset tai lihavat henkilöt. Riski sairastua johonkin tarkastelussa olleeseen sairauteen oli iästä riippumatta jo ylipainoisil-la suurempi kuin normaalipainoisilla.  (Kuvio 7).    Kuvio 7.  Johonkin tarkastelussa olleeseen sairauteen (tyypin 2 diabetes, se-pelvaltimotauti, astma, polvi- tai lonkkanivelrikko, kihti, sappikivi-tauti) 10 vuoden aikana sairastuneet miehet ja naiset (%) lähtötilan-teen painoluokan ja ikäryhmän mukaan. Viivat kuvaavat 95 % luot-tamusvälejä.  Miehet Naiset35−54 55−74 35−54 55−740510152025303540455055606570Ikäryhmä%BMI-luokkaNormaalipainoisetYlipainoisetLihavatVaikeasti lihavatJokin päätetapahtumaLähde: THL, FINRISKINäin tutkimus tehtiin   Tutkimuksen kohdejoukkona olivat FINRISKI 2002 ja FINRISKI 2007 -tutkimuksiin osallistuneet henkilöt, joilla ei ollut tutkimus-ajankohtana tyypin 2 diabetesta sepelvaltimotautia, astmaa, polvi- tai lonkkanivelrikkoa, kihtiä tai sappikivitautia. Tutkimuksessa tarkasteltiin edellä mainittujen sairauksien ilmaantuvuutta 10 vuoden seurannassa. Sairastumi-nen määriteltiin hyödyntäen  terveydenhuollon hoitoilmoitusre-kisterin (terveys-Hilmo) tietoja erikoissairaanhoidon vuodeosas-tohoidosta ja avohoitokäynneistä  ja Kela:n lääkekorvaustilaston tietoja sairausvakuutuksen kor-vaamista lääkkeistä sekä lääkkei-den erityiskorvausoikeuksista.  Tyypin 2 diabetekseen, sepelval-timotautiin, astmaan ja kihtiin sairastuminen määriteltiin Hilmo:n ICD-tautiluokituksen sekä KELA:n lääkkeiden anatomis-terapeuttis-kemiallisen luokituksen (ATC) ja lääkkeiden erityiskorvausoikeuden perusteella.  Sappikivitautiin ja polvi- tai lonkkanivelrikkoon sai-rastuminen määriteltiin Hilmo:n ICD-tautiluokituksen mukaan.   Edellä mainittujen sairauksien esiintyvyyttä kymmenen vuoden kuluttua tarkasteltiin tutkimus-henkilöiden lähtötilanteen pai-noindeksin (BMI kg/m2) mukaan neljässä luokassa:  Normaalipaino BMI < 25  Ylipaino BMI 25–29,9  Lihavuus BMI 30–34,9  Vaikea lihavuus BMI > 35   Tarkastelu rajattiin 35 vuotiaisiin ja sitä vanhempiin henkilöihin lukuun ottamatta astmaa, johon sairastutaan useammin myös nuoremmalla iällä. Ikävakioituja tuloksia (joille on laskettu 95 % luottamusvälit) tarkastellaan sukupuolittain erikseen kahdessa ikäryhmässä: 35–54, 55–74-vuotiaat.        Mäki, Harald, Lindström, Laatikainen  Ylipainoon ja lihavuuteen liittyvä sairastuvuus        THL – Tutkimuksesta tiiviisti 14/2019            5   YHTEENVETO Lihavuuteen liittyvistä sairauksista on paljon tutkimustietoa, joista keskeisim-mät on koottu Lihavuuden Käypä hoito -suositukseen.  Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin sairauksia, jotka ovat riittävän luotettavasti määriteltävissä kansal-lisista rekisteriaineistoista. Tutkimuksessa todettiin, että lähtötilanteessa nor-maalipainoiset henkilöt sairastuivat 10 vuoden seurannassa tyypin 2 diabetek-seen, sepelvaltimotautiin, astmaan, polvi- tai lonkkanivelrikkoon, kihtiin tai sap-pikivitautiin huomattavasti harvemmin kuin henkilöt, joilla oli ollut vähintään ylipainoa FINRISKI 2002 ja FINRISKI 2007 -tutkimuksen ajankohtana. Tyypin 2 diabetes oli tutkituista sairauksista yleisin lihavuuden seuraus. Tulokset koros-tavat painonhallinnan merkitystä terveiden ja toimintakykyisten elinvuosien turvaamisessa.  Duodecimin konsensuslausuman (2017) mukaan painopistettä tulisi siirtää sai-rauksien hoidosta ja korjaavista toimista terveyden edistämiseen ja sairauksien ehkäisyyn. Ehkäisevään työhön panostaminen on myös yksi keino väestön ter-veyserojen kaventamiseksi. Ehkäisevä työ tulee aloittaa mahdollisimman var-hain ja sen tulee jatkua kaikkien elämänvaiheiden ajan; sikiöajasta ja varhaislap-suudesta aikuisikään ja vanhuuteen. Ikääntyessä sairastuvuus lisääntyy, ja tau-tien ennaltaehkäisyn lisäksi korostuu uusiutuvien tautitapauksien ja liitännäis-sairauksien ehkäisyn merkitys.  Kokonaisuutena lihavuuteen liittyvien sairauksien hoito vie merkittävän osan terveydenhuollon palveluresursseista. Jos ylipainon ja lihavuuden kehittymistä voitaisiin ehkäistä, olisivat säästöt huomattavat. Jo varsin vähäinen (3–5 kg) laihtuminen elintapoja muuttamalla lähes puolittaa tyypin 2 diabeteksen sairas-tumisriskin 7–10 vuoden seurannassa henkilöillä, joilla on heikentynyt glu-koosinsieto.  