Mäkelä, Pia

Paljärvi, Tapio

Julkari

 TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 7   ●     HELMIKUU 2019  Työikäisten alkoholin ongelmakäyttöön tulee puuttua terveydenhuollon kaikilla tasoilla                                            Päälöydökset   • Kolme viidestä alkoholisyis-tä kuolleesta oli ollut sai-raalahoidossa 5–10 vuotta ennen kuolemaa, mutta heistä alle puolet oli saanut alkoholidiagnoosin samalla jaksolla.  • Alkoholisyistä kuolleilla yleisin sairaalahoitojen syy oli tapaturma tai muu ul-koinen syy • Yli kolme neljästä alkoho-lisyistä kuolleesta oli käyt-tänyt lääkärin määräämiä reseptilääkkeitä 5–10 vuot-ta ennen kuolemaansa eli oli kontaktissa terveyden-huoltoon. • Kaksi kolmesta alkoholisyis-tä kuolleesta oli käyttänyt reseptilääkkeitä, jotka vai-kuttivat ruuansulatuskana-vaan ja aineenvaihduntaan, verenkiertoelimistöön tai keskushermostoon.   Kirjoittajat:  Tapio Paljärvi, FT, Research Fellow, Cardiffin yliopisto  Pia Mäkelä Tutkimusprofessori, THL      TAUSTAA  Runsas alkoholinkulutus aiheuttaa merkittäviä haittoja henkilöille itselleen, mutta myös suoria ja epäsuoria kustannuksia työnantajille ja yhteiskunnalle muun muassa laskemalla työn tuottavuutta, lisäämällä sairauspoissaoloja sekä lisäämällä työttömyyden ja työkyvyttömyyden riskiä. Työikäisten verrattain suuren alkoholisairastavuuden ja -kuolleisuuden takia menetetään merkittävä määrä työvuosia.  Aiemman tutkimuksen mukaan jopa 80 prosenttia 45–64-vuotiaina alkoho-lisyistä kuolleista suomalaisista naisista ja miehistä oli ollut mukana työelämäs-sä vielä 17 vuotta ennen kuolemaa, ja yli puolet vielä 10 vuotta ennen kuole-maa (Paljärvi ym. 2014). Tulosten pohjalta on todettu, että alkoholisyistä kuol-leet, eli kaikkein vakavimpia alkoholihaittoja kokeneet, keski-ikäiset miehet ja naiset olisivat voineet olla osana aktiivista ja tuottavaa työvoimaa muun väes-tön tapaan, jos näiden henkilöiden alkoholin käyttöön olisi pystytty vaikutta-maan ennen kuin se oli edennyt terveydelle ja työkyvylle haitalliseksi. Siten merkittävä määrä lisätyövuosia voitaisiin todennäköisesti saada kokoon oikea-aikaisella ja tehokkaalla päihdeongelmien ehkäisyllä ja hoidolla. Edellytyksenä varhaiselle alkoholin ongelmakäyttöön puuttumiselle on se, että ongelmakäyttäjät pystytään tunnistamaan riittävän ajoissa esimerkiksi tervey-denhuollon kontakteissa. Alkoholin ongelmakäyttäjien terveydenhuollon kon-takteista tiedetään kuitenkin verrattain vähän. Tämän kaksiosaisen rekisteriai-neistoihin perustuvan tutkimushankkeen tarkoituksena oli lisätä ymmärrystä niistä mahdollisuuksista, joita perusterveydenhuollolla ja erikoissairaanhoidolla voisi olla alkoholin ongelmakäytön varhaisempaan puuttumiseen. Ensimmäisessä osatyössä tutkittiin 35-vuotiaana työelämässä mukana olleiden miesten ja naisten sairaalahoitojaksojen syitä ja ajoitusta 10 vuoden ajalta ennen alkoholiin liittyvää kuolemaa. Tämän osatyön tarkoituksena oli selvittää sitä, missä määrin näillä henkilöillä oli sairaalahoitojaksoja seurantajaksolla ja mistä syistä. Toisessa osatyössä tutkittiin puolestaan sitä, mitä reseptilääkkeitä 28–64-vuotiaana alkoholisyystä kuolleille miehille ja naisille oli määrätty 10 vuoden aikana ennen kuolemaa. Tämän osatyön tarkoituksena oli selvittää, missä määrin perusterveydenhuollon lääkärikontaktien syitä voidaan käyttää apuna, jotta tarve alkoholin ongelmakäytön varhaiseen puuttumiseen tunnis-tettaisiin.    Tapio Paljärvi, Pia Mäkelä  Alkoholin ongelmakäyttöön tulee puuttua terveydenhuollossa           THL – Tutkimuksesta tiiviisti 7/2019            2                                                                                                                                                                                                                                                                                         Alkoholin ongelmakäyttäjien sairaalahoitojaksot  Noin 80 prosenttia alkoholisyistä kuolleista oli ollut vähintään kerran sairaa-lahoidossa 1–10 vuotta ennen kuolemaa, mutta vain noin 50 prosentilla oli kirjattu alkoholiin liittyvä diagnoosi samalla ajanjaksolla (kuvio 1). Alkoho-lisyistä kuolleilla oli tutkimusjakson aikana keskimäärin seitsemän sairaala-hoitojaksoa ja hoitopäivien kokonaislukumäärä oli keskimäärin 56 päivää. Sairaalahoitopäivien lukumäärä alkoi kasvaa selvemmin viisi vuotta ennen kuolemaa. Tässä vaiheessa kolme viidestä oli jo ollut sairaalahoidossa vähin-tään kerran, mutta näistä henkilöistä vain alle puolet oli saanut alkoholiin liittyvän diagnoosin sairaalahoitojakson aikana.    Kuvio 1.  Kumulatiivinen ilmaantuvuus kaikille sairaalahoidoille sekä sairaala-hoidoille alkoholisyistä 35-vuotiaana työssä olleille miehille ja naisil-le, jotka kuolivat alkoholisyistä 45–54 vuotiaina.   Niillä, jotka saivat alkoholiin liittyvän diagnoosin seurantajakson aikana, noin yhdellä kolmesta diagnoosi liittyi ruuansulatuselimistön, maksan tai haiman sairauksiin, mikä viittaa suhteellisen pitkäaikaiseen alkoholin ongelmakäyt-töön ennen ensimmäistä sairaalahoitojaksoa. Lähes kaikki loput alkoholiin liittyvät diagnoosit, joita sairaaloissa oli kirjattu, liittyivät alkoholin haitalli-seen käyttöön tai riippuvuuteen. Kun sairaalahoitojaksojen syitä tarkasteltiin erikseen alkoholiin liittyvän kuolemansyyn mukaan, havaittiin että kaikissa alkoholiin liittyvissä kuolemansyyryhmissä ulkoisiin syihin liittyvät sairaala-hoidot, kuten tapaturmat, olivat kaikkein yleisin sairaalahoitojen syy.   01020304050607080901000-1-2-3-4-5-6-7-8-9-10Kumulatiivinen % Vuosia ennen kuolemaa Sairaalahoidot, alkoholisyy Sairaalahoidot, kaikki syyt Tapio Paljärvi, Pia Mäkelä  Alkoholin ongelmakäyttöön tulee puuttua terveydenhuollossa           THL – Tutkimuksesta tiiviisti 7/2019            3    Näin tutkimus tehtiin  Tämän rekisteritutkimuksen ai-neiston muodosti 11 prosentin otos kaikista Suomessa tutkimus-jaksolla (1987–2007) asuvista henkilöistä. Lisäksi tutkimusjaksol-la kuolleista poimittiin 80 % edus-tus. Ensimmäiseen osatyöhön valittiin 8 136 henkilöä, jotka olivat tutki-muksen alussa 35-vuotiaita ja olivat mukana työelämässä, mutta kuolivat 45–54-vuotiaina joko alkoholisyistä (n=2 981, 83% mie-hiä) tai muista syistä (n=5 155, 64% miehiä). Näiden henkilöiden kaikki sairaalahoitojaksot selvitet-tiin 10 vuoden ajalta ennen kuo-lemaa.  