FinTerveys 2017 -tutkimuksen mukaan vain 28 % yli 30-vuotiaista miehistä ja 37 % naisista oli normaalipainoisia (painoindeksi alle 25).  Työikäisessä väestössä lihavuus on yleistynyt kuuden viime vuoden aikana. Suomessa oli vuonna 2017 2,5 miljoonaa vähintään ylipainoista aikuista (painoindeksi > 25).  Yhteiskunnan, elinympäristön ja elintapojen muuttuminen sekä lukuisat talou-delliset, sosiaaliset ja psykologiset tekijät ovat vaikuttaneet ylipainoisuuden ja lihavuuden yleistymiseen. Passiivinen ja istuva elämäntapa, vähäinen liikunta sekä jatkuvasti saatavilla oleva liiallinen tai epäterveellinen ruoka lisäävät liho-misriskiä. Terveellinen ruoka ja liikunta ovat ensisijaiset keinot estää ylipainon kertymistä.  Lihavuus on kansanterveydellinen ongelma, jonka ehkäisemiseksi ja vähentämi-seksi tarvitaan usean toimijan yhteistyötä sekä toimia yhteiskunnan eri sekto-reilla. Lihavuuden ehkäisy on nostettu kansanterveysohjelmien ja terveyspolitii-kan painopistealueeksi sekä kansallisesti että kansainvälisesti. WHO:n tarttu-mattomien tautien ehkäisyn ja hoidon toimenpideohjelman tavoitteena on, että diabeteksen ja lihavuuden yleistyminen pysähtyisi vuoteen 2025 mennessä. Toistaiseksi sekä kansallisilla että kansainvälisillä toimilla on ollut hyvin vähän vaikutusta väestöjen lihomiskehitykseen.  Tämä tutkimus perustuu FINRISKI-tutkimukseen osallistuneiden rekisteriseuran-taan. Kun tieto erikoissairaanhoidon vuodeosastojaksoista ja avohoitokäynneis-tä sekä lääkeostoista ja erityiskorvausoikeuksista yhdistetään, saadaan riittävän hyvin tunnistettua sellaisia sairauksia, jotka johtavat jossain vaiheessa erikois-sairaanhoidon käynteihin ja/tai joiden hoitoon käytetty lääkitys on sairausryh-mälle spesifistä. Tällaisia sairauksia tässä tutkimuksessa ovat mm. sepelvaltimo-tauti, diabetes, astma ja kihti. Polvi- tai lonkkanivelrikkoon sairastuneiden osuudet ovat todellisuudessa suurempia, kuin mitä tässä tutkimuksessa olem-me pystyneet tunnistamaan, koska merkittävä osa hoidosta tapahtuu peruster-veydenhuollossa eikä potilaita pystytä identifioimaan myöskään lääkityksen perusteella. KIRJALLISUUTTA  Lihavuus. Käypä hoito -suositus. Suo-malaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lihavuustutkijat ry:n aset-tama työryhmä. Helsinki: Suomalai-nen Lääkäriseura Duodecim, 2013 (viitattu 20.3.2019).  Saatavilla Inter-netissä: www.käypähoito.fi  Lindström J, Peltonen M, Eriksson JG, Ilanne-Parikka P, Aunola S, Keinänen-Kiukaanniemi S, Uusitupa M ja Tuomilehto J. Improved lifestyle and decreased diabetes risk over 13 years: long-term follow-up of the random-ised Finnish Diabetes Prevention Study (DPS). Diabetologia 2013;56(2):284-293.  Lundqvist A, Männistö S, Jousilahti P, Kaartinen N, Mäki P ja Borodulin K. Lihavuus. Teoksessa Koponen P, Borodulin K, Lundqvist A ym. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa – FinTerveys 2017-tutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Raportti 4/2018.   Peltonen M, Laatikainen T, Lindström J, Jousilahti P. WHO:n tavoitteena on pysäyttää lihavuuden ja tyypin 2 diabeteksen lisääntyminen – Suomes-sa tarvitaan tekoja. Tutkimuksesta tiiviisti 13, huhtikuu 2015. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.  Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Suomen Akatemia. Painopiste preventioon. Konsensuslausuma tarttumattomien sairauksien ehkäi-systä 2017.        Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Puhelin: 029 524 6000  ISBN 978-952-343-336-6verkko) ISSN 2323-5179  http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-336-6  www.thl.fi             Tämän julkaisun viite on Mäki P, Harald K, Lindström J, Laatikainen T. Ylipainoon ja lihavuuteen liittyvä sairastuvuus. Tutkimuksesta tiiviisti 14/2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki 

Ylipainoon ja lihavuuteen liittyvä sairastuvuus

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/138109/URN_ISBN_978-952-343-336-6.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Ylipainoon ja lihavuuteen liittyvä sairastuvuus

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Julkari