Toiseen osatyöhön valittiin 303 057 henkilöä, jotka olivat kuollessaan tai tutkimusjakson lopussa 28–64-vuotiaita. Näistä henkilöistä 7 490 (82% miehiä) kuoli alkoholisyihin, 14 954 kuoli muihin kuin alkoholisyihin (64% miehiä), ja 280 613 oli elossa seurantajakson lopussa (50% miehiä). Näiden henkilöiden kaikki KELA-korvatut lääkeostot selvitet-tiin 10 vuoden ajalta ennen kuo-lemaa tai seurannan loppua (13,8 miljoonaa lääkeostoa). Koska tutkimuksessa käytetyissä rekistereissä ei ole suoraa tietoa alkoholinkäytöstä, alkoholin on-gelmakäyttö määriteltiin epäsuo-rasti alkoholiin liittyvien sairaala-hoitojen ja kuolemien kautta. Alkoholiin liittyvät sairaalahoidot ja kuolemansyyt tunnistettiin poimimalla rekisteritiedoista kaikki diagnoosit, joissa oli mainit-tu alkoholi. Alkoholiin liittyvät diagnoosit määriteltiin ICD-10 Tautiluokituksen suomalaisen version perusteella. Alkoholin ongelmakäytön tunnistamisen mahdollisuudet sairaaloissa Tämän osatyön tulosten perusteella voidaan todeta, että suurin osa alkoho-lisyistä kuolleista henkilöistä oli kontaktissa erikoissairaanhoitoon useita vuosia ennen kuolemaansa erityisesti tapaturmien ja muiden ulkoisten syiden vuoksi. Alkoholin ongelmakäyttöön puuttumista pitäisi siksi tehostaa sairaaloissa eri-tyisesti tapaturmien yhteydessä. Alkoholin ongelmakäyttäjien reseptilääkkeiden käyttö Yli 80 prosenttia alkoholisyistä kuolleista oli käyttänyt lääkärin määräämiä re-septilääkkeitä 5–10 vuotta ennen kuolemaansa eli heillä oli ollut hoitokontakti lääkäriin vaiheessa, jolloin alkoholiongelman pahimmat seuraukset olisivat ehkä vielä olleet vältettävissä. Yli kaksi kolmesta (69%) oli käyttänyt resepti-lääkkeitä, jotka vaikuttivat ruuansulatuskanavaan ja aineenvaihduntaan, ve-renkiertoelimistöön tai keskushermostoon. Alkoholisyistä kuolleilla suurin lää-keryhmä käyttäjien ja lääkeostojen lukumäärän perusteella oli keskushermos-toon vaikuttavat lääkkeet. Näiden lääkkeiden käyttö oli selvästi yleisempää alkoholisyistä kuolleilla verrattuna muuhun väestöön.  Kaikista lääkeostoista keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden ostot kattoivat noin 40% alkoho-lisyistä kuolleilla, 29% muista syistä kuolleilla, ja 19% muulla väestöllä. Alkoho-lisyistä kuolleista lähes puolet (47%) oli käyttänyt ahdistusta lievittäviä tai rau-hoittavia lääkkeitä tai masennuslääkkeitä jo 5–10 vuotta ennen kuolemaa.  Alkoholisyistä kuolleilla ahdistusta lievittävien lääkkeiden ostojen ilmaantuvuus (uusien lääkeostojen lukumäärä 10 vuoden tarkastelujaksolla) 100 henkilöä kohden oli 40% suurempi verrattuna muista syitä kuolleisiin ja 3,6 kertaa suu-rempi verrattuna muuhun väestöön (taulukko 1); rauhoittavien lääkkeiden ostojen ilmaantuvuus oli vastaavasti 38% suurempi verrattuna muista syistä kuolleisiin ja neljä kertaa suurempi verrattuna muuhun väestöön; ja masennus-lääkkeissä 36% suurempi verrattuna muista syistä kuolleisiin ja 2,5 kertaa suu-rempi verrattuna muuhun väestöön. Yleisimmät lääkkeet näistä kolmesta lää-keryhmästä olivat bentsodiatsepiinit ja selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät. Alkoholiriippuvuuden hoitoon määrättävien lääkkeiden ostoja ei tässä aineistossa ollut juuri lainkaan. Taulukko 1.   Lääkeryhmä Ilmaantuvuus 100 henkilöä kohden (95% luottamusväli) Ahdistuslääkkeet     Alkoholisyistä kuolleet 39,3 (37,9–40,7)    Muista syistä kuolleet 28,0 (27,2–28,9)    Muu väestö* 10,9 (10,7–11,0) Rauhoittavat lääkkeet     Alkoholisyistä kuolleet 40,0 (38,6–41,5)    Muista syistä kuolleet 29,1 (28,2–29,9)    Muu väestö* 9,8 (9,7–9,9) Masennuslääkkeet     Alkoholisyistä kuolleet 44,6 (43,1–46,1)    Muista syistä kuolleet 32,9 (31,9–33,8)    Muu väestö* 17,4 (17,2–17,6)    *Elossa seurantajakson lopussa  Tapio Paljärvi, Pia Mäkelä  Alkoholin ongelmakäyttöön tulee puuttua terveydenhuollossa           THL – Tutkimuksesta tiiviisti 7/2019            4                                 Alkoholin ongelmakäytön tunnistamisen mahdollisuudet perustervey-denhuollossa Tämän osatyön tulokset osoittavat, että suurin osa alkoholisyistä kuolleista oli ollut kontaktissa perusterveydenhuoltoon useita vuosia ennen kuolemaansa, ja heille oli määrätty erityisesti lääkkeitä, jotka vaikuttivat ruuansulatuskanavaan ja aineenvaihduntaan, verenkiertoelimistöön tai keskushermostoon.  Vaikka tässä osatyössä ei ollut käytettävissä tietoa sairauksista, joihin lääkkeitä oli määrätty, voidaan todeta, että alkoholinkäyttö on tunnettu ennustetekijä niiden sairauksien etenemiselle, joihin näitä lääkkeitä yleisesti määrätään. Sa-manaikaisella alkoholinkäytöllä voi olla myös haitallisia yhteisvaikutuksia näiden lääkkeiden kanssa. Näissä terveydenhuollon kontakteissa potilaan alkoholinkäy-tön puheeksi ottaminen on siten perusteltua sekä potilaan sen hetkisen sairau-den hoidon vuoksi että sairauksien ehkäisyn näkökulmasta.  Koska erityisesti keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä oli määrätty alkoho-lisyistä kuolleille suhteellisesti enemmän kuin muille, tulisi alkoholin ongelma-käytön varhaista puuttumista perusterveydenhuollossa tehostaa niiden potilai-den kohdalla, joille määrätään ahdistus-, masennus-, tai rauhoittavia lääkkeitä. YHTEENVETO Aiemman tutkimuksen perusteella tiedetään, että yli puolet alkoholisyistä kuol-leista suomalaisista keski-ikäisistä miehistä ja naisista oli ollut mukana työelä-mässä vielä kymmenen vuotta ennen kuolemaansa. Koska nämä henkilöt olivat olleet vielä mukana työelämässä, voidaan olettaa, että heidän terveydentilansa ei ollut vielä siinä määrin heikentynyt, etteikö merkittävää osaa näistä kuolemis-ta olisi voitu ehkäistä, jos nämä henkilöt olisi kyetty tunnistamaan ja heidän al-koholinkäyttöönsä pystytty puuttumaan tehokkaasti. Alkoholihaittojen ehkäisyn kannalta keskeinen kysymys on, miten ja milloin alkoholin ongelmakäyttäjät pystytään tunnistamaan ja tavoittamaan.  Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, että merkittävä osa alkoholisyistä kuol-leista oli ollut kontaktissa sekä erikoissairaanhoitoon että perusterveydenhuol-toon useita vuosia ennen kuolemaa. Alkoholisyistä kuolleista kolme viidestä oli ollut yhteydessä erikoissairaanhoitoon ja neljä viidestä perusterveydenhuoltoon vähintään kerran 5–10 vuotta ennen kuolemaansa. Toisin sanoen, merkittävä osa alkoholisyistä kuolleista oli ollut tavoitettavissa terveydenhuollon kontaktien perusteella.  Tapio Paljärvi, Pia Mäkelä  Alkoholin ongelmakäyttöön tulee puuttua terveydenhuollossa           THL – Tutkimuksesta tiiviisti 7/2019            5           Sekä sairaalahoitojen syyt että reseptilääkkeiden ostot osoittavat yhtenevästi, että alkoholisyistä kuolleiden hoitojärjestelmän kontaktit ovat pääasiassa syis-tä, joiden yhteydessä alkoholinkäytön puheeksi ottaminen on lääketieteelli-sesti perusteltua sekä potilaan sen hetkisen hoidon näkökulmasta että liitän-näissairauksien ehkäisyn näkökulmasta. Puheeksi oton edistämiseksi tervey-denhuollon tietojärjestelmiä tulisi kehittää siten, että potilaan sen hetkisen hoidon ja sairauden ennusteen kannalta merkittävät tiedot tulevat paremmin huomioiduksi potilaskontakteissa terveydenhuollon eri tasoilla. Tämä edellyt-tää muun muassa tietojärjestelmiin rakennettuja automaattisia rutiiniseulon-toja esimerkiksi käynnin syyn kuten tapaturmien perusteella sekä määrättyjen lääkkeiden kuten keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden perusteella.  Julkaisun viitteet:  Osatyöt: Paljärvi T, Martikainen P, Vahtera J, Leinonen T, Mäkelä P (2016) Hospital Admissions Before an Alcohol-Related Death Among Middle-Aged Employed Men and Women: A Cohort Study Using Routine Data. Alcohol Clin Exp Res 40(10):2161-2168. Paljärvi T, Martikainen P, Leinonen T, Vuori E, Mäkelä P (2018) Purchases of prescription drugs before an alcohol-related death: A ten-year follow-up study using linked routine data. Drug Alcohol Depend 1;186:175-181.  Muu kirjallisuus:  Paljärvi T, Martikainen P, Leinonen T, Pensola T, Mäkelä P (2014) Non-employment histories of middle-aged men and women who died from alcohol-related causes: a longitudinal retrospec-tive study. PLoS ONE 9(5):e98620.    Tämän julkaisun viite: Paljärvi Tapio, Mäkelä Pia. Työikäisten alkoholin ongelmakäyttöön tulee puuttua terveydenhuollon kaikilla tasoilla. Tutkimuksesta tiiviisti 7/2019. Terveyden ja hyvin-voinnin laitos, Helsinki                                                     Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Pl 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Puhelin: 029 524 6000   ISBN 978-952-343-294-9 (verkko) ISSN 2323-5179  http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-294-9  www.thl.fi 

Työikäisten alkoholin ongelmakäyttöön tulee puuttua terveydenhuollon kaikilla tasoilla

http://www.julkari.fi/bitstream/10024/137587/1/URN_ISBN_978-952-343-294-9.pdf

Työikäisten alkoholin ongelmakäyttöön tulee puuttua terveydenhuollon kaikilla tasoilla

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Julkari